Minua harmittaa, että olen kokenut nämä perusopintoja varten valittavat kirjat vähemmän tai enemmän pakkopullana. Se tuntuu hölmöltä, kun niissä edelleen on se mahdollisuus, että saat valita itse oppikirjasi tiettyjen aihealuerajojen sisäpuolelta. Ehkä se ratkaiseva tekijä siinä onkin aika, joka häiritsee luovuuttani edistävää vapauden tunnetta. Tuntuu että tulisi kiire, vaikka aloittaisi ajoissa, koska mielessäni pyörii jo ennalta se päivä, jolloin pitäisi olla valmis. Samalla pelkään, että tyydyn valitsemaan heti ensimmäisen kirjan, joka löytyy näin koronakriisin aikaan mielellään ilmaisena helposti netistä, vaikken tiedä, kiinnostaako minua aidosti lukea se. Siksipä käytin tämän kirjan valitsemiseen vähän enemmän aikaa, punniten, että haluanko todella lukea tämän viimeiseen sanaan asti. Lyhyen tutkimuksen jälkeen, päätin luottaa siihen hyvään tuntumaan, mikä minulle tästä tuli nähdessäni tämän Janet:ssa.

Ehkä isoin asia, mistä olin akatemialle tullessa innoissani ja toisaalta myös huolissani, oli se, etten ole koskaan ollut vahvimmillani luovassa ideoinnissa ja uuden keksimisessä, mutta tiesin pääseväni oppimaan sitä täällä. Olen ympäröinyt itseni todella idearikkailta ja innovatiivisilla ihmisillä, joilta olen toivonut saavani mahdollisimman voimakasta ”inspistartuntaa”. Näiden omien puutteideni puolesta, tämä kirja osoittautui todella nappivalinnaksi!

Asiakas on aina oikeassa

Kirja antoi minulle syvällisempiä perusteita ymmärtää, miksi meidätkin on jo ohjattu toimimaan niin tiiviissä yhteistyössä mahdollisten asiakkaiden kanssa erilaisten palvelujen/tuotteiden kehittämisen alkuvaiheessa. Palautteen merkitystä on painotettu paljon kautta aikain, mutta sen pääpaino on ollut niin sanotussa jälkipalautteessa, eli palautetta pyydetään palvelun käyttäjiltä, kun se on jo esimerkiksi markkinoilla, jotta sitä voidaan myöhemmin parantaa ja sen suosiota kasvattaa. Miksi ottaa niin valtava riski, että menettää jo olemassa olevaa asiakaskuntaa huonon palautteen takia, kun hyvän maineen voisi rakentaa jo alkutekijöistä asti! Asiakkaiden luottamus on helppo rakentaa puhtaalta pöydältä, mutta sitä on paljon vaikeampi enää saada takaisin, jos sen on kerran menettänyt. Siksi mahdolliset virheet palvelun kanssa on hyvä korjata jo kehitysvaiheessa vuorovaikuttamalla potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mahdollinen asiakas on paras taho kertomaan, mikä mättää ja mikä taas toimii. Parhaassa mahdollisessa tuotekehityksessä asiakas on otettu huomioon.

Kehitystyö on mittatilaustyötä

Toimiva kehitystyö, jossa on otettu asiakas mukaan kehittämiseen, on jaettu kirjassa viiteen kehityksen vaiheeseen. Kirjaa lukiessani, minun toinen urahaaveeni nosti päätään, jonka koin ottaa helpoksi esimerkiksi tähän kohtaan lisäämään ymmärrystä. Parhaiten asiakkaan tarpeita pääsee vastaamaan toteuttaessa tuotteita mittatilaustöinä, esimerkiksi mittatilausvaatteena.

Kirjan ensimmäisessä kehityksen vaiheessa määritetään tavoite. Aluksi on siis tärkeä hahmottaa, minkälaiseen lopputulokseen halutaan päästä. Mitä selkeämmin määritelty tavoite, sitä helpompi se on toteuttaa.

Seuraavaksi on hyvä miettiä, millaiselle tuotteelle tai palvelulle on tarve. Tarkemmin sanottuna, tässä kohtaa pyritään kartoittamaan, millaisia ongelmia asiakkailla on, joihin voidaan löytää ja myydä heille ratkaisuja. Valitsemaani esimerkkiin liittyen, asiakkaan tarve voisi olla juuri hänen mittoihinsa sopivat farkut, sillä hänen ongelmansa on, ettei massamitoitetut valmiit farkut istu hänelle.

Ongelmakohtien löydyttyä, lähdetään ratkaisujen etsimisen vaiheeseen, joka on nimetty tässä kirjassa kehittävien ideoiden vaiheeksi. Tässä kohtaa ideoita voi syntyä myös ilman valmista tarvetta, esimerkiksi täysin uutena tuote/palveluideana, joita asiakkaat ei ole edes osannut ajatella tarvitsevansa.

Idean syntymisen jälkeen päästään mielestäni tärkeimpään kohtaan, eli kokeiluvaiheeseen. Tämä on se kohta, jossa luodaan menestystarinoita. Toki, eihän mitään loistavaa palvelua voi syntyä ilman ideaa, mutta pidän tätä silti edellistä kohtaa tärkeämpänä vaiheena kehitysprosessissa. Tässä vaiheessa otetaan asiakas konkreettisesti mukaan keskelle kehitystä. Vasta vaiheessa olevaa palvelua päästään kokeilemaan aidoilla asiakkailla, joille sitä on juuri suunniteltu sopivaksi. Kaikkia palveluja ja tuotteita on hyvä ajatella mittatilaustyönä asiakkaalle, jotta saavutetaan paras tyytyväisyyden taso. Mittatilattua vaatettakin täytyy kokeilla asiakkaalla, jotta tietää että se vastaa hänen tarvettaan. Asiakkaalta saatu palaute on paras suunnannäyttäjä kehitystyölle.

Viimeinen vaihe, eli lopputulos voidaan nähdä vasta silloin kun asiakkaalta ei ole kehitysvaiheessa tullut enää kriittistä palautetta ja hän on todennut tuotteen vastaamaan hänen täydellistä tarvettaan. Lopputuloksena saadaan siis täydellisesti istuvat farkut!

On hyvä muistaa, että jokainen ihminen on erilainen yksilö ja jokaisella on omat tarpeensa. Juuri sinulle suunnitellut farkut voivat olla toiselle liian pitkät, tai vyötäröstä liian kapeat. Eli asiakaskunnan rajaaminen on tärkeää jo heti alkuvaiheessa, koska kaikkia ei voi miellyttää. Jos haluat tavoitella 100% tyytyväisyyttä, asiakaskuntasi rajautuu väkisinkin hyvin pieneksi erilaisten tarpeiden takia. Monilla on tavoitteena kasvattaa suurta asiakaskuntaa, mutta samalla tyytyväisyysprosentti pienenee. Näkisin sen näin, että jos yrität tuottaa mahdollisimman monelle sopivia farkkuja, ne ei ole kellekään 100% täydelliset. On siis hyvä miettiä mikä sinulle on tärkeämpää, kasa tyytymättömiä asiakkaita, vai kourallinen tyytyväisiä asiakkaita.