Miksi nukumme, unen voima

Kirjoittaja: Essi ollonqvist

27 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Miksi nukumme, unen voima

Lähdeteoksen kirjoittaja: Matthew Walker

Teoriapisteet: 3

Miksi nukumme?

Viimeiset viikot olen paininut elämäni suurimpien uniongelmien kanssa. Tämän unettomuuden kierteen laukaisi syyskuun puolella kivut, jotka valvottivat minua jokainen yö. Syyskuu meni 2-5h yöunilla ja yhtäjaksoista unta oli maksimissaan kerrallaan 2 tuntia putkeen. En siis pystynyt nukkumaan, koska kipu oli todella hallitsevaa. Vaikka kipu vei minua 100-0 koko kuukauden ajan, lääkäreitä kiinnosti puuttua vasta tilanteeseen kunnolla syyskuun lopussa.

Syyskuu vaihtui lokakuuhun, kivut hävisivät, mutta unettomuus oli tehnyt tehtävänsä ja olin ihan hajalla. Unettomuuden takia olin joissain asioissa jäljessä ja ihmissuhteet olivat joutuneet koetukselle. Opiskelutahti jatkoi vaan kiihtymistään loman lähestyessä. Tekemättömät asiat stressasivat, huonolle panostukselle jääneet ihmissuhteet ahdistivat ja tiesin, etten ole valmis kiristämään tahtiani sen jälkeen, kun löysin itseni akatemialta nukahtaneena kahtena peräkkäisenä päivänä. Yöunet eivät tässäkään vaiheessa olleet kunnossa, vaikka kivut olivatkin poissa, koska vuorostaan jättiläiseksi kasvanut stressi piti minut hereillä yöstä toiseen.

Vaikka tilanne oli kaoottinen, onnistuin silti pitämään odotukset ylittäen pakan suhteellisen hienosti kasassa aina rakettipäiviin asti. Vaikka yöunien laiminlyönnistä ei ikinä saisi kehua ketään, niin pakko on silti itselle sanoa tuon monen viikon hullunmyllyn jälkeen, että minusta löytyy sittenkin aika kova mimmi. ? Kun syysloma vihdoin saapui, halusin alkaa omassa rauhassa korjaamaan asioita itsessäni ja elämässäni. Tiesin, että monet ongelmat ratkeavat, kun korjaan unet kuntoon ja päätin alkaa lukemaan kansainvälistä bestselleriä ”Miksi nukumme: Unen voima”. Kirja valikoitui sen takia seuraavaksi luettavaksi kirjaksi, koska syksyn viikot tuntuivat sille, että eläisin omaa painajaistani ja koska se ei ollut unta, niin tässä painajaisessa ei pystynyt puhaltamaan pillillä peliä poikki. Olin niin kauheassa kunnossa, että teen kaikkeni, etten enää ikinä ajaudu tuohon kuntoon.

Unen merkitys jaksamiselle

Tiesin ennen kirjan aloittamista, että enemmistö meistä ihmisistä ei tiedä oikeasti unen ja palautumisen tärkeyttä, vaikka he itse niin yleensä luulevat. Uni on yksi universumin aliarvostetuimpia ilmiöitä ihmisten keskuudessa. Itselle hyvistä yöunista kiinni pitäminen on tullut aina todella automaattisesti johtuen varmaan kilpayleisurheilutaustastani ja siitä, että kestän yksilönä todella huonosti univajetta. Univajeisena ensioireet (asioiden unohtelu, hajamielisyys, ”hitaalla käynti”) ilmestyvät kohdalleni aika nopeasti, enkä saa mitään itsestäni irti väsyneenä.

Kirjassa oli yksi silmiä avaava esimerkki, miten uni pitäisi sijoittaa tärkeysasteikolle. Esimerkki oli yllättävän raju, mutta täysin paikkaansa pitävä. En usko, että kukaan meistä on ajatellut unen olevan jopa näin tärkeätä.

Ihmisiä on aina kiinnostanut tehdä maailmanennätyksiä ja rikkoa niitä. Guinnessin ennätysten kirjasta ei varmaan enää löydy mitään asiaa, josta ei olisi kokeiltu tehdä maailmanennätystä. Uneen liittyvät ennätykset ovat liittyneet usein valvomisennätysyrityksiin. Yllättäen tämän ennätyksen yrittäminen kiellettiin, eikä Guinnessin ennätysten kirja ota enää vastaan valvomisen maailmanennätysyrityksiä. Mutta miettikää tätä! Guinnessin ennätysten kirja ei ole kieltänyt esimerkiksi sellaisen ennätysyrityksen rikkomista, jossa ihminen hyppää lähes 40 kilometrin korkeudessa maanpinnasta ilmakehän ylärajoilla vapaaseen pudotukseen, josta seuraa 1 358km/h huippunopeus, jonka seurauksena ihmiskeho rikkoo äänivallin saaden aikaan kuuluvan pamauksen. Tällaisen esimerkin jälkeen kuulostaa täysin absurdille, että valvomisennätysyrittämiset ovat nykyään täysin kiellettyjä. Nykyisten unitutkimusten tieteellinen näyttö on niin vahva, että unenpuutteeseen liittyvät riskit on arvioitu paljon, hyvin paljon suuremmiksi kuin äskeisen ennätysesimerkin riskit. Tämä esimerkki sai minutkin tarkastelemaan uudestaan, minne sijoitan unen tärkeysasteikollani.

Tunteenpurkaukset

Kerroin aiemmin syksyn rankoista viikoistani, joita vainosivat jäätävät univelat ja unettomuuden noidankehä. Nyt kun aloin miettimään noita viikkoja uudelleen, en edes muista, mitä noilla viikoilla tapahtui! Kyseinen ajanjakso tuntuu nyt jälkikäteen ajateltuna yhdeltä sumuiselta möykyltä, mitä en kykene erittelemään sen kummemmin. Tämän kirjan nimi on ”Miksi nukumme”, niin tuohon kysymykseen yksi oleellisimmista vastauksista on muisti. Univaje alkaa ensimmäisten asioiden joukossa näkymään muistissamme. Emme välttämättä osaa heti antaa vastausta kysymykseen ”Mitä teit eilen”, emme kykene oppimaan lähes mitään siitä, mihin kykenemme palautuneina ja unohtelemme vähän väliä jopa aika itsestään selviä asioita.

Muistan kuitenkin, että jos jokin asia oli kireä noiden viikkojen ajan, niin se oli minun pinnani. Vastoinkäymiset tuntuivat normaalia enemmän ylitsepääsemättömiltä. Päivä päivältä ahdisti enemmän ja olo oli tosi raskas.

Unen riittämättömyys aiheuttaa sekasortoa tunne-elämässämme. Kirjan tutkimuksen mukaan unenpuutteessa aivomme taantuvat alkukantaiseen hallitsemattomaan reagointiin. Tunnereaktiomme ovat silloin säätelemättömiä ja kohtuuttomia, emmekä pysty näkemään tapahtumia laajemmassa tai tarkempaa harkintaa edellyttävässä yhteydessä. Univajeesta kärsivälle on myös tyypillistä mielialojen ja tunteiden äkkinäinen vaihtelu. Unenpuutteesta kärsineet siirtyvät hetkessä ärtyneestä ja hermostuneesta mielentilasta hieman tokkuraiseen hilpeyteen ja siitä takaisin hyvin kielteisiin tunnelmiin. Unen riittämättömyys ei siis sysää aivoja kestävään kielteiseen tunnetilaan niin kuin on ajateltu, vaan univajeisten elämä tekee ennemminkin tätä aktiivista heiluriliikettä positiivisuuden ja negatiivisuuden välillä.

Miten jatkossa nukun paremmin?

Univelkaantunut olo on aivan kamala. Jos terroristien pitäisi kiristää minulta tietoja, niin minut kannattaisi luultavasti univelkautettua. Nappasin kirjasta muutaman vinkin, jotka aion pistää testiin.

Säännölliset nukkumisajat

Mene nukkumaan ja herää joka päivä samaan aikaan. Tämä sääntö on säännöistä ylitsevoimaisesti se tärkein. Nukkuminen pidempään viikonloppuaamuina ei täysin korvaa työviikolla syntynyttä univajetta ja vaikeuttaa heräämistä maanantaiaamuna varhain. Tällä takaisin varmasti parhaiten keinoista joka yö yli kahdeksan tunnin yöunet, mutta valehtelisin, jos sanoisin, ettei tämä keino yhtään häiritse minua. Ensimmäinen ajatus tästä keinosta oli ”EI EI EI”. Koen, että tämä keino maksaa minulle aika paljon. Moni asia elämässäni tämän varmasti tällä hetkellä jopa mahdollistaisi, koska en ole vuorotyössä, enkä ole sinkku. Voin kokeilla tätä, mutta tämä keino tuntuu jo nyt liian paljon sitovan ja vaativan minut rajoittamaan elämääni.

Sijoita kuntoliikunta aamun ja iltapäivän välille

Kuntoliikunta on hyvästä, mutta liian myöhään suoritettu treeni vaikeuttaa nukahtamista ja pidentää nukahtamisaikaa. Treeni olisi hyvä olla takanapäin viimeistään 2-3 tuntia ennen nukkumaanmenoaikaasi.

Itsehän olen siis syksyn treenannut tätä sääntöä vastaan. Olen usein arkipäivinä saapunut salille vasta klo 20:00, ja treeni on ollut paketissa klo 21:30 mennessä. Tavoitteeni mennä nukkumaan arki-iltoina on klo 23:00, mutta olen huomannut itsekin, että kehoni käy ylikierroksilla vielä tuohon aikaan treenipäivinä. En loppujen lopuksi tykkää muutenkaan kauheasti iltatreeneistä, joten olen harkinnut aiemminkin treenien sijoittamista aamuihin. Aamusali on parhautta monella tapaa; Päivän treeni on takana ja treenistä saa superhyvän aloituksen päivään.

Älä nuku päiväunia enää klo 15:00 jälkeen

Voi kurjus, kun tästäkin pitäisi luopua! Tiedän itsekin, että myöhäiset iltapäiväunet vaikeuttavat illalla nukahtamista, mutta kerta toisensa jälkeen ne tekee mieli silti ottaa koulupäivän jälkeen. Päiväunet ovat muuten kohdallani toimineet hyvin, mutta joskus kannan niistä henkistä krapulaa, että minulla olisi parempaakin tehtävää kuin nukkua. Mutta toisaalta olen monta kertaa aikaansaavampi, kun en ole univajeessa. Päiväunet ovat kuitenkin vaan tapa, joten siitäkin pääsee halutessaan kyllä eroon.

Älä makaa vuoteessa valveilla

Jos olet yhä hereillä oltuasi vuoteessa jo 20 minuuttia, nouse ylös ja tee jotakin rentouttavaa, kunnes tunnet olevasi uninen. Ahdistuminen siitä, ettei uni tule, voi vaikeuttaa nukahtamista.

Tämä on todettu erittäin toimivaksi keinoksi viimeisen kuukauden aikana. Jos olisin jäänyt sänkyyn, olisin löytänyt itseni todennäköisesti hereillä vielä aamuyöntunteina. Joka kerta tämän keinon jälkeen, olen päässyt suhteellisen nopeasti uneen kiinni.

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

Tee itsestäsi mestariajattelija

Kirja oli mielenkiintoinen lukea, koska ajattelu ja miten sitä tehostaa, harjoitella ja hallita ovat kiinnostavia...

0 kommenttia

Lähetä kommentti