Kirsti Paakkanen

Kirjoittaja: Anna-Sofia Jarva

23 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Kirsti Paakkanen

Lähdeteoksen kirjoittaja: Kirsti Paakkanen

Teoriapisteet: 2

Kirjassa kerrottiin paljon Kirstin ensimmäisestä omasta yrityksestä Womenasta ja siitä, kuinka hän oli jalkojaan myötä mukana yrityksessä. Yritysmuoto oli toiminimi ja Kirsti oli vastuussa siitä täysin. Tämä opetti hänelle paineensietokykyä huonoimpina aikoina. Aloin miettimään omaa paineensietokykyä koska en ole ollut koskaan huonossa rahallisessa jamassa tai en ole ikinä esimerkiksi ns. mokannut tosi pahasti. Ylipäätään ei ole ollut mitään tosi huonoja hetkiä niin onko se yksi syy, miksi stressaan asioista, jos en tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Minun yksi isoin kehityskohtani on aina ollut hankalien tai muuttuvien tilanteiden sietäminen ja mukautuminen. Tämän huomasin taas viime kesänä Tilkulla vahvasti, mutta tunnistan sen helposti, joten minun on helppoa kehittää itseäni asiassa. Viime vuoden aikana asiaan on vahvasti vaikuttanut myös väsymykseni. Olen jutellut asiasta terapeutin kanssa ja olen todennut, että minun on hankalaa kestää ulkoista sekasortoa, kun pään sisällä on ollut sekasorto. Olen huomannut, että kun olen saanut itseäni kasaan alku vuodenaikana, minun on ollut helpompaa suhtautua muuttuviin tilanteisiin. Pystyn sietämään paremmin tilanteita, joissa en tiedä asioita. Silti edelleen alitajuisesti mikro johdan asioita hiukan, josta saankin palautetta, mutta onneksi koen itseni kehittyneeksi tästä asiasta.

Kirsti on johtajana todella erikoinen. Minulla vahvistui kirjan myötä se, että ei ole yhtä täydellistä johtaja tyyppiä. Kirsti on niin ääripää johtaja ja moni olisi voinut sano häntä huonoksi johtajaksi. Kirjassa monessa kohtaa Kirstiä kehuttiin kumminkin johtajana. Jäi jollain tavalla todella ristiriitainen fiilis siitä, että minkälainen johtaja hän oli. Hyvä vai huono. Monesti sanotaan, että johtajan pitää olla tietynlainen, mutta eihän se ole näin. Johtajatyyppi ei ole merkitsevä tekijä mielestäni vaan se, että kuinka toimii ihmisten kanssa ja kehittääkö toimintaansa palautteen pohjalta. Olemme yksilöitä ja jokaisella johtajalla on oma johtamisfilosofiansa. Olen pikkuhiljaa rakentanut omaa johtamisfilosofiaani ja se on kyllä ikuisesti keskeneräinen. Johtamisfilosofiani koostuu seuraavasta kolmiosta sisäinen palo, jatkuva kehittyminen, ihmiseltä ihmiselle ja kaiken sisällä on johtamista sydämellä. Seison täysin ajatuksieni takana, mutta jollain tavalla monesti koen epävarmuutta omasta johtajuudestani. Olenko tarpeeksi johtajamainen tai ovatko jotkut piirteeni epäjohtajamaisia. Voiko minut ottaa johtajana vakavasti.

Kirjassa puhuttiin Womenan ja Marimekon ajoilta siitä, että ihmisten tulee tietää yrityksen arvot ja visio, jota kohti tehdään töitä. Johtajan tehtävä on selkeyttää ja tehdä ne selkeäksi ihmisille. Tämä luo draivin ja buustin tekemiseen. Tämä sitouttaa ihmiset yritykseen ja johtajana Kirsti näytti tietä esimerkillä. Hänellä oli kova työmoraalia ja kiintymys yrityksiin. Eläke iälläkin Kirsti oli kiinnostunut, kuinka Marimekolla menee ja kävi esityksissä. Ihmisten sitouttaminen yritykseen kuulosti todella helpolta kirjassa, mutta omien kokemuksien mukaan se ei ole sitä. Uskon, että se prosessi lähtee aivan rekrytointi vaiheesta, mikä onkin luultavasti hankalinta johtajuudessa. Marimekon rekrytointi oli välillä todella ihmeellistä ja Kirsti omasi jonkun synnynnäisen intuitiivisen taidon siihen. Ihmiset vain löysivät tiensä Marimekkoon tai Kirsti näki heidän töitään jossain ja rekrytoi heidät intuitiivisesti. Tiimissä ketään ei ole rekrytoitu mukaan vaan meidät on lyöty vain yhteen. Yhteisen vision löytäminen on todella hankalaa tässä tilanteessa ja varsinkin kun kaikilla on eri intressit ja päämäärät.

Yleisesti kirja oli todella mieleenpainuva ja lämmin luku kokemus. Mieleenpainuvina sanoina Kirstistä jäi päämäärätietoisuus, rohkeus ja ammattitaito. Polku Saarijärveltä Marimekon pinnalle nostajaksi oli sellainen tarina, jonka halusin kuulla. Olen paljon epäillyt itseäni sen vuoksi mistä tulen ja miten minua on ehkä alistettu sillä, että olisin huonompi kuin muut. Emme ole sitä mitä ajattelemme olevamme. Emme ole sitä mitä muut ajattelevat meidän olevan. Olemme sitä mitä ajattelemme muiden ajattelevan meidän olevan. Tästä voi kasvaa vahvana pois.

You May Also Like…

21 oppituntia maailman tilasta

Yuval Noah Hararin teos 21 oppituntia maailman tilasta herätti valtavasti ajatuksia ja kiinnostusta. Kirjassa...

Markkinointi boksin ulkopuolelta

Tällä hetkellä olemme käynnistämässä yhteistyötä asiakkaan kanssa ja he tarvitsisivat meiltä muun muassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti