Minulla on todella hyvät unenlahjat. Voin nukahtaa mihin vain ja milloin vain. Olen aina se kaveri, joka nukahtaa jokaisella junamatkalla ensimmäisen viiden minuutin sisällä, tai se, joka ei herää mökkireissulla kavereiden meluun, vaikka nukkuisi olohuoneen sohvalla. Pääasiallisesti nukunkin hyvin, mutta jos jostain pitää arjessa nipistää, se on aina uni. Minulla epätasainen unirytmi ei siis johdu uniongelmista, vaan laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä terveyttäni kohtaan. Kirja avasi ajatuksia unimaailmaan ja sen tärkeyteen.

Koen, että unirytmini on aina ollut suhteellisen kunnossa, mutta muutama vuosi sitten elin käytännössä täydellisellä unirytmillä. Menin nukkumaan klo 21–22 välillä nukkumaan, nukuin joka yö 8–9 tuntia ja heräsin aamulla aidosti pirteänä ja se jatkui koko päivän. Minulla riitti energia päivän jokaiseen askareeseen ja koin muutenkin voivani todella hyvin. Huomasin eron heti, kun tein tämän muutoksen unirytmiini ja huomasin sen vielä selkeämmin, kun tämä rytmi lopulta palasi entiselleen. Tuntuu tyhmältä, että olen jopa käytännön tasolla huomannut, kuinka paljon hyvä uni vaikuttaa elämääni ja siltikään en priorisoi sitä tarpeeksi.
Ehkä isoin ongelma onkin se, että minusta, niin kuin varmasti monesta muustakin tässä yhteiskunnassa, tuntuu siltä, ettei ole aikaa nukkua. Minunkin täydellinen unirytmini tuli lopulta loppuunsa sen takia, että huomasin, että päivässä on vaan liikaa asioita, mitä en yksinkertaisesti ehdi tekemään, jos käytän 1/3 päivästä nukkumiseen. Tämähän tietenkään ei ole totta. Tässä on kysymyksessä siitä, miten itse jaksotan tekemiseni ja kuinka tehokkaasti sitä teen. Ja vielä tärkeämpänä, kuinka priorisoin asiat. Ehkä voin jättää jotain pois arjestani, jotta unelle raivaantuisi tilaa. Varsinkin, kun seuraa ruutuaikaani, ihan jo sieltäkin voisi karsia aikaa unelle. Muun muassa eilen illalla olin hyvin väsynyt kirjoittaessani tätä reflektiota ja ajattelin, että nyt olisi hyvä aika mennä nukkumaan. Laitoin koneen pois, kävin tekemässä iltatoimet ja menin sänkyyn. Siitä meni ehkä puolisen tuntia, kun havahduin siihen, että selaan edelleen puhelinta sängyssä. Tämän ajan olisin voinut helposti käyttää nukkumiseen. 

Tästä päästäänkin minun suurimpaan ongelmaani unen suhteen. Miten älylaitteiden käyttö ennen nukkumaan menoa vaikuttaa uneen? En muista milloin viimeksi olisin mennyt nukkumaan niin, etten olisi käyttänyt puhelinta, iPadia tai tietokonetta tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Usein painotetaan sitä, kuinka älylaitteet vaikuttavat melatoniinitason nousuun ja kuinka se siten vaikuttaa unen saantiin. Entä, kun koen saavani helposti unta? Älylaitteet eivät siis taida vaikuttaa minuun negatiivisesti.
Väärin. Melatoniinin tason lisäksi älylaitteet vaikuttavat myös seuraavan päivän vireyteen sekä unenlaatuun. Ei ihmekään, että toisinaan saatan tuntea olevani väsynyt, vaikka olen nukkunut tuntimäärään nähden ruhtinaallisesti. Tämä on asia mihin minun tulisi todella kiinnittää huomioni. Haluan ottaa tammikuussa uudestaan kokeiluun tarkemman unirytmin, jossa seuraan tarkemmin nukkumaanmeno aikaani sekä unenmäärääni. Uutena kokeiluna haluan kuitenkin seurata, miten ruuduton tunti ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa minuun. Tiedän tämän olevan todella hankalaa minulle, mutta uskon pystyväni siihen. Olen muutenkin miettinyt, että haluaisin lukusuunnitelmassani käyttää enemmän paperillisia kirjoja. Tämä olisi hyvä apukeino. Joka ilta, tunti ennen nukkumaanmenoa, laitan kaikki laitteet pois ja syvennyn lukemaan kirjaa. Uskon, että ruuduttomasta ajasta voisi olla minulle muutenkin hyötyä ja voisin uuden iltarutiinini lisäksi vähentää puhelimen käyttöä muutenkin. Mutta se on aihe erikseen.

Rakastan unia. Minulla on aina ollut tapana kertoa unistani läheisilleni ja pohtia unien merkityksiä. Siksi kirjan alussa olin hieman pettynyt, kun kirjassa lähdettiin puhumaan siihen suuntaan, että unilla ei ole oikeastaan merkitystä ja niiden analysointi on verrattavissa horoskooppilöpinään.
Myöhemmin kirjassa kuitenkin avattiin unien todellista merkitystä. Eivät ne ole turhia. Ne auttavat tunne-elämän ja mielenterveyden ylläpidossa ja ovat hyödyksi ongelmien ratkaisemiselle ja luovuudelle.
Olen toisessakin esseessäni maininnut taidemaalari Kaarina Staudinger-Loppukaarteen. Haluan ottaa hänet esille myös tässä yhteydessä. Hän nimittäin maalasi aina öisin. Hänen teoksissaan esiintyi olevaisia, jotka olivat hahmoja, mitä hän kertoi näkevänsä unissaan. Hän siis inspiroitui unistaan ja sai niiden avulla aikaiseksi maalauksiaan. Muistan jo pienenä lapsena olleen innoissaan hänen tarinoistaan olevaisista. Se tuntui niin mielenkiintoiselta, kuinka hän sai ikuistettua unensa. Kaarina on varmastikin yksi syistä, minkä takia olen niin kiinnostunut unista.
Itse koenkin saaneeni usein ideoita unista. Jos olisin kirjoittaja tai elokuvaohjaaja, olisin varmasti myynyt jo huippuluokan teoksia, jotka perustuvat uniini. Ja miksi en hyödyntäisi niitä nytkin? Unet myös auttavat minua käsittelemään asioita. Voin niiden avulla kokea helpotuksen tunteita ja päästää irti asioista.

Ajattelin alkuun, ettei kirjasta olisi minulle oikeastaan mitään hyötyä. Niin kuin aikaisemmin jo mainitsinkin, minulla ei ole vaikeuksia nukahtaa tai nukkua. En ole kuitenkaan osannut antaa aikaisemmin tarpeeksi painoarvoa unenlaadulle ja myös tietyllä tavalla sen määrälle. Tietenkin olen tiedostanut sen, että on epäterveellistä nukkua vähän, mutta en ole täysin sisäistänyt, kuinka pitkäaikaisia sen vaikutukset ovat. Ne ylettyvät paljon pidemmälle kuin pelkästään seuraavaan päivään. Ne ovat suoraan yhteydessä jopa elinikääsi.
Isoimpana valaistuksena minulle tuli kuitenkin nämä älylaitteiden vaikutukset unenlaatuun ja unenlaadun vaikutukset minuun itseeni. Vaikka siitäkin puhutaan paljon, kuinka älylaitteita ei pitäisi käyttää ennen nukkumaanmenoa, oli seuraukset paljon laajempia kuin olin kuvitellut.
Nyt kun ajattelen asiaa, tuntuu siltä, kun olisin heittänyt kokonaan hukkaan hyvät unenlahjani. Minulle on annettu suuri etuoikeus elää ilman univaikeuksia ja vastapainona tälle olenkin kokenut, ettei minun tarvitse niinkään kiinnittää huomiotani nukkumiseen, sillä nukahdan kuitenkin, kunhan vain jaksan ja haluan.