Sudenpentujen käsikirja esimiehille

Lähdin lukemaan jotakin hieman kevyempää tätä Johtamisen koulutusohjelmaa varten ja kirjaksi valikoitui kyseinen kirja, sillä sain siihen suosituksen. Kirjan nimi jo tahtoi hieman hymyilyttää, sillä mieleeni tuli jonkin sortin lasten kirja esimiestoiminnasta Aku Ankka versiona. Kirja kuitenkin osoittautui hyväksi tiiviiksi paketiksi, jota voin suositella oikeastaan kaikille, sillä se herättää hyvin ajatuksia mitä itse henkilökohtaisesti voisit tehdä tiimin toiminnan parantamiseksi, olitpa sitten johtoasemassa tai et.

Luontainen sinä

Ihmisellä on työelämässä pääasiassa kolme roolia: Työminä, Toiveminä ja luontainen minä. Työssä jaksamisen kannalta olisi tärkeää, että työminä olisi mahdollisimman lähellä luontaista minää. Silloin olet oma itsesi niin työelämässä kuin vapaa-ajalla, jos et ole, tulee töissä oleminen olemaan hyvinkin raskasta, jos joudut pitämään ”roolia” yllä.

Itse koen olevani hyvinkin samanlainen persoona niin töissä kuin vapaa-ajalla. Työminä vaihtelee myös siitä, mitä tekee työkseen. Huomasin itse selkeän eron silloin, kun puin vihreätä päälle. Itselleni tuli hyvin erilainen työmoraali sekä asioiden yksinkertaistaminen nopeutui erittäin paljon. Myös johtotehtävissä käskyjen sekä ohjeiden antamisessa oli selkeä ero. Tämä varmasti johtuu myös siitä, että työpaikan johtamistavat ja hierarkia ovat melko kaukana niin sanotusta ”normaalista” työstä.

Ihmisten pitää mielestäni kuitenkin pitää ”luontainen minä” asennetta joka paikassa. Tämä antaa tiimille sekä sen kaikille jäsenille enemmän näkökulmia ja keskustelun aiheita, kun meitä on mahdollisimman monta erilaista persoonaa.

Ihmisten luontaiset taipumukset

Käsikirjassa puhuttiin ihmisten taipumusten perusjakaumista, jotka tapahtuvat neljällä ulottuvuudella. Ekstroversio – Introversio, Aistit – Intuitio, Logiikka – Arvot, Päättäväisyys – Joustavuus. Jompikumpi kustakin parista on aina voimakkaampi ja hallitsee käytöstä. Kirjassa oli hyvää purkua aiheesta ja näistä voisikin tehdä persoonallisuustestin, josta varmasti oppiso itsestään uutta. Tämä onkin yksi idea, jonka voisimme ottaa yhdeksi treenien aiheeksi ja pääsisimme ehkä sitä kautta tutustumaan ja näkemään toisiamme erilaisista näkökulmista sekä ymmärtämään toisiamme. Tämä varmasti auttaisi meitä purkamaan muutamia asioita, jotka meitä arkitoiminnassa hidastaa.

Psykologinen turvallisuus

Kirjassa puhuttiin, kuinka psykologinen turvallisuus oli asia, joka yhdistää kaikkia menestyneitä tiimejä. Vaikka tiimit olivatkin muuten erittäin erilaisia, nousi tämä kaikilla isosti esille. Kun tiimissä vallitsee psykologisen turvallisuuden tunne, tuo se hyvän pohjan menestyvälle tiimitoiminnalle. Psykologinen turvallisuus pohjautuu luottamuksen syntymistä tukeutuviin tiiminormeihin. Kaikkia tulee kunnioittaa ja arvostaa tasapuolisesti. Myös toisten tukeminen sekä kuunteleminen on oltava hyvällä tasolla, jotta kaikki kokevat olonsa turvalliseksi. Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, ihmisten välinen kommunikointi on huomattavasti parempaa.

Tällä hetkellä huomaa, kuinka kyseisistä asioista on puhuttu tiimimme aloittamisvaiheessa ja kuinka kaikki olivat sitä mieltä, että voimme puhua avoimesti asiasta kuin asiasta. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan se on tiimin rakennusvaiheessa olevaa toiveajattelua. Tiimimme on vielä kasvuvaiheessa ja varsinkaan niistä ikävistä asioista ei kaikki aina uskalla tai pysty puhumaan keskenään. Pystymme kyllä nostamaan asioita esille tietyissä tilanteissa, mutta emme keskustele niistä kunnolla tai kaikki eivät välttämättä saa asiaansa sanotuksi. Uskon tämän kuitenkin kehittyvän seuraavien kuukausien aikana parempaan suuntaan. Koen kuitenkin itse, että pystyn puhumaan henkilö sekä tiimitasolla lähestulkoon asiasta kuin asiasta. Ongelmana vain on se, että kun asian nostaa, siitä ei uskalleta puhua.

Tämä onkin aihe, jota olisikin hyvä nostaa tiimimme sisällä. Olen myös tehnyt huomion, ettei tiimin yhteinen aika ole saanut tarpeeksi arvoa tänä syksynä, jos LC:tä ei lasketa. Eli mökkireissu tai vastaava voisi tehdä ihan hyvää meille, vaikka se aina tahtoo joitakin ”naurattaa”, pidän saunailtojen pitämistä erittäin suuressa arvossa. Tämä varmasti johtuu jääkiekkotaustastani ja yleensä juuri noiden iltojen jälkeen, joukkuehenki nousi aina yhden askeleen ylöspäin.

Luottamuksen rakentaminen

Luottamus on mielestäni kaiken perusta eikä se synny hetkessä sillä se vaatii aikaa ja tekoja. Olen kokenut, että luottamuksen syntyminen voi syntyä myös yllättävistäkin asioista, esimerkiksi kun käyt jonkun kanssa hieman tiukemman keskustelun jostakin aiheesta, saatetaan yllättyä jälkeenpäin, kuinka ”ilman puhdistaminen” onkin lähentänyt välejä sekä toiseen luottaa eri tavalla.

Kirjassa oli herätetty kysymys. ”Esimies, pystyykö tiimiläisesi puhumaan sinulle suoraan?”.

Kun mietin asiaa omalle kohdalleni, vastaukseni on kyllä ja ei. Uskon, että luottamus on lähestulkoon kaikkien kanssa rakentunut hyvälle tasolle, mutta en usko, että kaikki silti pystyvät puhumaan täysin suoraan niistä ikävimmistä asioista. Asia ei koske vain alaiselta esimiehelle puhumista, vaan myös toisinpäin. Olen kyllä pyrkinyt mennä puhumaan ihmiselle henkilökohtaisesti, jos siihen on ollut aihetta, mutta en koe, että kaikki tiimin jäsenet eivät kykene keskustelemaan asioista keskenään. Mielestäni tähänkin yksi suuri kehitysaskel on se, että tiimin sisällä otetaan myös kunnolla yhteen, vaikkakin se ikävältä tuntuu. Olemmekin vielä kasvuvaiheessa ja uskon, että tulevaisuudessa pääsemme tässäkin asiassa vielä kehittymään. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita kaikkien tulee yhdessä kehittää.

Yhteenkuuluvuus

Ihminen on sellainen, jolla on iät ja ajat ollut tarve kuulua johonkin. Se on ollut yksi elämänehto. Tämä sama on jatkunut tähän päivään asti ja ihminen tarvitseekin henkisen sekä fyysisen jaksamisen takia kuulua johonkin. Yhteenkuuluvuus tuo turvaa sekä merkitystä elämään, joten jokaisen tiimiläisen täytyy tuntea, että ovat osa tiimiä. Vaikka olemmekin erilaisia ihmisiä, jokaisen poissaolon huomaa välittömästi, vaikka poissaoleva henkilö olisikin esimerkiksi se ”hiljaisempi kaveri”. Nämä ovatkin asioita, jotka luovat yhteenkuuluvuutta. Jokainen on osa meidän yhteistä kokonaisuuttamme, jossa jokaista tarvitaan.

Vaikuttavuus

Ihmisillä on aina ollut halu vaikuttaa asioihin. Vaikuttamisen tunne on myös tärkeä osa työelämää, sillä se tuo samalla arvokkuuden tunnetta. Jokaisen tiimiläisen pitääkin päästä vaikuttamaan asioihin, sillä silloin jokainen tuntee olonsa kuuluvaksi osaksi tiimiä. Johtajien kuuluisikin antaa kaikille mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, tai ainakin saada itsensä kuulluksi. Tätä olemmekin tuoneet tiimimme arkeen, mutta moni silti varmasti haluaisi, että joku kertoo mitä tehdään. Mielestäni tiimin sisällä pitäisikin saada rakennettua yhdessä tiimiä.