Kaverijohtajuus on suuressa roolissa tiimiakatemialla. Kaikki ovat ystäviä keskenään tiimin sisällä ja kenelläkään ei ole suurempaa auktoriteettia kuin toisella. Kaverijohtajuus on uusi johtamisen ala, joka perustuu yhteisön sisäiseen me-henkeen ja kaikkien tuntemiseen. Työn suoritteen vastuu tulee tasapainoisesti organisaatiolta ja jäseniltä.

Kirjassa mainitut kaverijohtajuuden periaatteiden pohjalta mietin omaa käytöstäni.

Johtajan tulisi osata asettua toisten tilanteisiin ja miettiä heidän näkökulmaansa monipuolisesti. Mielestäni olen kevään aikana kehittynyt tässä ja pyrin jatkossa kehittymään lisää. Johtajan tulee olla läsnä ja saatavilla. Vaikka koen itse olevani läsnä se ei välttämättä muille näy selkeästi. Minun tulisi tuoda selkeämmin esille se, että olen aina valmis kuuntelemaan ja auttamaan. Vain teoilla on merkitystä. Jotta saan muilta luottamusta, tekemäni lupaukset on aina lunastettava. Johtajan pitää myös tehdä yhteiset tavoitteet selkeäksi kaikille ja motivoida kaikki työskentelemään niitä kohti.

Muiden johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. En voi olettaa, että voin johtaa muita, jos en edes saa johdettua itseäni. Olen oppinut akatemialla paljon itseni johtamisesta, mutta siihen on vielä matkaa, että voin johtaa muita esimerkillä. Tiimiliiderin tulee tuntea tiiminsä. Minulla ei ainakaan vielä ole halua toimia liiderinä, koska en koe olevani valmis siihen. Jos joskus tahdon toimia kyseisessä roolissa, tulee minun tuntea tiimini jäsenten vahvuudet ja heikkoudet. Tiimi toimii tehokkaasti, kun kaikkien eri osaamisen aloja hyödynnetään tasapuolisesti. Vaikka en halua toimia tiimiliiderinä, haluan toimia ainakin projektipäällikkönä jossain projektissa, mutta en vielä osaa olla tarpeeksi avoin siihen. Minun on ensin parannettava viestintää johdettavana ja vasta sen hallittuani voin toimia johtajana.

Kaverijohtamista ei saisi koskaan pitää itsestäänselvyytenä ja se tarvitsee jatkuvaa työtä yhteishengen luomisessa. Minun kommenttini palavereissa ovat välillä kärkkäitä ja turhan negatiivisia. Edistääkseni yhteishenkeä olen yrittänyt kirjoittaa sanottavani ensin paperille ja miettiväni sen muotoilua ennen sen sanomista.

Kaverijohtamisen viisi pykälää:

Maa

Oma oppiminen alkaa itsensä tuntemisesta. On tunnettava omat vahvuudet ja heikkoudet, joita tulee hyödyntää tiimin rakentamisessa ja projekteissa. Hyvä työkalu tähän on oppimissopimus. Se vastaa viiteen kysymykseen ja sen pohjalta on hyvä kartoittaa omaa osaamista. Se on myös helppoa jakaa muiden tiimin jäsenten nähtäväksi ja sillä tavoin kartoittaa muille omaa tietoa.

Olen tehnyt itse kaksi oppimissopimusta ja seurannut niissä tekemiäni suunnitelmia hyvin. Oppimissopimuksen kysymykset:

• Missä olen ollut?
• Missä olen nyt?
• Mihin olen menossa?
• Miten pääsen sinne?
• Mistä tiedän olevani perillä?

 Vesi

Tiimin muodostaminen alkaa toisten tuntemisesta. Tiimi tarvitsee luottamusta ja yhteisen päämäärän. Tärkeää on keskittyä positiivisuuteen ja hauskuuteen. Tiimiä muodostaessa on hyvä selvittää erilaisia tiimirooleja jäsenille. Teimme ONIXIA:ssa aluksi kaikki tiimiroolitestit ja persoonallisuustestit. Sen avulla oli helppo tutustua ja ymmärtää muita tiimin jäseniä.

Tuli

 Kaverijohtajuus sytyttää tiimin. Syväjohtamisen polttopuut, jotka sytyttävät tiimin ovat: Luottamus, innostus ja oppiminen. Tiimin tavoitteiden tulee olla yhteisiä ja sellaisia, jotka motivoivat kaikkia tekemään työtä niiden eteen. Tiimissä pitää olla jo luottamusta, koska ilman luottamusta eivät kaikki voi sitoutua tavoitteisiin aidosti.

Tuuli

Tunne ympäristösi ja luo uutta. Jokaisen tiimin jäsenen on mietittävä mikä heitä motivoi ja missä on hyvä. Tästä sain idean, että tiimimme voisi tehdä siilikonseptin. Siilikonsepti sisältää kolme kysymystä.

1. Mikä innostaa meitä?
2. Missä voimme olla parhaita?
3. Mistä saamme rahaa?

Emme ole tehneet yhden synnytyksen lisäksi koko tiimin yhteisiä projekteja ja on edelleen epäselvää mikä tiimimme tarjoama on. Siilikonseptin avulla sitä voisi kartoittaa tarkemmin.

Tyhjyys

On tärkeä miettiä missä on mukana ja millä säännöillä. Tietoinen läsnäolo on korkein kaverijohtamisen taso ja läsnäolon keskeinen elementti on dialogi. Aidossa dialogissa ei ole puolia ja pitää olla valmis muuttamaan kantaansa keskustelun edetessä.