Mielipiteitä johtava brändi? Miten?

Lähdeteos: Mielipidejohtaja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jarkko Kurvinen, Lauri Sipilä

Teoriapisteet: 2

Tulevaisuuslähtöisyys, edelläkävijyys, vahva brändi-identiteetti. Niistä on mielipidejohtaminen tehty. Myös tässä kirjassa käytiin kaikki brändin rakentamisen ja sisältömarkkinoinnin rakennuspalikat läpi. Ei suotta, koska niissähän piilee kaiken hyvä tukirakenteet. Ajattelin avata tätä rakennuspalikoiden vyyhtiä vähän Heigaan ja omaan toimintaani peilaten.  

Mielipidejohtaja on rakentamassa parempaa maailmaa oman toimialansa kautta ja on omalla alallaan asiantuntija ylitse muiden. Mielipidejohtajuus on asemana sellainen, jonka haluaisin joskus saavuttaa. Tämä ei ole pelkästä omasta tekemisestä kiinni vaan lopulta oikean aseman määrittävät toiset ihmiset. Oman polun aloitusta tässä hidastaa vähän se, että oman kulman löytäminen toimialaa ajatellen on vielä sumun peitossa. Kestävyys ja tulevaisuuteen varautuminen ovat kovasti kiinnostuksenkohteissa, mutta toistaiseksi aika laajoja termihirviöitä ilman tarkempaa määrittelyä. 

Aikaansa edellä oleminen 

Minun kaaliini tästä kirjasta tarttui parhaiten ajatus siitä, että mielipidejohtajaksi ei voi päästä, ellei ole tavalla tai toisella aikaansa edellä. Tai ainakin systemaattisesti kehittämässä omaa toimialaansa. Koronan aikaan saaman normaalin arjen räjähtäminen herätti ajattelua siihen suuntaan, että liiketoimintaa pitää jollain tavalla tulevaisuussuojata. Myös kestävän liiketoiminnan rakentaminen tuntuu aina vain tärkeämmältä parempaa tulevaisuutta ajatellen. Minusta meidän kannattaisi pitää myös Heigassa tulevaisuustyöpajoja ja innovoida tulevaisuuden bisneksiä. Onhan meillä jo kova mentori, jos niin halutaan. 

Sisäinen motivaatio kantaa brändiä kaikkialla 

Ilman vahvaa brändiä ei voi olla myöskään mielipideasiantuntija. Into on parasta valuuttaa mitä on, mutta se on yllättävän vaikea saada tarttumaan. Puhutaan paljon esimerkeistä, joissa koko työyhteisö elää ja hengittää brändin koko olemusta. Sellainen omistautuminen vaatii suurta sitoutumista ja sisäistä motivaatiota. Onko meillä esimerkiksi Heigassa tai Tiimiakatemiassa sellaista? Tiimiakatemiassa on minusta pääosin todella brändiuskoista porukkaa. Johtuen luultavasti siitä, että tänne hakeutuu sellaisia henkilöitä, jotka samoja arvoja arvostavat. Heigassa ei samaa voi minusta vielä havaita. Elementtejä on kyllä, mutta koko Heigan brändi on ollut vasta niin vähän aikaa olemassa, että on vaikea tulkita mitä tässä oikein liputetaan. Heigaa vai kenties Heigan yksilöitä ja ovatko ne kuitenkin sama asia?  

En usko, että Heigasta on moiseen ponnistukseen. Meillä on suuria haasteita siinä, että kukaan ei tunnu olevan kovin innokas viestimään Heigan elämästä ulospäin. Tässäkin saattaa olla taustalla tavoitteellisuuden puutostilaa. Ei tiedetä mitä kohti ollaan menossa niin toki sitä on silloin myös vaikea tavoitella. Viime aikoina lähestulkoon kaikki haasteet juontavat juurensa tavoitteista tai niiden puuttumisesta. Piiri pieni pyörii. Oppii ainakin, miten suuri merkitys niillä oikeasti on. 

Täällä ollaan tuhannetta kertaa asiakasta varten 

Minusta tämä on vähän tiimiyritysten ikuinen kompastuskivi. Asiakas voi olla kuka tahansa ja kaikkia piitäsi voida palvella. Sehän tiedettävästi tarkoittaa sitä, ettei palvele enää ketään. Pitääkö markkinoinnissa kuitenkin tehdä karkeita valintoja, että osuus edes johonkin. Mielipidejohtajuudessakin on kyse siitä, että tuntee toimialansa ja palvelee asiakasta jo ennen kuin asiakas tietää mitä tarvitsee.  

Luo kysyntää sisällöllä 

Ajatellaan vaikka ideasynnytyksiä, jotka oleellisesti kuuluvat tiimiyritysten palveluihin. Harva tietää tarvitsevansa sellaista palvelua. Saati edes tietää, että sellainen on olemassa. Onneksi kaikella sisällöllä mitä meillä Heigassa tuotetaan, voidaan vaikuttaa siihen, miten hyvin meidän potentiaaliset asiakkaamme tunnistavat haasteensa. Sisältöä pitäisi vaan ruveta tuottamaan aggressiivisesti se mielessä pitäen, että harva tunnistaa omia haasteitaan ennen, kuin joku sanoo sen ääneen. 

Tieto, tahto ja tunne 

Siitä meitä ei ainakaan voi Heigassa syyttää, etteikö oltaisi tunteella mukana kaikessa mitä tehdään. Monesti niinkin voimakkaasti ollaan tunteella mukana, että nuo otsikon muut seikat unohtuvat tyystin. Silloin tällöin jää miettimään miten tietoisia meillä ollaan siitä mitä me olemme tavoittelemassa ja miksi. Tässä tullaan ehkä siihen tiimiyrityksen toiseen suureen haasteeseen. Miten rakentaa missio ja strategia, kun koko yrityksen sydämeen mahtuu 16 erilaista yrittäjänalkua. Onko meillä siis yhtenäisten linjojen puutosta havaittavissa? Miksi me teemme mitä me teemme ja mitä me haluamme Heigan hengissä olon aikana saavuttaa? Minusta tuntuu, että noihin kysymyksiin vastaaminen voisi tuoda uutta yhtenäisyyttä koko tiimiin. Ja samalla helpottaa meistä ulospäin viestimistä. 

Osaamista pitää markkinoida kasvoilla 

Tämä on niin totta. Harvaa kiinnostaa seurata yritystä, ellei se tarjoa jotain piristämään harmaata päivää tai tarjoa tajunnanräjäyttävää infosisältöä. Kumpaakaan näistä ei olla vielä tavoitettu Heigassa, joten meillä olisi tässä tilaisuus tehdä se mitä on suunniteltu jo pidemmän aikaa. Eli alkaa tuomaan yksilöitä esille sen sijaan, että puhuttaisiin pelkästään kollektiivista.  

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Asiakastutkimus

Valitsin luettavaksi seuraavan kirjan Asiakastutkimuksen perusteet ja käytännöt. Kirjan lukemisen tarkoituksena oli...

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti