Miksi nukumme on Matthew Walkerin kirjoittama kirja, jossa syvennytään unen merkitykseen. Uni ja nukkuminen kuulostavat aiheina melko itsestään selviltä, mutta teoriat ja tutkimukset unen vaikutuksista ihmisiin ovat mielestäni mielenkiintoisia. Kirjassa kerrottu teoriatieto sai ainakin minut miettimään omaa nukkumistani. Kirjaa lukiessa oli helppo miettiä, kuinka suositukset toteutuvat omalla kohdallani.

Oma kokemukseni unen merkityksestä

Omalla kohdallani unen määrä on vaihdellut hyvin paljon eri elämäntilanteiden mukaan. Lapsena nukuin aina pitkiä 8-9 tunnin yöunia. Varhaisessa teini-iässä unen määräni laski, koska olin usein arki-iltaisin myöhään illalla vielä jääkiekko harjoituksissa, ja kotiin päästyä söin täyttävän aterian. Tässä tuleekin kaksi kirjassa mainittua asiaa, joita tulisi välttää ennen nukkumaan menoa. En kokenut nukkumisen vaikuttavan minuun kuitenkaan kovin erityisesti, koska arki oli melko rutiininomaista. Tämän takia uni on ollut nuorempana minulle aiheena sellainen, jota en ole erityisemmin edes miettinyt. Toki näin jälkikäteen ajateltuna tulee mieleen, kuinka paljon enemmän olisin voinut vielä saada itsestäni irti, jos olisin ymmärtänyt jo tuolloin ajatella unen merkitystä tarkemmin.

Työelämään siirtyessäni päivärytmini muuttui koulussa tottumastani kello 7 heräämisestä heräämiseen kello 5. En uskonut, että kahden tunnin erolla olisi ollut niin suuri merkitys jaksamiseen, kuin sillä todellisuudessa oli. En ole koskaan ollut aamuihminen, jonka takia ajattelin, että ei ole väliä heräänkö kello 7 vai kello 5, koska aamulla väsyttää joka tapauksessa ja työpäivän jälkeen jäisi enemmän aikaa tehdä asioita.

En oppinut missään vaiheessa nukahtamaan ennen yhtätoista illalla, jonka takia uneni määrä oli jatkuvasti vain kuusi tuntia. Hyvin nopeasti huomasin, että päivittäin heti töistä kotiin päästessäni olin aivan loppu ja jouduin vain taistelemaan nukahtamista vastaan. Kokeilin myös nukkua päiväunia, mutta niillä oli aina negatiivinen vaikutus seuraavan yön nukkumiseen, joten jätin ne pois arjesta. Viikonloput aloitin aina pitkillä päiväunilla ja nukuin öisinkin kymmenen tunnin yöunia. Näiden avulla jaksoin viikonloppuisin tehdä paljon asioita. Jälkikäteen ajateltuna nukkumiseni oli erittäin huonoa ja toimin jatkuvasti puoliteholla, vaikka pystyinkin hoitamaan työni hyvin.

Uni hyvän suoriutumisen ja terveyden perustana

Kirjassa painotetaan unen vaikuttamista kaikkeen tekemiseen ja terveyteen. On tutkittu, että laadukas uni vaikuttaa jopa elinikään, mutta silti jopa kaksi kolmesta ihmisestä nukkuu liian vähän. Tämä ei toki tule suurena yllätyksenä, kun miettii, kuinka kiireistä elämä nykyään suurella osalla ihmisistä on. Usein tuntuu, ettei tunnit vuorokaudessa riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä, jonka takia nukkuminen on usein se mistä lähdetään tunteja karsimaan.

Myös teknologia on varmasti monelle asia joka haittaa yöunia, koska olemme tottuneet tuijottamaan ruutuja ennen nukkumaanmenoa. Esimerkiksi pelkästään puhelimen ruudusta heijastuva valo pitää aivomme virkeänä, jonka lisäksi vireystilaa nostattaa myös kaikki se valtava informaation määrä, jota saamme selaillessamme esimerkiksi sosiaalista mediaa. Kirjassa mainitaan myös esimerkiksi kofeiinin vaikutuksesta uneen. Walker kertoo, että puoli kahdeksan aikaan illalla juodun kahvikupillisen kofeiini määrästä on vielä puolet jäljellä puoli kahdelta yöllä. On siis selvää, että kofeiini vaikeuttaa nukahtamista ja huomasin tämän itsekin pari viikkoa sitten, kun satuin juomaan kahvia liian myöhään illalla. Vaikka tunsin olevani valmis nukkumaan normaaliin aikaan illalla, pystyin nukahtamaan vasta kaksi tuntia tavallista myöhemmin. Kirjassa mainitaan myös, että vaikka kuntoliikunta on hyväksi nukkumisenkin kannalta, ei sitä tulisi tehdä liian myöhään. Tämänkin kohdan pystyn allekirjoittamaan omien kokemusteni kautta. Myöhään illalla urheillessani olen huomannut, että se saa kroppani vireystilaan, joka on hankaloittanut nukahtamista. Koen itse, että sopiva aika kuntoliikunnalle on noin 5 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Unisuuden tunne syntyy, kun aivoihin syntyy kemiallista ainetta nimeltä adenosiini. Adenosiini luo aivoihin päivän aikana väsymyksen tunnetta aiheuttavaa painetta, joka purkautuu, kun ihminen on saanut unta noin kahdeksan tuntia. Mikäli yöunet jäävät vajaiksi, paine ei pääse purkautumaan, joka aiheuttaa pitkäkestoisempaa väsymystä.  Moni saattaa ajatella etenkin nuorena, että nukkumalla pitkiä yöunia kuluttaa vain aikaa, jonka voisi käyttää johonkin hyödylliseen. Näin ei kuitenkaan ole, sillä itseasiassa nukkuessamme aivoissa tapahtuu merkittävää työskentelyä ja riittävän levon avulla olemme valmiita käsittelemään uutta informaatiota. Riittävällä unella on myös terveydellisiä vaikutuksia. Määrällisesti ja laadullisesti riittävä uni kehittää ihmisen immuunijärjestelmää, joka suojaa erilaisilta taudeilta. Nukkuessamme esimerkiksi aivoistamme poistuu tehokkaammin beeta-amyloidia, jonka vaikutuksena riski Alzheimerin-tautiin sairastumiselle pienenee. Walker kertoo kirjassaan myös, että liian vähäinen uni voi edesauttaa sairastumista muihinkin sairauksiin, kuten syöpään ja diabetekseen.

Oma nukkuminen tällä hetkellä

Viime vuosina ja etenkin viime aikoina olen pyrkinyt panostamaan hyvinvointiini siten, että jaksaminen riittää kaikkeen, mihin haluan ja pystyisin olemaan energinen joka päivä. Tiedostan, että pienilläkin teoilla päivän aikana voi olla suuri merkitys nukahtamiseen illalla ja haluan kiinnittää jatkossa vielä enemmän huomiota asioihin, joilla voin parantaa omaa untani. Olen ymmärtänyt levon merkityksen ja alkanut panostamaan siihen, että ainakin tietyillä iltarutiineilla saan ajatukset rauhoittumaan illalla ja pystyn nukahtamaan tarvittavan ajoissa, että saan joka yö riittävästi unta. Tästä haluan pitää jatkossakin kiinni.