Lopeta valittaminen ja aloita tekeminen.

Kirjoittaja: Daniel Barkane

5 marraskuun, 2021

Lähdeteos: Vikisijän virsikirja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Ville Kormilainen, Jukka Niemelä

Teoriapisteet: 1

Mietin pitkään mitä kirjaa alkaisin lukemaan seuraavaksi ja mielessäni ei ollut valmiiksi mitään sopivaa. Sain onnekseni apua omalta tiimiliideriltäni, joka laittoi minulle Johannes Partasen kirjalistan. Hetken tarkastelun jälkeen silmiini, kuitenkin pisti listalta vikisijä ja huomasin heti, että tämä adjektiivi kuvailee itseäni ja varsinkin menneisyyttäni. Lopeta valittaminen ja aloita tekeminen. Näitä lauseita olen kuullut elämäni saatossa lukuisia kertoja.

 OTA VASTUU, ÄLÄ VIKISE

Tiedostin jo yläasteelta valmistuessa, että teen mielelläni vain asioita, jotka kiinnostavat minua. Työuran aloittaessa tein paljon vuokrafirmojen kautta siivous- ja rakennus töitä, joista en pitänyt lainkaan. Hyvin äkkiä kuitenkin ammattikoulusta valmistumisen jälkeen armeija kutsui. Tämä oli se paikka missä mikään ei ole kivaa ja sinne mennään velvollisuudesta eikä halusta. Näin ainakin ajattelin.  Huomasin hyvin nopeasti, että olin armeijassa se sotilas, joka valittaa ja vikisee. Halusin mennä aina sieltä mistä aita on matalin. Muistan, että minulle monesti huudettiin ” Viestimies Barkane lopettaa sen valittamisen ja alkaa toimimaan”

Arjesta mielekästä

Armeijasta päästyäni mikään ei oikeastaan muuttunut. Halusin edelleen tehdä vain asioita, jotka olivat mielekkäitä ja kiinnostavia. Löysin kuitenkin nopeasti itselleni uuden työpaikan, jossa ensimmäistä kertaa tunsin viihtyvän. Kaikki toimi niin kuin piti ja pystyin valittamatta suorittamaan myös ne työt, jotka eivät olleet niin kivoja. Muistan, että elämäni kokonaisvaltainen hyvinvointi oli kohdallaan. Söin säännöllisesti ja nukuin riittävästi. Kaikki rullasi hyvin ja työ arki maistui, koska oikeasti en selaillut puhelinta yömyöhään ja liikuin säännöllisesti. Olinko sitten kasvanut ihmisenä? Vaikka mainitsin, että armeijasta päästyäni mikään ei oikeastaan muuttunut.

Kirjassa useaan otteeseen mainitaan siitä, että kaikki lähtee omasta asenteesta. Uskallan kuitenkin väittää, että omalla kohdallani muutoksen sai arjen parantaminen ja keskittyminen omaan hyvinvointiin. Kotona toimiva arki ja säännölliset rutiinit saivat kaiken ilon ja energian myös siirtymään töihin. Tietenkin huonoja päiviä mahtui myös mukaan, mutta kenelläkään työelämä ei ole aina ruusuilla tanssimista.

Nauti työstä

Olen valehtelematta myös ajautunut siihen oravanpyörään, jonka varmasti myös moni työssä käyvä ihminen tunnistaa. Viikonlopusta viikonloppuun eläminen. Työviikko tuntuu raskaalta ja se ei kiinnosta. Itse tässä tilanteessa olleena voin sanoa, että se ei ole kivaa. Jokainen työ päivä ketuttaa ja pelkästään töihin lähtö tuntuu isolta taakalta. Töissä on kuitenkin käytävä, että vuokran, ruoan ja harrastukset saa maksettua. Noin 6 kuukautta olin postin lajittelukeskuksessa töissä ja tein 5 päivästä viikkoa, johon mahtui yö sekä aamuvuoroja. Mietin lähes joka päivä, milloin on seuraava vapaapäivä tai kauanko seuraavaan kesälomaan on aikaa.

Vikisijän virsikirjasta löytyi mielestäni tähän osuva kohta, jossa johtamisguru Maxwell antaa napakan ohjeen. Tämä ohje vaikutti aluksi täysin pähkähullulta, mutta hiukan asiaa puineena hyvin loogiselta. ”Älä tee elämässäsi päivääkään töitä” Työn täytyy olla siis sellaista, jota oikein odottaa. Aamulla herätessä pystyy oikein tuntemaan innostuksen ja odotukset uutta työpäivää kohtaan, mutta näinhän minä olen aina toivonut. Tavoitteeni oli aina löytää työ, joka ei tuntuisi työltä. Voisin aamuisin herätä intoa täynnä ja ajatella, että nyt lähden tekemään sitä mistä tykkään. Tällaista en ole vielä löytänyt, mutta se on tavoitteeni ja aion sen eteen tehdä kaikkeni.

Vähennä vitutusta

Välillä arkeen mahtuu niitä ärsyttäviä ajan jaksoja, kun mikään ei toimi ja motivaatio katoaa. Rutiinit ärsyttävät ja kiinnostus poukkoilee. Huomasin menneen kesän jälkeen, että projektien täyttämä arki ja paineet olivat luoneen jonkinlaisen ärsytys kehän itseni ympärille. Syksyn ensimmäiset treenit ja Tiimiakatemian ohjelmat eivät kiinnostaneet lainkaan. Minua vain ärsytti ja kaikki tuntui jollain tavalla turhalta. Toivoin vain mielessäni, että voisin saada takaisin sen saman draivin, joka minulla oli ensimmäisenä Tiimiakatemia vuotena. Puhuttuani tiimiläiseni kanssa asiasta, hän muistutti minua siitä, että kun arki alkaa rullaa, niin sieltä se motivaatio myös löytyy. Tällä hetkellä olen kovaa vauhtia menossa siihen mihin jäin ennen kesän alkua.

Olen varma, että ketutus voi olla myös parhaimmassa tapauksessa polttoainetta, jonka avulla pystyn suoriutumaan vastenmielisimmistäkin tehtävistä. Tuntuu kuitenkin siltä, että Tiimiakatemialla tälle ei ole tilaa, koska motivaatio ja innostus on kaiken avain yhdessä toimimiseen. Kirjasta pystyin poimimaan jatkoa ajatellen hyviä ohjeita tällaisten ajanjaksojen päihittämiseen. Esimerkiksi jos aamuisin herätys tuntuu vastenmieliseltä ja se aiheuttaa kiukkua, niin tulevien viikkojen herätysten aikaistaminen voi vaikuttaa asiaan suuresti. Aluksi herätysten aikaistaminen voi tuntua kamalalta, mutta viikon kahden jälkeen palaaminen entiseen herätykseen ei tunnukaan enää miltään.

You May Also Like…

Sanojen supervoima

Kuuntelin kirjan jo kesällä, jolloin en tehnyt mitään muistiinpanoja. Kirja kuitenkin herätti silloin niin paljon...

Kaikki kuluttamisesta

“Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n tutkimuksen mukaan keskivertosuomalaisen kulutuksen kasvihuonepäästöistä noin puolet...

Inspiroitunut – Petteri Kilpinen

Miten johtaa ja menestyä muuttuvassa työelämässä? ”Hyvä arkijohtajuus ei ole mystiikkaa ja taikatemppuja. Kun jokainen...

0 kommenttia

Lähetä kommentti