Olen tavallaan koko kevään ensin tiedostamatta, sitten tietoisesti miettinyt tätä aihetta. Olen tuskastellut sen kanssa, että mitä minä oikeasti haluan tehdä, ja miksi. Tuntuu, että mitä enemmän asiaa pyörittelee ja pallottelee vain omassa päässä, niin siitä tekee itselleen vain isomman ja isomman möykyn, joka kasvaa oikeaa ongelmaa tuhatkertaisesti isommaksi. Kun ei tiedä mitä haluaa tehdä, niin sitä helposti turhautuu ja menettää motivaatiota kaikkeen tekemiseen, joka johtaa lopulta koko oman elämän kyseenalaistamiseen. Tämä kirja auttoi minua jäsentelemään omassa päässä umpisolmussa olevista ajatuksista järkeviä keriä, jotka ovat johdonmukaisia ja ratkaisukeskeisiä. 

Tajusin, että kaikista tärkeintä on hyvinvointi sekä onnellisuus, ja niiden vaaliminen. Haluan, että voin kokonaisvaltaisesti hyvin, ja täysi vastuu siitä on minulla itsellä. Kerta olen saanut itse rakennettua rutiineja, jotka edistävät fyysistä hyvinvointia, miksi en voisi rakentaa samantapaisia rutiineja ja tapoja myös työelämään? Merkityksellisyys meinaa itselleni sitä, että kokee työllä olevan itselle tärkeä tarkoitus. Mielestäni työn mieluisuus itselle vaikuttaa niin suuresti koko elämään, että merkityksellisen työn saavuttaminen on elintärkeää. Meillä kaikilla kuitenkin on rajallinen aika maapallon päällä, niin miksi sen haluaisi käyttää tehden työtä, josta ei loppupeleissä oikeasti edes pidä?  

Merkityksellinen työ; mitä se edes tarkoittaa? 

Monesti puhutaan merkityksen tunteesta, mutta sehän koostuu monesta eri asiasta. Joillekin toiset seikat ovat tärkeämpiä kuin toiset, joten halusin jäsennellä ajatuksiani ja listata elementtejä, joista se voisi koostua: 

• Palkka 
• Työympäristö 
• Ihmiset (työkaverit) 
• Asema (esimies, vastaava, yrittäjä, rivityöntekijä) 
• Etenemismahdollisuudet ja urakehitys 
• Motivaatio (sisäinen vai ulkoinen) 
• Itsensä toteuttaminen 
• Sitoutuminen 
• Tehokkuus 
• Aikaansaaminen/saavutukset 
• Mielekkyys 
• Tarkoitus 

Aloin näiden kriteereiden pohjalta miettiä, että kuinka merkityksellisyyden sitten saavuttaa. Pitääkö keksiä jotain kokonaan uutta, esimerkiksi akatemialla uusi projekti, vai voisiko tunne löytyä jo nykyisestä tekemisestä muuttamalla omaa ajatusta? Jos tarkastelee Hohkeen tilannetta juuri nyt, niin tässä olisi mielestäni todella hyvä oppimisen ja tarkastelun paikka. Tiimin toiminnan kehittäminen voisi tuoda merkitystä, kun kokee kuuluvansa johonkin millä on tarkoitus. Olla osa yhteisöä, jossa saa toteuttaa itseä muiden tuen avulla. Täten kehitys tapahtuisi ensin tiimissä, ja tiimin kehityksen myötä se jatkuisi yksilön tasolla. 

Hohkeen merkityksellisyys 

Hohkeella on nykyään kuukausikatsaus joka kuun lopussa, jossa tehdään yhteenvetoja ja tarkastellaan kulunutta kuukautta erilaisten numeroiden avulla. Hyvinvointivastaavamme Elias tekee kyselyn pari kertaa kuussa, johon kaikkien tiimiläisten tulisi vastata. Hohkeen hyvinvointikyselyssä kysytään mm. merkityksellisyyden tunnetta työssä, johon vastataan asteikolla 0–10. Luvut eivät ole olleet kovin loistavia, niin mietin että mistä ne kertovat ja miten niihin tulisi reagoida? Mitä ratkaisuja tähän löydettäisiin nimenomaan yhdessä, tiiminä? Jos olemme täällä nimenomaan tiimin takia, miksi emme hyödynnä sitä täysiä ja ota siitä kaikkea hyötyä irti? Voisiko merkityksellisyys löytyäkin yhdessä tekemisestä, onnistumisista ja pettymyksistä? 

Epävarmuus ja kasvu 

Moni meistä on ollut tilanteessa, jossa tajuaa, ettei työ ole millään tavalla mieluisaa tai antoisaa itselle. Syy miksi tällaisissa työpaikoissa yleensä vitkutellaan pidempään, on yksinkertaisesti raha. Sitä tarvitsee elämiseen, ja tyhjän päälle hyppääminen pelottaa. Raha kuitenkin usein mahdollistaa itsensä toteuttamisen, ja edellä mainitun tyylinen työ voi olla vain tietty lyhytkestoinen vaihe elämästä, jonka avulla pääsee etenemään. Kaikella tekemisellä on jokin merkitys, mutta se vaan täytyy löytää ja tunnistaa. Täytyy pitää tarkoitus kirkkaana mielessä, että miksi tekee mitä tekee. Vaikka työ olisikin epämieluisaa, niin sitäkin välillä täytyy tehdä ja kohdata. Kasvu on kipuilua, ja kun oppii huomaamaan ne asiat joista ei pidä, niin jatkossa voi keskittyä siihen mitä oikeasti haluaa, kun tietää mitä ei ainakaan halua. 

Vaikka kuinka toivoisimme, niin mikään asia elämässä ei tule eteemme kultalautasella tarjottuna. Toki tämäntyyppisiä asioita voi kohdata ja jotkin tilaisuudet tuntuvat juuri tuolta, mutta yleensä oman kasvun ja kehityksen eteen on tehtävä töitä. Kasvun polulla varmasti törmää epävarmuuteen, mutta sitä on siedettävä oman merkityksellisyyden etsimisessä. Jotta kasvua pääsee syntymään, on tarkasteltava omaa toimintaa. Jos jatkuvasti keksii tekosyitä ja seisoo itsensä tiellä, tekee vain itselleen hallaa. Pitää kaivaa itsestään esiin rohkeus lähteä kehitystä kohti. 

Kirjassa avattiin merkityksellisyyden löytämistä positiivisen psykologian kautta, ja osio vaikutti mielenkiintoiselta. Siinä avattiin myös hieman positiivisen psykologian historiaa ja juurisyitä, miksi sitä on lähdetty kehittämään. Olen aiemminkin aiheesta jonkin verran kuullut, mutta en ikinä syventynyt siihen kunnolla. Etsinkin seuraavaksi aiheesta kertovia kirjoja, ja lisäsin lukulistalleni Lotta Uusitalo-Malmivaaran teoksen “Positiivisen psykologian voima”. Haluan tarkastella aihetta työhyvinvoinnin näkökulmasta, ja pyrkiä löytämään tapoja tuoda sitä tiimin kehityksen avuksi.