Maailmankuulun meditaatio-opettajan Eckhart Tollen kirjoittama ”Läsnäolon voima”-kirja antaa ymmärrystä läsnä olemisen tärkeydestä – siitä, kuinka menneisyyden taakkojen tai tulevaisuuden huolien sijaan pysähdymme täysin rinnoin nauttimaan tietoisesti hetkestä, joka vallitsee juuri nyt. Läsnä oleminen ja sen harjoittaminen vaikuttaa voimakkaasti omaan henkiseen kasvuumme, sillä fyysisen läsnäolon lisäksi kirja käsittelee mielen ja tietoisuuden keskittämistä nykyhetkeen. Se johdattaa meidät kohtaamaan sekä hyväksymään aidot tunteemme, ajatuksemme sekä ympäristömme ilman, että tuomitsemme niitä. Tietoinen läsnäolo on taito, joka on erityisen hyödyllinen työkalu Tiimiakatemian arjessa, sillä se syventää ymmärrystä itsestä, kehittää vuorovaikutustaitojamme sekä parantaa yhteyttä muihin ihmisiin. 

 Kuunteleminen 

Kuuntelu vaatii paljon läsnäolon taitoa. Jos ajatukset harhailevat muualla, kuuntelusta jää helposti huomioimatta tärkeimmät asiat. Ei ole siis epäselvää, että läsnä olevat ihmiset pärjäävät parhaiten asiakaskohtaamisissa. Läsnäolon kautta, he ymmärtävät nopeasti asiakkaan ongelmat ja skarppina ollessaan myös löytävät niihin asiakaslähtöiset ratkaisut. Asiakaskohtaamisten lisäksi Läsnä olevaa kuuntelemista ei voida tarpeeksi korostaa tiimin kokouksissa ja projekteissa, sillä se auttaa havaitsemaan sekä ymmärtämään paremmin tiimikavereiden erilaisia tarpeita, tavoitteita ja näkemyksiä. Kuuntelu edistää tehokasta kommunikointia sekä yhteistyötä. 

Itsetuntemus  

Tietoinen läsnäolo auttaa tutustumaan paremmin omaan sisäiseen maailmaan. Täten on helpompi löytää omia vahvuuksia, heikkouksia sekä intohimoja, jotka ovat avain asemassa ammatillisen kiinnostuksen löytämisessä ja eritoten siinä menestymisessä. Lisäksi läsnäolo auttaa pysähtymään ja tutkimaan omia ajatuksia, tunteita ja motivaatioita, jotka puolestaan linkittyvät syvempään itsetuntemukseen.  

Parempi itsetuntemus auttaa tekemään parempia päätöksiä ja valintoja myös Tiimiakatemian taipaleella, joka ei ole kaikille helppoa. Akatemialla on mahdollista tehdä lähes mitä vain, joka luo paineita tehdä omakohtaisesti oikeanlaisia valintoja. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, millaista vouhotusta oma akatemia-arki oli ensimmäisen lukuvuoden ajan. Haalin monenlaisia projekteja itselleni ilman, että edes mietin niiden järkevyyttä. Koin liikaa paineita saada mahdollisimman paljon kokemuksia. Lukuvuoden loputtua pysähdyin katsomaan taakseni ja totesin, että olin laittanut liikaa energiaa asioihin, jotka eivät ole vieneet minua eteenpäin. Jäljellä oli vain entistä väsyneempi sekä enemmän hukassa oleva Iiris. Siispä tein päätöksen aloittaa toisen lukuvuoteni hieman rauhallisemmin. Itsetutkiskelemalla. Mietin, mitä haluan aidosti saada akatemialta käteen, mitä potentiaalia itsessäni on, jota voisin hyötykäyttää ja missä. Karsin kaikki vähänkään ei mielenkiintoiset projektit ja keskityin laadukkaampiin valintoihin, jotka aidosti kehittävät minua osa-alueilla, joissa haluan tulla paremmaksi.  

Stressin hallinta  

Mieli on läsnäolon vihollinen, sillä negatiiviset ajatukset kykenevät helposti peittoamaan nykyhetken kauneuden ahdistavalla menneisyydellä tai huolestuttavalla tulevaisuudella. Huomaan usein oman mieleni ajautuvan viikkopalaverin tai treeniaiheiden sijaan omiin hoitamattomiin asioihin tai tuleviin haasteisiin. Keskittymiseni herpaantuu ja stressaannun. Tällöin pyrin löytämään tietoisesti oman läsnäoloni, sillä sen avulla stressiä on huomattavasti helpompi käsitellä. 

Kirjan avulla olen muun muassa alkanut ”sivusta katsojana” kiinnittämään enemmän huomiota omiin ajatuksiini – siihen, kumpi todellisuudessa ajaa omaa etuani paremmin; mielen tuottamat negatiiviset ajatukset vai vallitseva nykyhetki. Viimeistään silloin totean murheeni turhiksi, sillä voinhan vaikuttaa ainoastaan hetkeen mikä tapahtuu juuri nyt, en menneeseen tai tulevaan. Kirjasta jäi mieleeni erityisesti Eckhartin seuraavat sanat: ” Asetu nyt pysyvästi nykyhetkeen, ja pistäydy menneisyydessä ja tulevaisuudessa vain elämäntilanteesi käytännön asioiden vaatiessa. Sano aina ”kyllä” vallitsevalle hetkelle. Mikä olisikaan hyödyttömämpää kuin vastustaa itse elämää, joka on nyt, ja joka on aina nyt?”. Stressin ja tunteiden tiedostaminen, ilman niihin liiallista tarketumista mahdollistaa työn selkeyden ja rauhallisuuden, niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Ja ajatella, avain siihen löytyy omasta läsnäolosta. 

Luovuus 

Luovuus on riippuvainen nykyhetkestä, sillä nykyhetkessä läsnä oleva ihminen on avoimempi uusille ideoille sekä ajatuksille. Avomielinen havainnoi ympäristöään ja yksityiskohtiaan tarkemmin, joista inspiraatio voi syntyä. Tarkkaavaisuudet voivat muun muassa synnyttää erilaisia näkökulmia ja ideoita, joita ei välttämättä muuten edes huomaisi, se vaatii vain hiljaisen hetken itsensä kanssa. Tarkkaavaisuuden lisäksi ajatukset ja tunteet voivat päästä syvemmälle läsnäolon kautta, joka johtaa uusiin luoviin ajatuksiin.

Pakonomainen tarve saada jotakin aikaan on harvoin kannattavaa, koska luovuus ei tule koskaan pakottamalla. Se vaatii läsnäoloa nykyhetkessä, jonka voi saavuttaa esimerkiksi meditoinnin avuin. 10 minuutin meditaatiotauko olisi hyvä pitää yhdessä tiimin kanssa silloin, kun tuntuu, että treenit eivät kulje, tai ajatukset eivät ota lähteäkseen. Kokeilimme Bluumin kanssa meditaatiotaukoa käytävälle menemisen ja puhelimeen tarttumisen sijaan. Koimme se erittäin tehokkaaksi tavaksi nollata päämme, joten sitä tulemme käyttämään varmasti tulevaisuudessakin.  

Kirja sai minut ajattelemaan enemmän mitä ikinä.