Päädyin lukemaan kirjan kiinnostuksesta brändejä kohtaan, ja erityisesti halusta tietää miten brändistä saadaan oikeasti kirkas ja kiinnostava. Kun mietin kirkkaita brändejä, mieleen nousee heti kotimaiset brändit, kuten Marimekko, Iittala tai Alvar Aalto. Nämä ovat onnistuneet rakentamaan markkinoilla johtavan aseman ja pysymään mielenkiintoisina vuodesta toiseen. Nykyään nämä brändit myyvät itse itsensä ja ne tunnetaan perinteisestä, omanlaatuisesta ja laadukkaasta muotoilusta.

Kirjan määritelmän mukaan kirkas brändi on kilpailijoista selkeästi erottuva ja se resonoi kohdeyleisössä positiivisesti. Brändi on selkeä ja sen identiteetti on helposti tunnistettavissa. Tällaisen brändin luominen on helpommin sanottu kuin tehty, mutta sen luomisessa on hyvä ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat.

Asiakaslähtöisyys – keskitytään ennen kaikkea asiakkaisiin ja heidän tarpeisiin. Viestitään asiakkaille selkeästi, arvolupaus ja tarina brändin takana.

Kilpailuetu – etsitään ne kilpailuedut, joilla voi oikeasti erottua kilpailijoista. 

Jatkuva kehittäminen – brändi ei ole ikinä valmis ja se on jatkuva prosessi. Sen on oltava valmis muuttumaan maailman, trendien ja asiakkaiden vaatimusten mukaan.

Brändin luomisen lisäksi oleellista on johtaa sitä, yhdessä luodut arvot ja kulttuuri yhdistävät brändin työntekijöihin jotka edustavat brändiä asiakkaalle. Tärkeää on myös pysyä muutoksessa mukana, ja päivittää brändiä trendien mukana. Ajankohtaisuuden voi varmistaa esimerkiksi tuoreella visuaalisella ilmeellä, nykypäiväisenä viestinnällä ja digitaalisella läsnäololla. Brändit kuten Marimekko tai Iittala on onnistunut tässä, ja siksi ovat nykypäivänäkin edelleen suosiossa. 

Brändityypit 

Kirjassa hyödynnettiin ja käytiin läpi eri brändityyppejä, jotka herätti mielenkiintoni. Brändityypit toimivat yrityksille viitekehyksinä ja ovat olettamuksia brändin persoonallisuuksista. Oman tyypin tunnistaminen auttaa yritystä tunnistamaan kohderyhmänsä ja selkeyttämään markkinointiviestintää juuri kyseiselle kohderyhmälle. Brändityypin avulla yritys voi korostaa omia kilpailuetujaan, ja vahvistaa haluamaansa brändimielikuvaa asiakkaiden mielessä. Yrityksien lisäksi myös yksityishenkilöt voivat hyödyntää brändityyppejä. Henkilöbrändi rakentuu yksittäisen henkilön asiantuntijuuden ja persoonan, sekä maineen ympärille, ja tätä henkilöbrändiä voidaan tukea brändityypeillä.

Oman tai yrityksen brändityypin löytäminen alkaa tunnistamalla omat vahvuudet ja erottuvuustekijät. Haluatko erottua edullisella hinnalla (hintabrändi), ylellisyydellä (luxurybrändi), tai esimerkiksi korostamalla tuotteesi/palvelusi ominaisuuksia (tuotebrändi). Vahvuuksien tunnistamisen jälkeen tulee miettiä tavoitteet, kohdeyleisö ja valita näitä tukeva brändityyppi. Kirjassa käytiin vain pieni osa brändityypeistä läpi, jokaiselle löytyy varmasti sopiva brändityyppi niitä tutkimalla.

Vengan ja Tiimiakatemian brändityypit 

Aloin miettimään kirjaa lukiessa Vengan brändityyppiä, ja mikä se voisi olla. Mikä on meidän vahvuus, josta haluamme viestiä asiakkaille? Eniten brändityypeissä resonoi kokemusbrändi. Kokemusbrändi ei ole vain tuote tai palvelu, vaan kokemus asiakkaalle. Palvelun lisäksi Venga koostuu hyvästä asiakaskokemuksesta, viestinnästä ja arvoista jonka mukaan toimimme. Tavoitteenamme on luoda asiakkaille positiivinen ja merkityksellinen kokemus, ja tunnistettava brändi-identiteetti. Kirjassa käytettiin kokemusbrändistä esimerkkinä Fazeria. Myös Fazer on kokemusbrändi, joka liittyy arkeen sekä juhlaan. Fazer tarjoaa elintarvikkeiden lisäksi kahviloissa kokemuksia, viihtyisän ympäristön, tunnelman sekä eväät joka hetkeen. Tiimiakatemian brändityyppiä voisi kuvailla yhteisöbrändiksi. Yhteisöbrändi rakentuu yhteisön ympärille, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja merkityksellistä vuorovaikutusta jokaisen sidosryhmän kanssa. Tämä brändityyppi korostaa yhteisön voimaa ja vaikutusta sekä tarjoaa asiakkaille tilan ja mahdollisuuden tulla osaksi jotain suurempaa ja merkityksellisempää kokonaisuutta. 

Tykkäsin paljon kirjasta, se antoi brändeistä käytännönläheisen ja syvällisen näkökulman. Useat brändejä käsittelevät kirjat ovat sisällöltään samanlaisia, mutta tästä kirjasta sain paljon uutta näkökulmaa. Aion jatkossa miettiä projektien kohdalla brändityyppejä ja kirkastaa Vengan brändiä.