Tiimiakatemia, muiden paikkakuntien johdannaisineen, on erikoinen otus korkeakoulujen joukossa. Harkitsin itse akatemialle hakeutumista jo joskus aikoinaan, mutta helposti saatu opiskelupaikka yliopistolta vei vaihtoehdon mielestäni. Kun vaimoni Jenni aloitti akatemiaopintonsa, seurailin vierestä ihmetyksissäni (ja kateellisena) akatemian menoa. Yliopisto-opintojen sakatessa, aloin miettimään alanvaihtoa tosissani ja Tiimiakatemia vapauksineen ja mielenkiintoisine oppimistapoineen nousi taas pinnalle. 

Olen yrittäjäperheen vanhin vesa ja itsekin toiminut toiminimiyrittäjänä viitisen vuotta. Yrittäjyys on siis omaan elämääni juurtunut verenperintönä. Tykkään tehdä töitä muiden kanssa ja Tiimiakatemian arvot on helppo allekirjoittaa.

 

1. Ihmissuhteet 

Yksin on vaikea saavuttaa mitään. Yliopisto-opiskeluni jäivät kesken osittain siitä syystä, että saman henkisiä ihmisiä oli vaikea löytää. Oma luonnollinen sisäänpäin suuntautumiseni ei varmasti auttanut asiaa. Tiimiakatemialla “pakotetaan” tekemään töitä ihmisten kanssa ja keskustelu on suuri osa opintoja. Keskustelutaidoista on itsessään hyötyä ihan jokapäiväisessä elämässä, mutta samalla muodostuu tiimihenki, joka ruokkii sisäistä motivaatiota projekteihin ja muuhunkin opiskeluun. Uskon, että elämä ilman merkityksellisiä ihmissuhteita on harvoin merkityksellistä. Oli kyse sitten perheestä, asiakkaista tai yhtiökumppaneista, suhteiden vaaliminen on erittäin tärkeää. 

2. Tiimiyrittäjyys 

Edellisestä hyvänä aasinsiltana siirtymä verkostoitumiseen. Vaikka tykkään keskustella ja olla ihmisten seurassa, seuraan hakeutuminen on itselleni erittäin epäluonnollista. Tarvitsen omaa aikaa, mutta hyvä ja hedelmällinen keskustelu auttaa painamaan eteenpäin. Oma tavoitteeni akatemiaopinnoilleni olikin, ja on edelleen, verkostoituminen. Ensimmäinen hyvä askel on oma tiimiyritykseni ja sen kautta tehdyt projektit eri asiakkaille. Myös akatemian yhteisö on tullut tutuksi siinä sivussa. Säbävalmentajani kuvasi minua joskus “joukkuepelaajaksi isolla J:llä”. En ole kenties ensimmäisenä tarjoamassa apuani, mutta aina kun joku sitä pyytää olen valmis auttamaan. Tiimissä on voimaa ja mahdollisuus olla yksilöiden summaa vahvempi kokonaisuus. 

3. Rohkeat kokeilut 

Tiimiakatemian arvoista tämä on itselleni varmaan vaikein paikka. En koe, että omaisin erityisen hyvää mielikuvitusta ja pidän itseäni realistina. Rohkeat kokeilut ovat omaan mieleeni liian laaja käsite. Jos rohkea kokeilu määritellään tiimin yhteisenä kokeiluna, voi se olla jokin suuri projekti, jota osa tiimistä pitää mahdottomana, mutta tiimin yltiöoptimistit pitävät pikkujuttuna. Rohkea kokeilu korostuukin omasta mielestäni yksilötasolla. Omalla kohdallani rohkea kokeilu voisi tarkoittaa jonkin sellaisen projektin käynnistämistä, mistä minulla ei ole entuudestaan mitään kokemusta. Huomaan kuitenkin, että omat ennakkoluuloni puskevat pintaan melko nopeasti. Tässä riittää siis vielä tekemistä. 

4. Tekemällä oppiminen 

Olen tehnyt taloushallintohommia muutaman vuoden ilman minkäänlaista muodollista koulutusta. Myös harrastuksissani olen melko pitkälti itseoppinut. En usko, että todellista oppimista voi tapahtua ilman tekemistä. Teoriatietoa voi tietysti haalia maailman tappiin, mutta sen käytäntöön vieminen onkin sitten asia erikseen. Olen vahvasti tekemällä oppimisen puolestapuhuja. 

5. Matkustaminen 

Yhdyn Tiimiakatemian arvoon matkustamisesta ja oman maailmankuvan laajentamisesta. Lisäisin kuitenkin määritelmään muunkin, kuin kansainvälisen matkustamisen. Omissa ajatuksissani matkustamisen asiaa ajaa jo ensimmäinen keskustelu oman arvokuplan ulkopuolisen henkilön kanssa. Oli keskustelukumppani sitten Viitasaaren persu, tai tamperelainen Vihreiden opiskelijanuori, voi oma käsitys ympäröivästä maailmasta avautua kummasti. Ymmärrän toki kansainvälisen matkustamisen hienouden ja sen tarjoamat haasteet ja hyödyn, mutta kummaksun kansainvälisyyttä itseisarvona. Saamelaisen porofarmarin tapaaminen Suomen Lapissa voi olla paljon antoisampaa, kuin saksalaisen pienyrittäjän kanssa vietetty kahvihetki yhdessä Berliinin hipsterikahviloista. Korostaisinkin itse enemmän mahdollisimman laajaa sosio-ekonomista diversiteettiä verkoston kartoittamisessa, kuin pelkkää matkustamista. 

Tiimiakatemian johtavat ajatukset ovat suomalaiseen insinööriyhteiskuntaan tervetulleita. Välillä nuo ajatukset ovat kuitenkin ristiriidassa rakenteiden kanssa, joiden puitteissa opiskelu tapahtuu. Omassa tekemisessäni nuo ristiriidat aiheuttavat turhautumista ja tehottomuutta. Kaaoksen sietäminen on hyvä taito, mutta sen hallintaan tarvitaan työkaluja ja mahdollisuus kehittää toimintaa. Minulla on tunne, että ainakin periaatteessa akatemialla arvostetaan kehitysideoita ja kannustetaan kehittämään toimintaa. Tämä on hyvä asia ja uskonkin, että opiskelijoita kuuntelemalla ja yhteisöä kehittämällä Tiimiakatemia pysyykin yrittäjyyden huippuyksikkönä Suomessa.