102 ohjetta esimiehelle

Oletko johtaja vai johdettava?

Lukulistalleni pompahti tällä kertaa Pekka Järvisen kirjoittama, Miten Johtaa ihmistä: 102 ohjetta esimiehelle. Kirja päätyi lukulistalleni, koska johtajuuden kirjat ovat jääneet itsellä vähäisemmälle. Miksi kuitenkin juuri tämä kirja? Perusopinnoista muistan kuinka entinen tiimiläiseni Elias Koivulampi puhui kirjasta, meidän johtajuutemme podcastissa. Olen aikaisemmin lukenut Anderei Koivumäen ja Katleena Kortesuon 100 faktaa myynnistä kirjan ja pidin erittäin paljon sen selkeästä jaottelusta. 102 ohjetta esimiehelle tuntuikin hyvälle kirjalle aloittaa taas johtajuuden kirjareflektiot.

Tässä reflektiossa peilaan johtajuuden- ja johdettavan asemaa ja merkitystä niin meidän Projektitoimiso Elementia Osk:iin ja projekteihini Evendaan ja Saunarekkaan. Yleensä puhutaan johtamisesta ja sen tärkeydestä. Helposti unohdetaan kuitenkin johdettavien roolin merkitys. Tiimeissä tämä korostuu entisestään, koska olemme tasavertaisia, mutta valitsemme johtoryhmän johtamaan kuitenkin tiimiä. Tahdonkin haastaa lukijaa pohtimaan, ”millainen johdettava olet?”.

Ajatusonkaloita kutkuttavia lukuhetkiä!

Esimiehen sosiaalinen rooli työyhteisössä

Kirjassa puhuttiin useassa ohjeennuorassa esimiehen sosiaalisesta asemasta työyhteisössä. Järvisen mukaan esimiehestä ei tarvitse tykätä, eikä hän ole hakemassa työpaikalta kavereita. Nämä ohjeennuorat särähtivät heti tärykalvoihini ja herätti kummastusta. Nämä ovat mielestäni todella kaksipiippuisia asioita ja todella organisaatio kohtaisia, eikä mielestäni selkeää linjausta voi tehdä. Ymmärrän ettei kavereiden tekeminen ja pidettävyyden nostaminen ole esimiehen ensisijaisia asioita, mutta niiden merkitystä ei pidä mielestäni pois sulkea. 

Miettiessäni projektejani Evendaa ja Saunarekkaa korostuu kaverillisen johtajuuden merkitys todella paljon. Mielestäni pienissä yrityksissä tämä on todella hyödyllinen asia, sillä se luo viihtyvyyttä työssä ja nostaa halua tehdä työ mahdollisimman hyvin. Jos minua johdetaan huonosti ja en viihdy töissä voi työnlaatuni kärsiä. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että en hoitaisi tehtäviäni tai epämieluisat satunnaiset työtehtävät laskisivat yleistä motivaatiota. Kirjassa tämä sanoitettiin mielestäni hyvin, ettei ihmiset vaihda työpaikkaa vaan esimiestä. Tällä hetkellä monilla aloilla on pula tekijöistä ja huipputekijöistä kilpaillaan kovasti. Huipputekijät eivät vaihda työtehtäviä vaan vaihtavat esimiestä. Itse näen asian samalla tavalla. Haluan työskennellä mukavassa työpaikassa, missä tulen esimiehen kanssa hyvin toimeen, jos homma ei toimi harkitsen siirtymistä. 

Tiimiakatemialla tämä korostuu mielestäni loistavasti, sillä tiimeissä lähtökohtaisesti kaikki kavereita keskenämme ja valitsemme joka vuosi itsellemme uuden johtoryhmän. Johtaminen voi olla mielestäni kaverillista ja vaativaa. Mielestäni tämä korostuu tiimissämme liian vähän ja unohdetaan johdettavina olevien rooli kokonaan. Tiimiakatemialla tiimien johtoryhmät vaihtuvat aina ja niissä nimenomaan harjoitellaan johtamista. Johtaminen voi kuitenkin olla erittäin haastavaa, jos tiimi ei toimi johdettavina ja anna johtoryhmän johtaa tiimiä. Tämä on mielestäni ollut yleinen ongelma meidän tiimissämme alusta asti. Olemme painottaneet liian paljon jokaiseen asiaan, tiimin yhteistä päätöstä. Tämän myötä johtoryhmä on toiminut idealinkona ehdotuksille mitä käytänteitä tiimissämme voisi olla ja tiimi on mielivaltaisesti joko hylännyt tai hyväksynyt asian. Tiimissämme johdettavat ei ole antaneet luottamusta johtoryhmälle johtaa toimintaamme, vaikka olemme ne tiiminä tehtäviin valinneet. 

Olet osa toisten ilmapiiriä

Ilmapiiri koostuu jokaisen meidän ilmeistämme, eleistämme, olemuksistamme, sanavalinnoista ja teoistamme. Itse olen tiimissämme paljon puhunut siitä ”mitä tuot mukanasi, kun saavut paikalle?” ideologiasta. Mielestäni tämä on hyvin tärkeä tiimissä, sillä pienilläkin asioilla ja teoilla vaikutus suurempaan kokonaisuuteen. Tiimimme matkan alussa puhuimme yhteisistä- ja Tiimiakatemian arvoista. Tiimiakatemian arvoissa puhutaan yksilön vastuusta ja siitä, kuinka joka ikinen päivä tiimiyrittäjän tulee ansaita paikkansa tiimissä. Tämä on mielestäni erinomainen arvo, minkä pitäisi ajaa tiimiläisiä ja tiimiä eteenpäin ja olla enemmän esillä.

Kirjassa Järvinen kertoo kuinka yleensä ihmiset eivät itse huomaa toimintaansa ja sen vaikutuksia muihin. Tästä annan omakohtaisen esimerkin myöhästelystä. Olen itse ihminen kuka on aina ajoissa ja pidän myöhästelyä epäammattimaisena ja epäkohteliaana tapana, jos asiasta ei ole erikseen ilmoitettu. Olen itse henkilö kuka myös aina huomauttaa, jos joku on myöhässä ja kuinka sitä pitäisi skarpata. Olen kuitenkin alkanut miettimään olenko aina oikea henkilö huomauttamaan asiasta ja millainen vaikutus huomauttamisesta voi olla yleiselle ilmapiirille. Kirjassa kerrottiin kuinka esimiehen tulisi pitää yhteiset pelisäännöt kaikille selvillä ja pitää huolta, että niiden mukaan toimitaan. Olen aina ollut se myöhästymisestä huomauttaja, vaikka en olisi ollut johtotehtävässä, mutta olen ajatellut luopua siitä roolista. Huomauttamisellani voi olla negatiivinen reaktio ilmapiiriin, mitä en ole aikaisemmin tunnistanut. Haluan antaa mieluummin johtoryhmän johtaa ja pitää järjestystä yllä, vaikka siihen tekisin mieli puuttua. Tämä on minulle oivallinen paikka oppia olemaan parempi johdettava.

Olenko minä johtaja vai johdettava?

Koko kirjan ja reflektion ajan olen pohtinut asemaani tiimissämme, olenko johtava vai johdettava hahmo tiimissä? Tämä on hankala asetelma, sillä en kuulu enää tiimimme johtoryhmään, mutta koen olevani silti avainhenkilöitä tiimissämme. Tämä tuo omiin ajatuksiin dilemman. Voisin olla enemmän puuttumatta asioihin ja toimia vain johdettavana kuka pitää huolen vain omista asioistaan. Voin kuitenkin olla se johtoryhmän ulkopuolinen taustajohtaja kuka yrittää ohjata muita johdettavia paremmiksi johdettaviksi. Jokaisella meillä kuitenkin on vastuu tiimistämme ja jokaisen tulisi johtaa omalla esimerkillään toimintaa paremmaksi. Itse olen pyrkinyt tähän jakamalla oppeja kirjoista, asiakaskäynneistä ja osallistumalla vapaaehtoisesti tiimin johtoryhmän kokouksiin. Tahdon antaa itsestäni mahdollisimman paljon tiimille kuitenkin niin, että jättäisin myös vähemmän osallistuville tilaa antaa itsestään.

Lähdin kuitenkin reflektoimaan omaa asemaani kehäteorian avulla. Viimeisimmästä tiimin kehäteoriasta on jo aikaa ja uskon tulosten tasaantuneen hieman. Viimeisimmässä kehäteoriassa sain jokaista kolmea ensimmäistä kehää. Yllätyksenäni posi-nega kehä keräsi myös huomattavasti ääniä. Uskon tämän johtuneen siitä, etten tietoisesti halunnut ottaa hirveästi roolia tiimissä ja antaa muulle tiimille tilaa. Tällä hetkellä kuitenkin näen itseni ydin- ja posi-kehän rajamaastossa, sillä olen tehnyt aktiivisesti työtä tiimimme eteen esimerkiksi synnytyksen hankkimisessa ja aktiivisella arkipäiväisellä panostuksella tiimin päivittäisissä asioissa.

Kehäteorian avulla näen itseni tällä hetkellä johtavana ja johdettavana tiimiläisenä. Pyrin omalla panostuksella kehittämään tiimiämme ja saamaan muita innostumaan Tiimiakatemiasta ja tiimistä. Koen olevani johtoryhmän ja johdettavien rajamaastossa tehostamassa viestin merkitystä puoleen ja toiseen. Näen itsessäni joitain johtavia piirteitä, ja välillä saatankin johtaa mutta koen tekeväni sitä johdettavan roolista. Tahdon johtaa omalla esimerkilläni muita tiimiläisiä antamaan tilaa meidän tiimimme johtoryhmälle, jotta he saisivat johtaa tiimiämme. Minun johtoryhmäni kausi on jo takana, mutta siitä saadulla kokemuksella voin johtaa omaa ja muiden johdettavuutta.

Loppu tiivistys

Kokonaisuudessaan kirja oli hyvä, vaikka kaikista asioista en ollut samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Kirjan aloittaessani en kuitenkaan olettanut tämän tyyppistä lopputulosta. Lähdin lukemaan kirjaa, jotta oppisin paremmaksi johtajaksi ja saisin yksinkertaisia vinkkejä johtamiseen. Kirjan opit kuitenkin kääntyivät mukavasti päälaelleen ja herätti paljon ajatuksia johdettavana olemisesta ja sen merkityksestä. Usein johdettavana toimisesta ei puhuta, vaan kaikki vastuu asetetaan johtavalle taholle. Mielestäni tämä ei kuitenkaan mene oikein vaan johdettavuuden merkitystä korostaa entisestään. Tiimissämme koen tämän haastavaksi, sillä vaikka kaikki tiimissä ovat tasa-arvoisia on silti meillä johtoryhmä, mikä johtaa muita tiimiläisiä, jotka toimivat johdettavan roolissa. Tämä helposti luetaan epätasa-arvoksi, jos joku tai jotkut voi vaikuttaa toimintamalleihin ”mielivaltaisesti”. Olemme itse valinneet johtoryhmän johtamaan meidän tiimiämme vertaisjohtamalla, ja he sitoutuvat täysin samoihin vaatimuksiin kuin muut johdettavat. Meidän tulisi kunnioittaa heitä ja antaa heille mahdollisuus johtaa meidän tiimiämme parhaalla katsomallaan tavalla.

Kiitoksia lukemisestani! Oletko ikinä itse pohtinut rooliasi johdettavana ja miten toimintasi vaikuttaa ulospäin?