Sisältöstrategia

Ennen kirjan lukemista en olisi osannut kertoa mitä sisältöstrategialla tarkoitetaan, enkä ollut myöskään tiedostanut kuinka tärkeä osa markkinointia se on. Kirjassa on hyvin simppelisti saatu tiivistettyä sisältöstrategian olevan markkinoinnin ja viestinnän strategisen johtamisen väline. Sisältöstrategia pitää sisällään viisi elementtiä, jotka ovat liiketoimintastrategia, asiakasymmärrys, sisältöpolut, sisältösuunnitelma ja -tuotanto sekä mittaaminen ja analysointi.

Hyvän sisällön tuottaminen

Laadukkaan sisällön luomisen apuna voi käyttää kirjassa esitettyä hyvän sisällön kennoa, joka sisältää kuusi kohtaa, joiden kaikkien pitäisi toteutua hyvässä sisällössä. Nämä kuusi kohtaa ovat 

1. Jokaisella tarinalla, jonka tuotat, pitäisi olla tavoite
2. Jokainen tarina pitää tuottaa suoraan jollekin ihmiselle 
3. Sijoita tarina aina tiettyyn kohtaan asiakkaan ostoprosessia
4. Valitse tarinan kertoja sen mukaan, ketä haluat puhutella
5. Valitse kanavat sen mukaan, mistä oletat tai tiedät löytäväsi henkilön, jota tavoittelet
6. Tuota sisältö muodossa, jossa se parhaiten toimii suhteessa valittuun ostajapersoonaan ja kanavaan

Jos peilaan kennon kohtia omiin projekteihini, joissa olen päässyt tekemään markkinointia kuten Kävelykatukirppikseen, eivät kaikki kennon kohdat toteudu. Kohdan yksi selkeä tavoite sisällöillä on sillä Instagram ja Facebook postauksissa keskitytään aina yhteen tavoitteeseen, joka voi olla esimerkiksi kyseisen vuoden kirppispäivistä ilmoittaminen tai myyjien tiedottaminen tapahtuman aikataulusta. Myös kohta kaksi eli suoraan jollekin ihmiselle tarinan tuottaminen toteutuu. Sisältö on yleensä kohdistettu joko asiakkaisiin, jotka tulevat myymään tuotteitaan, asiakkaisiin, jotka tulevat ostamaan tavaraa tai molempiin. Tämä on otettu myös huomioon maksetussa markkinoinnissa, sillä olemme suunnitelleet, että teemme omat kampanjat myyjille ja ostajille. Mielestäni Kävelykatukirppiksen sisällössä toteutuu myös kohta kolme. Sillä tapahtuma sijoittuu joka vuosi samaan ajankohtaan, jonka vuoksi markkinointia on helppo toteuttaa tietyllä kaavalla. Yleensä vuoden vaihteen jälkeen aletaan herätellä vanhoja asiakkaita sekä myös kertoa mahdollisille uusille asiakkaille siitä, että tapahtuma järjestetään myös tänä vuonna. Tämän jälkeen pidetään tapahtuma tasaisesti toteutuvilla postauksilla ihmisten mielessä. Pyritään myös tiedottamaan esimerkiksi myyntipaikkojen hinnoista, paikkojen varauksen aukeamisesta sekä tapahtuman aikataulusta sitä mukaan, kun asioita varmistuu, jotta asiakkaat saavat tiedon helposti somestamme. Kohta neljä on sellainen, jota en ole osannut ajatella ja ottaa huomioon, vaikka kohta onkin äärimmäisen tärkeä. Ensin mietin, että asiakkaan äänen tuominen tarinankerrontaan olisi haastavaa. Hetken asiaa mietittyäni kuitenkin oivalsin, että asiakkaan ääntä tarinan kerrontaan voisi tuoda sisältöön hyvinkin yksinkertaisin keinoin. Näitä voisivat esimerkiksi olla lausahdukset kuten ”asiakkaidemme pyynnöstä…” tai muut vastaavanlaiset lauseet. Nämä täytyy ehdottomasti ottaa mietintään ja käyttöön jatkossa. Kohta viisi, oikean kanavan valitseminen on selkein kaikista kohdista ja tätä tuleekin ehkä mietittyä yleensä ensimmäisenä vaikkakin kirja neuvoo, että näin ei tulisi tehdä. Kävelykatukirppiksessä, jossa asiakaskunta on todella laaja, oikean kanavan löytäminen on montaa muuta projektia haastavampaa. Esimerkiksi Mecco pop-up projektissa kohderyhmä ja heidän kanavansa olivat hyvin selkeitä. Pääkohderyhmät olivat vanhojentansseihin mekkoa etsivät lukioikäiset tytöt sekä heidän vanhempansa, jotka yleensä maksoivat mekon. Näin mainonta oli helppo kohdentaa nuorisolle Titokkiin ja Instagramiin sekä heidän vanhemmilleen Facebookiin. Kävelykatukirppiskin tavoittaa suurimman osan asiakkaistaan Instagramin ja Facebookin kautta mutta kirppiksen asiakkaisiin kuuluu myös paljon iäkkäämpiä ihmisiä, joita tieto ei tavoita sosiaalisen median kanavista. Tämä onkin tuonut omat haasteensa Kävelykatukirppiksen markkinointiin. Viimeinen kohta kuusi, toteutuu myös mielestäni kävelykatukirppiksen sisällöissä, sillä olemme miettineet minkä tyyppisiä julkaisuja mihinkin kanavaan tehdään. Enemmän voisimme vielä kiinnittää toki huomiota ostajapersooniin ja siihen onko sisältö kyseiselle ostajapersoonalle oikeanlaista. 

Sisältölajit

Sisältölajeja on olemassa kolme tavoittava-, sitouttava-, ja aktivoiva sisältö. On tärkeää erottaa nämä toisistaan, jotta voi tiedostaa milloinka minkäkin lainen sisältö on ajankohtaista. Tavoittavan sisällön ajatuksena on herätellä asiakasta, muistuttaa asiakasta olemassaolostaan tai saada uuden aihetta tutkivan asiakkaan huomio. Edelleen Kävelykatukirppistä esimerkkinä käyttäen, tämä on sen markkinoinnissa eniten käytetty laji. Tämä siksi, että Kävelykatukirppis on tapahtuma, joka toteutetaan vain muutaman kerran vuodessa ja koska markkinointi tapahtuu pääasiallisesti somepäivitysten avulla. Sitouttavalla sisällöllä tarkoitetaan sisältöä, joka auttaa asiakasta tekemään hänelle sopivia valintoja ja vakuutetaan asiakas, että sisällön tuottaja tietää mistä puhuu. On ilmeisesti harmillisen yleistä, että sitouttava sisältö yleensä puuttuu monilta yrityksiltä ja pakko todeta Kävelykatukirppiksen kuuluvan tähän samaan joukkoon. 

Aktivoiva sisältö tarkoittaa sitä kuinka eri sisältölajien ja asiakkaan ostoprosessien vaiheiden välille luodaan siltoja. Tiivistetysti sanottuna sen tehtävänä on antaa syy edetä matkalla. Täten näitä voivat olla esimerkiksi erilaisten postausten yhteydessä olevat lausahdukset kuten ”tilaa uutiskirje tästä”, ”ota yhteyttä” tai ”ilmoittaudu tapahtumaan”. Ilokseni voin todeta, että aktivoivaa sisältöä on Kävelykatukirppiksenkin sisällöissä käytetty. Sisällöissämme aktivointi on näkynyt sosiaalisen median julkaisuissa lauseissa kuten ”varaa paikkasi nyt”.

Sisältömarkkinointi oli kirjana mielenkiintoinen mutta niin täynnä tietoa, että se oli omalla tavallaan hyvin raskasta luettavaa ja osittain myös sellaista etten vielä kaikkea sisäistänyt. Pidin kirjaa kuitenkin hyödyllisenä ja näen että ainakin hyvän sisällön tuottamisen vinkkejä tulen käyttämään meneillään olevissa sekä tulevissa projekteissani. Myös eri sisältölajeihin tulee varmasi kiinnitettyä jatkossa enemmän huomiota. Koen, että kirjassa oli niin paljon asiaa, että siihen on palattava uudestaan, kun on ensin saanut hiukan lisää kokemusta markkinoinnista, jolloin asiat voisivat olla helpommin ymmärrettävissä ja käytäntöön sovellettavissa.