Perinteinen yksilötyöskentely on pikkuhiljaa menettämässä arvostustaan. Tiimityö-kirjassa puhutaan nopeasti kasvavasta digitalisaatiosta ja automatisoitumisesta, joka syrjäyttää perinteisiä työpaikkoja. Koneet oppivat nopeasti kaavoja, joiden avulla he voivat ratkaista ongelmia itsenäisesti ja erittäin tehokkaasti. Koneet tulevat tekemään meidän manuaaliset ongelmanratkaisut sekä tietojen keräämisen. Onneksi ihmiset ovat kuitenkin ylivoimaisia asiakaspalvelussa. Inhimillisyyttä kun koneilta ei vielä löydy. Koneet perustuvat kuitenkin jo olemassa olevaan kerättyyn tietoon, joten uusien ideoiden synnyttäjiä tarvitsemme yhä. Näistä syistä työpaikoilla ihmisten välinen vuorovaikutus tulee nousemaan entistä suurempaan rooliin.

Kirjan perustelut, miksi tiimi voittaa yksilön:

1. Tiimi on enemmän kuin yksilön vahvuudet
2. Tiimissä yksilö oppii enemmän
3. Tiimi ratkaisee monipuolisempia ongelmia kuin yksilö
4. Tiimi tunnistaa ongelmat nopeammin kuin yksilö
5. Tiimi työskentelee tehokkaammin kuin yksilö
6. Tiimityö lisää työtyytyväisyyttä

Kun tulevaisuudessa aletaan vaatimaan työntekijöiltä yhä enemmän idealistista uuden synnyttämistä, yksin sellaisen luominen on lähes mahdotonta. Tueksi tarvitaan monipuolisesti erilaisia tekijöitä, jotka pelaavat saumattomasti yhtään. Tulevaisuudessa työympäristöt vaihtuvat yksin tekemisestä tiimitekemiseen. Oma arvosi määritellään tiimin yhteisen arvon mukaan. Näin ollen tulevaisuutta ajatellen kaikkien tulisi kehittyä minä-ajattelijoista me-ajattelijoiksi.

Organisaatioiden rakenne on ollut suuren muutoksen alla viime vuosina. Enää ei ole vain isoja pomoja ja työntekijöitä. Nykyään jokaiselle pienelle osa-alueelle löytyy oma vastuuesimies. Yritysten johto on tajunnut, että vastuun jakauttaminen pienempiin osiin parantaa kaikkien yhteistyötä, työntekijöiden kuulluksi tuntemista sekä vastuunkantoa ja lopulta tulosta. Kirjan mukaan päätöksentekijöiden ja työntekijöiden yhteistyö onkin kasvanut muutamassa vuodessa puolella.

Organisaatiot ja heidän työskentelytapansa ovat myös muuttamassa muotoaan. Yritykset ovat ymmärtäneet ulkoistamisen merkityksen. Aina ei tarvitse palkata yrityksen sisälle erikseen markkinointitiimiä tai antaa markkinoinnin hoitamisen jonkun tiimin kontolle, joka hoitaa jo erilaista tehtävää. On todella tehotonta antaa työntekijöille monenlaisia vastuurooleja. Paljon tehokkaampaa on, kun työntekijä keskittyy olemaan yhdessä asiassa erittäin hyvä. Enää markkinoinnin tai myynnin hoitajan ei tarvitse istua samassa toimipisteessä yrityksen koko henkilöstön kanssa. Voidaan etsiä osaajia ympäri Suomea ja luottaa heidän ammattitaitoonsa alalla, johon he ovat erikoistuneet. Myös palaverit voidaan pitää helposti verkon avulla. Projektien vaiheissa saatetaan väliaikaisesti tarvita myös lisätyövoimaa. Tällöin on mahdollista ostaa esimerkiksi ideointeihin keskittyneiden tiimien palveluita.

Mitä vaaditaan, että tiimiäly kehittyy ja meidän tiimi palkataan?

Kirja kertoo, että tiimiäly pohjautuu seuraaviin viiteen asiaan:

1. Itsetuntemus (minä, tiimi, organisaatio)
2. Yhteinen suunta
3. Salliva ilmapiiri
4. Lupa ja vastuu toimia
5. Rikastava vuorovaikutus

Tiimiälyn kehittymisessä meidän tiimille, meidän jokaisen tulee tietää, millaisia olemme niin yksilöiden, tiimin kuin organisaationkin näkökulmasta. Meillä Devetassa uskoakseni lähes kaikilla on vielä tämä hukassa. Ollaan vielä suhteellisen alkuvaiheessa, jolloin etsimme omaa paikkaamme. Etsimme asioita joista innostumme ja joita haluamme viedä eteenpäin. Meillä on tiimissä luovia ihmisiä, tekeviä ihmisiä ja ideoivia ihmisiä. On myös ihmisiä, jotka eivät oikein tiedä mihin kategoriaan kuuluisivat. Tällä hetkellä Devetalla on itsetuntemuksen kohdalla ongelmia, sillä sen sisällä myllertäneet muutokset eivät ole mahdollistaneet oikein paikan löytymistä. Itseasiassa osa tiimistämme on alkanut hakea paikkaansa toisten tiimien kanssa tekemisen kautta. Tällä hetkellä olemme vielä tiimi, joka tekee vielä kaikenlaista perseestä perämoottoriin.

En usko, että kukaan meistä osaa sanoa, missä Deveta on puolen vuoden päästä. Mielestäni ollaan vielä pieni alus tuuliajolla, jonka ruoriin uuden liiderimme Sampan saimme. Toivottavasti hänellä on kyky ohjata meidät oikealle kurssille. Uskon kuitenkin vahvasti, että tarvitsemme yhteisen suoritushaasteen, jotta jokainen innostuisi olemaan osana Devetan miehistöä. Suoritushaaste voisi olla esimerkiksi tämä Napapiirin reissu, jolle keräisimme määrän x rahaa. Tavoite pitäisi nostaa sellaiselle tasolle, että sen saavuttaminen vaatisi jokaiselta tiimiläiseltä ponnisteluja. Ei niin, että muutama tyyppi tuo rahan tiimille, jolla lähdetään sitten yhdessä humputtamaan.

Uskon pelon olevan meillä suuri hidaste matkalla kohti parempaa tiimiä. Pelko siitä, ettei meidän tiimissä voi kokeilla hullusti, ottaa riskejä, tehdä virheitä, onnistua tai epäonnistua. Meidän ilmapiirimme haiskahtaa välillä siltä, ettemme salli toisiemme olevan joskus myös huonoja. Epäilen kuitenkin että isoin ongelma on meissä henkilöissä itsessämme. Emme salli itsellemme epäonnistumisia, koska pelkäämme miten tiimi tai organisaatio suhtautuun, jos kaikki ei menekään aivan nappiin. Mieluummin emme ota sitten riskejä, jossa epäonnistumisia voisi tapahtua. En usko että kukaan meidän tiimistämme ajattelee muiden epännistumisen haittaavan, mutta oma epäonnistuminen kolahtaa monella liian syvälle. Tässä taitaisi meillä kaikilla olla vähän tutkiskelun paikkaa.

Epäkohtiin puuttuminen tiimissämme on mielestäni kaikkien vastuulla. Kaikkien tulisi kokea olevansa samanarvoisessa asemassa, jossa heitä kuunnellaan. Mikäli joku asia hirttää kiinni, siitä tulisi pystyä keskustelemaan, kuten nyt ollaan pikkuhiljaa opittukin. Vielä taitaa maton alla olla pieniä pölyjä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Kaikkien tulisi ymmärtää, että myös tiimin kantaminen ei olisi vain johtoryhmän tai liiderin vastuulla. Meistä jokainen on osa Devetaa, jolloin jokainen on omalta osaltaan vastuussa myös sen pyörittämisestä sekä talolta tulevista vaateista. Tällä hetkellä vastuu on jakautunut todella niukasti, jolloin syntyy herkästi epätasa-arvoa sekä kränää tekijöiden ja tekemättä jättäjien välillä. Kun kaikki eivät osallistu, paine kasautuu liian harvojen hartioille, joka uuvuttaa myös heidät.

Meidän tulee lisäksi ymmärtää, että erilaisuus on rikkaus. Vain kaikkien osaamista yhdessä hyödyntäen pääsemme tilanteeseen, jossa voimme oikeasti luoda jotain uutta ja hienoa. Tarvitsemme erilaisia näkökulmia, haastamista sekä yhdessä ajatuksen kehittämistä. Tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista, sillä vain sillä tavoin voimme osoittaa arvomme asiakkaillemme.