Paneudun reflektiossa niihin some kanaviin ja keinoihin, joita tulemme käyttämään sisällöntuotannossa projektissamme. Kirjassa oli myös paljon muita vinkkejä ja ajatuksia, mutta en nähnyt niitä hyödylliseksi juuri tähän projektiin.

Lyhyesti tulevasta projektistamme, johon lähdin soveltamaan kirjan oppeja ja koppeja. Olemme siis rakentaneet kesälle kahvilakärry konseptia. Teemana kärryssä on mökki/puutarha rennolla fiiliksellä. Vähän retro meininkiä, kudottuja tai virkattuja tekstiileitä sekä kukkia. Tarjonta olisi muurikkalättyjä, toasteja ja smoothieitä sunna muuta. Teimme markkinoinnin taikakaavakoneella konseptia kärrylle ja lopuksi koonnissa päätimme visualisoida kaiken. Tuotteet, esteettisyyden, tapahtumat ja markkinoinnin. Otin hoitaakseni markkinoinnin visualisoinnin, sillä se on heikoin osa-alueeni. Kirjan lukeminen antoi avaimet somesisällön ideoinnin aloittamiseen. Kuinka rajata meille hyödylliset somet ja millaista sisältöä mihinkin kanavaan.

”Kukaan ei voi olla läsnä kaikissa kanavissa, joten valitse se kombinaatio, joka on itsellesi hyödyllisin” kirjoittaa Kortesuo. Onko TikTok tärkeä, tuoko se uusia asiakkaita? Valitse sellainen yhdistelmä someja, jossa palvelu tai tuote näkyy parhaiten ja siitä saa parhaimman hyödyn. Lähde Facebookista, LinkedInista tai Twitteristä rakentamaan pohja. Valitse näistä vähintään yksi ja b2b alalla mieluiten kaksi. Riippuen oletko kahvilayrittäjä, poliitikko vai freelancer, valitse kanava sen mukaan missä kohderyhmäsi on. Tässä projektissa meille ainoa järkevä pohja on Facebook. Pääasiakaskunnat ovat lapsiperheet, varttuneet aikuiset, vanhukset ja ylipäätään torikansa. He ovat juuri niitä kohderyhmiä, jotka käyttävät Facebookia paljon arjessa. Vanhukset eivät niin paljoa, mutta osa käyttää. Facebook on myös loistava kanava siksi, että siellä voi yrityssivulla antaa arvioita. Jos miettii omaa käyttäytymistä, käyn monesti katsomassa yritysten Facebook sivut. Sieltä näkee helposti samalla kertaa yleensä arvioita ja esimerkiksi aukioloajat. On siis tärkeää, että Facebookissa on sisältöä, josta tulee ilmi helposti sijainti, aukioloajat, menu, tarjoukset ja tapahtumat. Asiat, joita ihminen haluaa tietää ennen kuin tulee käymään paikan päällä. Ajatuksella, että Facebookin sisältö olisi informatiivisempaa verrattuna muihin someihin.

Tämän lisäksi pääkanavalla pitää olla sivukanavia. Niiden ei tarvitse olla aktiivisia kanavia, vaan ne ohjaavat ihmiset pääkanavalle. Tässäkin on tärkeää rajata pakettia, ettei kirjo ole liian laaja. Se vie vain resursseja ja aikaa muulta tekemiseltä. Meille paras sivukanava projektissa on Instagram. Kuvat sekä videot ovat tätä päivää, ja niillä saa helposti herätettyä tunteita. Nykyään on tärkeää miltä näyttää ja yleensä ulkonäkö herättää asiakkaassa kiinnostuksen tuotteeseen tai palveluun. Tämän vuoksi visuaalinen sisältö on tässä projektissa myös suuressa roolissa. Esimerkiksi asianajaja firmalle Instagram ei olisi niinkään tärkeä, koska heitä ei arvioida ulkonäön vaan osaamisen perusteella. Instagramiin päivittäisimme enemmän kuvia annoksista, kärrystä, tapahtumista ja henkilökunnasta. Saamme näin luotua kuvan paikasta ja tunnelmasta ihmiselle. Sieltä ohjaisimme asiakkaat Facebookiin, jos he haluavat esimerkiksi tietää tarkemmin menusta tai ottaa yhteyttä meihin. Instagram on melko erityyppinen kanava sisällöntuotannoltaan ja tätä käytiin hyvin kirjassa läpi. Huomio kiinnittyy ensimmäisenä kuvaan mikä on päivityksen tärkein osa. Värejä ja erilaisuutta on siis hyvä tuoda sisältöön. Niillä herättää helposti huomion ja saa ihmisen pysähtymään. Sisältömme tulisi poiketa vähän normaalista, ettei se huku samanlaisten yrityskanavien massaan.  Seuraavana on vasta teksti, joka pitää olla neutraali sekä kieli helppoa ja ymmärrettävää. ”Kiteytä tai kuole”, Kortesuo kirjoittaa. Instagramissa kuvateksti on nopeaa, jolla lyhyessä ajassa pitää saada sisällön tarkoitus esille. Pitää myös ottaa huomioon tekstissä, että ainoastaan ensimmäinen rivi näkyy ja loput ovat piilossa. Jos laitat kolmen rivin teksti ja ydinsanoma on vasta viimeisessä rivissä, se voi jäädä huomaamatta. Tämä pitää huomioida, kun infoamme esimerkiksi tapahtumista, että heti ensimmäisessä lauseessa on tieto mitä ja milloin.

”Tarina on ihmisyyden työkalu”, Kortesuo kirjoittaa. Sitä on aina käytetty markkinoinnissa ja sen tarkoitus on herättää tunteita. Sillä saadaan ihminen pysähtymään ja ajattelemaan. Esimerkiksi asiakaskokemuksen tarinallistaminen on loistava keino.  Hyödynnetään ihmisten positiivisia kokemuksia ja näin herätetään tunteita mahdollisissa uusissa asiakkaissa. Tunteet voivat olla mitä vain, mutta positiivisilla tunteilla saadaan tietenkin positiivinen kuva tuotteesta tai palvelusta. Niitä tunteita, joita meidän pitäisi käyttää ovat: ilahtuneisuus, yllättyneisyys ja huvittuneisuus esimerkiksi. Luodaan ilmiö asiakkaalle. Olisi hienoa saada myös projektissamme sisältöä asiakkaista, jotka ovat olleet tyytyväisiä. Näin saisimme helpommin uusia asiakkaita käymään.

Netti on täynnä tekstejä, joten miten saa ihmiset pysähtymään. Eri keinoja teksteissä on monia. Yksi tärkein on otsikko tai aloitus, mikä ihmisen pitää pystyä sisäistämään sekunneissa. Niissä hyviä tehokeinoja on esimerkiksi kysymys + sinuttelu, vertaus ja metafora tai yllättävä näkökulma. Älä käytä otsikossa kliseitä ja muita toistuvia lausahduksia. Ihmiset ovat jo niihin kyllästyneitä, kun näkevät niitä niin paljon. Persoonallisilla ilmauksilla saa ihmisen huomion. Tekstin pituus voi myös vaikuttaa merkittävästi. Jos tekstin aihe ei ole itselle todella ajankohtainen ja kiinnostava et jaksa lukea pitkää tekstiä, vaikka se voisi olla hyvä. On siis parempi saada paljon tietoa tiivistettyä lyhyeen tekstiin. Toki pitkiäkin tekstejä tarvitaan, mutta ihmiset hukkuvat nykyään informaatio ryöppyyn. Mieluiten kerää pääajatukset esiin ja avaa ne tiivistetysti.  Meidänkin kahvilakärrymme osalla nopeat ja lyhyet päivitykset ovat toimivia. Ei suurinta osaa kiinnosta taustatarinamme, vaan he haluavat tietää tärkeimmät asiat ja tulla paikanpäälle tutustumaan sekä syömään. Nopeaa ja tiivistettyä informaatiota niin asiakas pysähtyy lukemaan.

Ajattele enemmän kohderyhmää, jolle viestit kuin itseäsi. Ennekuin laitat sisältöä johonkin kanavaan, mieti sitä vielä kerran sen kohderyhmän silmillä, jolle se on tarkoitettu. Ja mikä tärkeintä ei kaikille kaikkea. Mitä tarkemmin valitset kohderyhmäsi niin sitä helpompi heille on suunnata sisältöä. Jos ei ole valittua kohderyhmää kuten esimerkiksi energia yhtiöillä, niin sisältö on silloin kaikille kivaa eikä suututa ketään. Yhtiöiden arvot, mainonta ja sisältö ovat täysin samanlaisia, joten kuluttaja tekee lopulta valinnan vain hinnan takia. Tavoitteet mainonnalle on myös tärkeää määritellä. Mitä sillä halutaan? Viestinnälle ja sisällöntuotannolle pitää siis tehdä tarkat strategiat yrityksessä. Tässäkin projektissa meidän tulisi miettiä mitä haluamme sisällöllä, jota tuotamme. Pyrimmekö saamaan näkyvyyttä ja lisää asiakkaita, vai pidämmekö hauskaa sisältöä tuottavaa kanavaa viihteen vuoksi.  On tärkeää määritellä millaista sisältöä missäkin kanavassa julkaisemme. Pitää muutenkin tutkia millainen sisältö juuri meidän kohderyhmällemme on sopivaa ja esimerkiksi kuinka informatiivista sen pitää olla. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä voi esimerkiksi haastatella ja tehdä tätä kautta tukimusta. Mitä kanavia he käyttävät? Millaisissa ryhmissä he ovat esimerkiksi Facebookissa? Millaisen sisällön tai mainoksen kohdalla he pysähtyvät? Tarvitseeko sisältö kuvan tai videon? On tärkeää katsoa asioita asiakkaan näkökulmasta.

Sain kirjasta hyviä vinkkejä ja keinoja, jotka otan varmasti käyttöön. Tämä oli minulle aloittelijana markkinoinnissa ihan hyvä kirja. Paljon ruohonjuuritason asiaa, joilla pääsee alkuun. Kirjassa oli myös paljon turhaa sisältöä ja se käsitteli todella laajasti eri osa-alueita melko tiiviissä paketissa. Tämän vuoksi kirja jäi melko pinta puoliseksi niiden osalta mihin oisin halunnut perehtyä enemmänkin. Osan someista olisi voinut jättää kokonaan kirjassa käsittelemättä. Aihe välillä loikkasi muutenkin sinne tänne. Hyvä puoli kirjassa oli, että se on melko uusi (2019), joten kaikki oli ajantasalla. Kokonaisuudessaan en kauheasti pitänyt kirjasta, mutta muutamia hyviä koppeja sain.