Miten parantaa vuorovaikutusta tiimiyrityksessä?  

Kirjoittaja: Onni Keiskoski

5 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Arjen sosiaalipsykologia

Lähdeteoksen kirjoittaja: Eero Suoninen, Anna-Maija Pirttilä-Backman, Anja Riitta Lahikainen, Marja Ahokas

Teoriapisteet: 2

Vuorovaikutus eli kommunikointi tiimissä on tärkeää, varsinkin jos kommunikointi on ehtona menestymiselle. Tiimiyrittäjänä kommunikointia tarvitaan esimerkiksi tiedonvälittämiseen, oppimiseen ja toistemme kehittämiseen. Vuorovaikutus on siis suoraan verrannollinen tiimiyrityksen toimintaan sekä hyvinvointiin. Miten sitä voisi kehittää? 

Oleellisena osana ryhmän toimintaa on roolien jakautuminen. Roolit jakautuvat riippuen ryhmän koosta, siinä toimivista henkilöistä ja ryhmän ympäristöstä. Näillä rooleilla ei tarkoiteta suoranaisesti esimerkiksi kirjanpitäjää tai tiimiliideriä, vaikka nekin ovat rooleja käsitteeltään. Rooleilla tässä kontekstissa tarkoitetaan henkilön asennoitumista ja osallistumista jonkin ryhmän toimintaan. Ryhmän vaihtuessa myös rooli voi vaihtua. Ihminen tietyllä tapaa osallistuu ryhmän toimintaan sen mukaan, miten itse kokee sopivansa ryhmään parhaiten. Jos esimerkiksi ryhmässä on paljon puheliaita ihmisiä, saattaa ryhmään liittyvä, entuudestaan puhelias henkilö ottaakin tarkkailijan roolin.  

Voi siis olla mahdollista, että ryhmän jäsen kokee jääneensä ilman roolia. Näin voi käydä, jos muu ryhmä ei tarjoa henkilölle tilaa ryhmästä, minkä hän voisi täyttää. Johtajana olisi siis tärkeää tarkastella tiiminsä jäsenten osallistumista tiimiin ja mahdollisesti osallistuttaa jäseniään mukaan ryhmän toimintaan. Varsinkin tiimiyrittäjänä, suurissa ryhmissä, saattaa helposti jäädä toissijaiseksi. Tätä ei kuitenkaan välttämättä huomaa niin helposti, koska jokaisella kuitenkin on tiimissä tiimiläisen rooli. Olisi siis varmasti tärkeää myös tarkastella ryhmädynamiikkaa sekä henkilöiden rooleja tiimissä, vaikka persoonallisuustestien avulla. 

Ryhmäkulttuurin rakentaminen auttaa vuorovaikutuksen kehittämisessä. Kommunikoinnin laatu ja tapa määräytyvät hyvin pitkälti kulttuurin mukaan. Onko tiimissä suvaitsevainen ja avoin kulttuuri? Pyritäänkö tiimissä olemaan asiallisia ja tehokkaita, keskittymällä olennaiseen? Kaikenlaiset yleistyneet tavat ja normit vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutus tiimiläisten välillä tapahtuu. 

Vuorovaikutuksen laadullisuuteen siis vaikuttaa ryhmädynamiikka, eli roolit, säännöt ja normit sekä kulttuuri. Miten näitä muuttamalla voi kehittää vuorovaikutusta tiimiyrityksessä? 

Ihmiset tulevat eri taustoista, jolloin tavat ovat muokkautuneet sen mukaisesti. Tällöin vuorovaikutustyylit ovat tiimin syntyessä erilaiset jokaisella. Vaiheittain vuorovaikutuksen tyyli alkaa muokkautumaan tiimin näköiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä hyvä asia vuorovaikutuksen suhteen, koska ihmiset tekevät johtopääköksiä, jotka saattavat asettaa henkilön vääränlaiseen rooliin vuorovaikutustilanteissa. Tämän ehkäisemiseksi olisi hyvä keskustella vuorovaikutuksen säännöistä tiimin kesken. Miten käytämme puheenvuoromme? Onko vuorovaikutusta kehittäviä työkaluja? Miten opettelemme kuuntelemaan? 

Laadullisesti hyvä vuorovaikutus edellyttää sitä, että tieto etenee sellaisenaan toiselle vuorovaikuttajalle. Kommunikaatiossa pidetään siis tärkeänä selkeää asioiden ilmaisemista ja vielä tärkeämpänä kuuntelemista, eli toisen ymmärtämistä. Miten opettelemme kuuntelemaan paremmin sekä kommunikoimaan selkeämmin toistemme kanssa? 

Kuten kaikessa kehittymisessä, tärkeää on palautteen antaminen. Palautetta on tärkeää antaa, jotta henkilö saa mahdollisuuden alkaa kehittämään mahdollisesti hänen tiedostamatonta tapaansa. Esimerkiksi puheliaimmat ihmiset saattavat usein sanoa heti mieleen ilmestyvät ajatukset ääneen, josta on hyvä keskustella henkilön kanssa. Varsinkin suuressa ryhmässä puheliaiden ihmisten olisi hyvä olla tarkkaavaisempia puheenvuorojensa käyttämisen suhteen, kun hiljaisemmilla henkilöillä on muutenkin vaikeampaa osallistua keskusteluun. 

Toisaalta on myös hyvä kehittää avoimuuden kulttuuria. Kannustaa ja rohkaista jokaista ilmaisemaan itseään sekä liittymään sanalliseen vuorovaikutukseen. Positiivisella palautteella tai huomionosoituksella voi kannustaa henkilöä hänen puheenvuoronsa päätteeksi. Tällöin henkilölle jää mielekäs kuva ajatuksen esilletuomisesta. Varsinkin tiimiytymisen alkuvaiheessa, moni harkitsee oman mielipiteensä esilletuomista, koska pelkää muiden tuomitsemista. Avoin ilmapiiri rakentuu kyllä itsestäänkin, jos ryhmän jäsenet ovat siihen halukkaita. Avoimuuden kehitystä voi kuitenkin nopeuttaa, olemalla itse avoin. Eli rohkaisevalla esimerkillä. 

Varsinkin tiimin alkuvaiheissa vuorovaikutusta helpottavat pienryhmät. Eli tiimin jakaminen pienempiin osiin, mikä sopi täydellisesti uuden luomiseen sekä tehtävien ratkaisemiseen. Kun tiimi hajautetaan pienempiin ryhmiin, jokainen pienryhmä synnyttää tällöin ajatuksia erilaisen ryhmädynamiikan vallitessa. Pienemmissä ryhmissä vuorovaikuttaminen on helpompaa, koska on vähemmän huomioitavia osallistujia. Ideoita synnyttäessä on helpompi ymmärtää ja seurata muutaman henkilön ajatuksen kulkua, kuin että yrittäisi pysyä perällä ja tuoda esille omia ajatuksia isomman ryhmän kesken. Kynnys asioiden sanomiseen ääneen siis pienenee ryhmäkoon pienentyessä. Sen lisäksi, että vuorovaikutus on helpompaa pienissä ryhmissä, ne lisäävät myös painetta olla mukana sanallisessa vuorovaikutuksessa. Mitä vähemmän ihmisiä sisältyy keskusteluun, sitä vaikeampaa on piiloutua muiden puheenvuorojen taakse. Pienryhmät siis tuovat monipuolisemmin esille tiimin sisäisiä ajatuksia. 

Vuorovaikutus ei kuitenkaan ole nopeasti opittava asia. Viestintään toisten kanssa, niin sanallisesti kuin nonverbaalisestikin, liittyy useita vaikuttavia tekijöitä, mitkä haastavat vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kuitenkaan kehittyminen ei ole vaikeaa. Se on vain aikaa vievää. Parhaiten vuorovaikutuksessa kehittyy, kun sitä tekee ja haluaa siinä kehittyä. 

You May Also Like…

Somevaikuttajaksi!

(Markkinoinnin koulutusohjelma) Viimeaikoina somevaikuttajan työ on kiehtonut minua, siksi päätin lukea Emmi Lehtomaan...

0 kommenttia

Lähetä kommentti