Katsoimme Anna-Sofian kanssa webinaarin mikrojohtamisesta, mikä on tuntunut olevan meillä kummallakin välillä tapana arjessa. Äänitimme myös ajatuksiamme esseetä kirjoittaessa ja se auttoi hyvin syventymään aiheeseen. Liitän äänitteen esseen kylkeen. Mikrojohtajaksi voi kutsua henkilöä, joka puuttuu jatkuvasti muiden tekemisiin ja haluaa johtaa jokaista pientäkin yksityiskohtaa. Tällaisen henkilön voi olla todella hankala delegoida työtehtäviä muille, sillä uskoo itse suoriutuvan niistä parhaiten. Hän on myös usein hyvinkin kontrolloiva ja vähän joka paikassa urkkimassa, miten muilla menee.  

Tunnistan itsessäni hyvin paljon mikrojohtamista. Varsinkin osuuskuntamme perustamisen aikoihin, puutuin ihan liikaa muiden tekemisiin ja halusin olla perillä kaikkien projektien vaiheista. Muut kokivat sen ärsyttäväksi ja tunsivat, etten luottanut heihin. Luottamuksen puute olikin totta. Jatkuvalla kyselemisellä halusin varmistaa, että asiat ovat hoidossa, sillä en voinut luottaa siihen, että projektiryhmäläiset välttämättä tekisivät sovittuja asioita sovitussa ajassa. Eikä niin aina ollutkaan. Se vain lisäsi puuttumistani asioihin. Yleensä tällaisia asioita olivat sellaiset, joiden eteneminen vaikutti koko tiimiin ja niin myös minuun. Yksi sellainen oli ainakin nettisivujen valmistuminen. En itse ollut millään tavalla osallisena niiden valmistumiseen, mutta kun deadlinea siirrettiin kerta toisensa jälkeen, mikrojohtamiseni vain kasvoi. En ole onneksi saanut aiheesta enää oikeastaan laisinkaan palautetta, mutta uskon sen johtuvan osittain siitä, että hommat ovat hoituneet paremmin sovituilla aikatauluilla, kuin alkuaikoina. Koen yhä välillä suurta tarvetta muistutella ja varmistella joistain asioista, mutta olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään sitä ja koittanut antaa tiimiläisillä mahdollisuuden osoittaa sitoutuneisuutensa projekteihin ja muuhun tekemiseen, ilman jatkuvaa kyttäämistäni. Koenkin, että luotan tiimiläisiimme koko ajan enemmän. 

Tavoitteet 

Tavoitteiden selkeä asettaminen on erityisen tärkeää koko tiimille. Webinaarissa puhuttiin siitä, kuinka kahdesta kolmeen tavoitetta on sopiva määrä kerralla. Tätä pohtiessamme Anskun kanssa tajusimme, että olimme Onixian kanssa asettaneet kolme selkeää tavoitetta tälle keväälle: kirjapisteet, asiakastapaamiset sekä liikevaihto. Niiden lisäksi, keskittyminen on ollut suuresti tiimin kehittämisessä henkilötasolla ja esimerkiksi palautteen annossa ja vastaanottamisessa. Siitä tuli neljäs tavoite ja yksi edellä mainituista unohtuikin alkuvuonna ja se oli liikevaihtotavoite. Sen huomasi maaliskuun liikevaihdossa, mikä jäi alle 200 euron. Meidän tulee kirkastaa tavoitteemme uudestaan ja pitää niistä kiinni sovitusti. Tavoitteiden kirkastamisessa auttaa niiden visualisointi kaikille tiimin jäsenille. On myös hyvä kysyä, että onhan kaikille selvää, mihin nyt ollaan menossa.  

Oli tavoite mikä vain, sen kirkastuksen jälkeen voi olla hyvä asettaa välitavoitteita. Koen niiden vähentävän ainakin omaa tarvettani kysellä jatkuvasti, miten asiat etenevät. Kun kaikki ovat asennoituneet tekemään tietyn verran hommia välitavoitteeseen mennessä, ja siihen päästään, luottamus kaikkien tekemiseen kasvaa taas hieman, ja tuplatsekkailu, sekä toisten kyttääminen vähenee. Tässä päästään siihen, että jokaisella on erilainen tyyli tehdä asioita. Joku tekee töitä tavoitteen eteen jatkuvasti tasaiseen tahtiin, kun taas toinen jättää asiat viime hetkeen. Jos lopputulos on kuitenkin kummallakin yhtä hyvä, onko sillä väliä, kuinka siihen on päästy? Mikrojohtajalle tämä voi olla hankalaa, sillä asioiden etenemistä ei voi nähdä tasaisesti. Pitää vain luottaa, että muut tekevät osansa sovitusti. Usein on hyvinkin tarpeetonta yrittää vaikuttaa toisten toimintatapoihin. 

Anna aikaa 

Tiimiläisten syvä tunteminen auttaa ymmärtämään heidän toimintatapojaan ja näin myös luottamaan heihin. Kun tuntee toisen toimintatavat, osaa myös huomata, milloin on aiheellista kysellä, tarvitseeko toinen apua ilman, että se tuntuu mikrojohtamiselta. Tutustumiseen ei ole oikotietä. Tiimiläisten kanssa tulee viettää paljon aikaa myös kahdenkeskeisesti. Varsinkin johtajaroolissa olevan henkilön tulee antaa runsaasti aikaa tiimiläisille ja webinaarissa puhuttiin, että puoli tuntia viikossa, olisi hyvä aika yksityiskeskusteluille jokaisen tiimiläisen kanssa. Siinä ajassa keskustelu syventyy oikeisiin kuulumisiin pinnallisen keskustelun sijaan ja ihmiset pääsevät oikeasti lähentymään keskenään. Näin kumpikin pystyy kertomaan toisilleen helpommin asioita, mitkä painavat mieltä tai vaikuttavat esimerkiksi tekemiseen. Olen itse tutustunut koko ajan paremmin koko tiimiin ja haluan jatkaa sitä yhä. Huomaan, että mitä enemmän teen töitä tiimiläisen kanssa, sitä paremmin tutustun häneen myös henkilökohtaisesti. Teenkin onneksi tällä hetkellä enemmän töitä myös sellaisten tiimiläisten kanssa, jotka eivät ole vielä kovin läheisiä minulle.  

Enemmän ja syvällisemmin webinaarista heränneitä ajatuksia pääsee kuulemaan äänitteestä. Oli hauskaa kokeilla esseen kirjoittamista hieman eri tavalla, kuin perinteisesti.  

 Linkki webinaariin: https://youtu.be/mUISO-Emp6c