Alkuperäiset ja uudet P:t 

Tämä kirja päätyi kirjalistalleni jo viime vuoden puolella. Uudet markkinoinnin teokset kiehtovat aina ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka näitä uutta neljää P:tä on lähdetty rakentamaan. Myönnetään, en ole lukenut Kotlerin kirjaa markkinoinnin 4 P:stä, mutta nämä P:t ovat kyllä hyvin hallussa, sillä niitä on opintojen varrella sivuttu useampaan otteeseen. Seuraavaksi voisinkin ihan yleissivistyksen vuoksi napata lukulistalle Kotlerin kirjan, jotta saan pohjan näille 4 P:lle, joita niin paljon käytetään. Ennen kirjan lukua ajattelin, että kyllä tässä halutaan sitä uusinta tietoa haalia ympäriltä kasaan, mutta tämän kohdalla olisi pitänyt silti aloittaa klassikosta. 

Odotukset ovat korkealla, kun vanhan teorian päälle, on lähdetty rakentamaan rohkeasti uutta. Jotta saadaan mahdollisimman hyvä katsaus näihin käsiteltäviin P –kirjaimiin, käydään läpi myös jo olemassa olleet alkuperäiset 4 P:tä. Näin saadaan kuva siitä, mistä Ruolakin on lähtenyt ammentamaan ja tuonut uudet neljä edeltäneiden kaveriksi. 

Markkinoinnin alkuperäiset mutta edelleen validit 4 P:tä: 

• Product, tuote 
• Price, hinta 
• Place, jakelu 
• Promotion, markkinointiviestintä 

Nämä Kotlerin meille tutuksi tuomat 4 P:tä ovat olleet jo pitkään markkinoijien käytössä eivätkä ne ole tänäkään päivänä täysin syrjäytettävissä, joskin Ruola halusi tuoda vaihtoehdoksi ja avuksi uudet neljä emotionaalisempaa P:tä, sillä onhan aika nykyään jo toinen. Tällä perusnelikolla pääsee siis tänäkin päivänä vielä ihan hyvin liikkeelle, mutta uudet 4 P:tä vievät markkinointia vielä yhden stepin pidemmälle. Seuraavana käydään nämä uudet läpi, jotta nähdään kuinka paljon niissä on eroa näihin yllä oleviin. 

Markkinoinnin uudet 4 P:tä: 

• People, Ihminen on nykyään ykkönen, ja tämä täytyy huomioida joka käänteessä 
• Purpose, Merkitys, jos toiminnan perimmäisestä tarkoitusta ja merkitysestä ei kerro tai pidä siitä ääntä, eivät ihmiset välttämättä usko palveluun tai tuotteeseen 
• Passion, Intohimon on näyttävä toiminnassa, jotta se ihmiset näkevät, että toimintaa tehdään isolla sydämellä 
• Platform, Alustan valinta on myös oleellista, missä olet näkyvillä ja onko se toiminnallesi varmasti se juuri oikea paikka 

Eroa aiempaan on aika paljon ja juurikin se emotianaalisuus erottuu edukseen uusien neljän P:n parissa. Alkuperäiset olivat niin suoraviivaisia, että oli jo aikakin antaa pientä päivitystä näille, vaikka nämähän toiaan vain täydentävät toisiaan. Tunteita ei enää 2020.luvulla voi sivuuttaa, sillä ihmiset myös itse valintoja tehdessään käyttävät tunteitaan, joten on myös ihan validia ymmärtää markkinoinnilla tätä puolta ja tehdä mahdollisimman vaikuttavaa ja aitoa markkinointia. Haluankin vielä korostaa, että vaikka tekisit vaikuttavaa markkinointia, mutta kaikki taustalla ei ole kunnossa. Ihmiset aistivat tällaiset asiat nykyään paljon herkemmin ja kyseenalaistavat asioita paljon enemmän. Jos toiminta ei ole läpinäkyvää ja aidosti sitä mitä ollaan, voi se alkaa näkyä myös asiakkaiden toiminnassa.  

Miten uudet 4 P:tä näkyvät markkinointistrategiassa 

Olen tehnyt enemmän ja vähemmän markkinointia jo useiden vuosien ajan tähän mennessä ja luulisin kaikkien näiden apua tarjoavien mallien olevan hyvin hallussa. On kuitenkin pakko myöntää, että vaikka näitä ymmärränkin ja itse mallit ja niiden sisällöt ovat aina varsin hyvin hallussa on niiden käytäntöön yhteensovittamisessa itselläni vielä ollut haasteita, siitä syystä haastan itseäni nyt pohtimaan miten esimerkiksi nämä uudet 4 P:tä näkyvät markkinointistrategiassa? Ensimmäisenä P:nä ihminen. Tätä minun ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä ihminen näkyy kohderyhmissä ja ostajapersoonien laatimisessa. Se, että kaikesta on viime vuosina tullut asiakaslähtöisempää on oikea suunta ja sen tulee näkyä eritoten markkinoinnissa. Toisena tarkoitus, joka näkyy selkeiten arvojen, mission ja vision parissa. Toki myös hyvä näkyä ulospäin viestittäessä, mutta noista edellämainituista tarkoituksen saa hyvin kumpuamaan.  

Kolmantena intohimo, joka loi jo enemmän haastetta, mutta ajattelisin sen näkyvän ehkä ydinviesteissä, tarinassa, tone of voicessa ja ylipäätään viestinnässä. Intohimon tulisi kyllä siis näkyä ulospäin tekemisestä, sillä sekin välittyy jos asioita ei tehdä sydämellä. Edellä olevat ovat hyviä tapoja ainakin ilmentää ulospäin intohimoa. Tämä oli kohta, josta en kyllä ole aivan varma, mutta näin minä sen nyt tässä kohtaa ymmärsin. Neljäntenä ja viimeisenä tulee alusta, jonka liitän itse ainakin aika suoraan kanaviin ja niiden valintaan, jotta ollaan oikeassa paikassa markkinoinnin kanssa. Mietin pitkään, kuinka saan näitä kaikkia neljää käsiteltyä silleen sulavasti täällä reflektion puolella, mutta en keksinyt kuin tämän esimerkin, missä ne voisivat käytännössä näkyä. Oma ymmärrykseni on kirjan jälkeen todella paljon syvempi kuin se mitä nyt olen tähän reflektioon saanut annettua ulosantina, mutta aina ei voi onnistua täysin tässäkään.  

Tosiaan näiden yhteisien kohtaamispisteiden löytämisessä markkinoinnin mallien ja apuvälineiden välille on ollut itselleni pieni haaste, mutta uskoisin, että yllä olevat lopulta menivät suurinpiirtein oikeaan. Markkinointia tehdessä tulisi aina huomioida niin paljon eri asioita, että sitä aina miettii onko unohtanut tehdä jotakin, tai ajatella jotain tiettyä kautta asioita. Yleensä itse tekeminenkin tulee itselläni jo jollain tasolla selkärangasta, vaikka voisi tehdä hyvää jos esimerkiksi loisi itselleenkin sellaisen listan, että asioita tehdään täsmän listan mukaan ja älä unohda tehdä näitä asioita. Olisi ehkä ihan rauhoittavaa, jos olisi sellainen lista aina josta katsoa, että no ollaankos me missä vaiheessa ja en kai vaan ole epähuomiossa hypännyt jonkun kohdan yli kokonaan. Tämä kyllä alkoi kuulostamaan niin hyvältä ajatukselta, että ehkä alan luomaan itselleni omaa markkinoijan opasta! 

Ajatukset jo opinnäytetyössä 

Tätä kirjaa lukiessa oli harvinaisen vaikea keskittyä itse kirjan asiaan, sillä tällä hetkellä itse pyörittelee jo niin vahvasti opinnäytetyön mahdollisuuksia päässä, että melkein jokaisen sivun kohdalla tuli havahduttua siihen, että mietin missä kutakin tietoa voisi tulevaisuudessa käyttää. Kesän työt ovat vielä varmistumatta, mutta jos päädyn sinne, mihin tällä hetkellä ajatellen päätyväni kesäksi, tulen ehdottomasti hyötymään tämän kirjan lukemisesta. On ollut ilo lukea kirjaa sillä kulmalla, että siitä imee jo hieman tiettyyn “projektiin” tietoa aivan pesusienen lailla. Näinhän sen meillä pitäisi aina mennä, mutta tällä kertaa tilanne tuntuu vielä konkreettisemmalta kuin koskaan aiemmin. Ehkä siitä syystä, että kirjan teemat ovat minulle jo nykyään tuttuja, minulle vain kerrotaan uusia ajatuksia. Ehkä tämä tilanne on myös vuosien työn ja opiskelun tulos, että nyt vain ihastuneena lukee toisten uusia ajatuksia vanhojen oppien päälle. Tuntuu merkitykselliseltä jälleen lukea pienen tauon jälkeen markkinoinnista lisää. 

Kirja oli kirjoitettu mielestäni miellyttävällä tavalla, sillä se sisälsi sopivissa määrin tiedon päälle tarinoita ja esimerkkejä, joihin nämä uudet tiedot oli saatu helposti ymmärrettävään muotoon. Itseäni ainakin aina auttaa, kun tietoa kerrotaan esimerkkien kautta, sillä no niin kuin varmaan me kaikki tiimiakatemialaiset, opimme käytännön kautta. Yleisesti ottaenkin pelkkä teoria voi olla meille välillä haasteellista, jos sitä ei ole mitenkään viety käytännön esimerkkeihin asti. Kirjan lopusta löysin vielä hyvän listan kirjavinkkejä, joiden perään voisi lähteä tämän jälkeen ja ehkä jopa opinnäytetyötä ajatellen. Eri toten mielenkiintoni herätti kirja nimeltä Tell a four-word story, jonka nimestäkin voidaan jo päätellä, että tarkoitus on neljässä sanassa saada aikaan tarina. Tätä voi lähteä viemään markkinointiin ja brändäykseen, sillä meillä ei markkinoinnin puolella ole ainakaan yhtään enempää sanoja käyttää napakoissa mainoslauseissa. Luo haastetta, kun sanat rajataan neljään, mutta mitä riemullista sanaseppäilyä se onkaan. Toivon mukaan pääsen kesän aikana itsekin vastaavan haasteen äärelle. 

Pakko tosiaan myöntää, että siitä olisi voinut olla hyötyä, että Kotlerin klassiko olisi ollut pohjalla luettuna, mutta näillä mentiin tällä erää ja mielestäni uudet 4 P:tä ovat todella hyvin perusteltuja ja nykyhetkeen sopivia, se että kestävätkö ne aikaa samalla tavalla kuin Kotlerin 4 P:tä, en osaa sanoa, mutta kyllä noilla muutamia vuosia pääsee eteenpäin siten, että ne pysyvät valideina. Loppuun vielä kirjassa aukaistu markkinoinnin käsitteen selitys, joka aina tuntuu olevan eri paikoissa hieman eri muodoissa, mutta tämä on mielestäni paras tähän astisista. Onkin tärkeää muistaa, että markkinointi on paljon muutakin kuin markkinointiviestintää. 

“Markkinointi on johtamisen prosessi, jossa asiakkaalle tehty konsepti muuttuu tuotteeksi tai palveluksi. Siihen kuuluvat tuotteen kehittäminen ja hinnoittelu, kanavan valinta, jossa tuote jaellaan, markkinointiviestintästrategian laatiminen ja jalkautus.“