Johtajuuden koulutusohjelma

Lähdeteos: Johtajuus - Kirkas suunta ja ihmisten voima

Lähdeteoksen kirjoittaja: Matti Alahuhta, Martti Häikiö, Pekka Seppänen

Teoriapisteet: 0

Matti Alahuhta – Kirkas suunta ja ihmisten voima

Matti Alahuhta toimi vuodesta 2005 vuoteen 2014 suomalaisen Koneen toimitusjohtajana ja oli jo ennen tätä toiminut suosiosta nauttineessa Nokiassa merkittävissä rooleissa. Alahuhta onnistui toimitusjohtajakaudellaan kaksinkertaistamaan Koneen maailmanlaajuisen markkinaosuuden sekä kuusinkertaistamaan sen markkina-arvon. Näiden saavutusten lisäksi Alahuhta on saanut lukuisia tunnustuksia työstään Suomen kansainvälisen yritystoiminnan kehittäjänä sekä johtajuuden edistäjänä. Tässä kirjassa hän avasi omaa johtamisfilosofiaansa erittäin mielenkiintoisella sekä helposti-ymmärrettävällä kielellä.

Palo johtamiseen ja siinä kehittymiseen.

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi Alahuhdasta erittäin vahvasti välittyvä jatkuvan oppimisen halu sekä inspiroiva palo johtamiseen. Kummatkin asioita, jotka ovat vahvasti havaittavissa päivittäisessä tekemisessä tiimiakatemialla. Kutsumus johtamista kohtaan ei kuitenkaan ollut alusta asti selvillä, vaan Alahuhdan aloittaessa 33-vuotiaana Nokian Erillisviestiverkostojen-liiketoimintayksikön johtajana hän vasta tajusi yritysjohtamisen olevan hänen juttunsa. Toimittuaan muutaman vuoden virassa hänen esimiehensä ilmoitti nyt olevan oikea ajankohta jatko-opinnoille, jos Matti haluaisi kouluttautua pidemmälle. Alahuhta konsultoituaan johtamiskoulun professoria päätti kursseille ilmoittautumisen sijasta tehdä väitöskirjan aiheesta: Korkean teknologian haastajayritysten globaaleja kasvustrategioita. Väitöskirja tuki hänen henkilökohtaista kehitystänsä sekä toi lisäarvoa työhön Nokialle. Jatkuvan oppimisen asenne on ihailtavaa ja jokainen voi ottaa mallia hänen toiminnastaan. Olemme jokainen kuitenkin koko elämän pituisella oppimisretkellä ja toivon omalta osaltani, että en lopeta jatkuvan kehityksen tavoittelua, mihin ikinä laitankaan panoksia. Kirjan useat aihepiirit ja käsiteltävät yksityiskohtaisemmat aiheet sekä Alahuhdan omat kokemukset resonoivat pienemmässä mittakaavassa omaan tekemiseen tiimiakatemialla. Huomaan käyneeni tai käyväni samoja ajatuksia ja näiden asioiden pohjalta pyrin reflektoimaan ajatuksia sekä osittain laittamaan purkkiin vuottani tiimiliiderinä.

Yksi tärkeimmistä asioista mitä koen oppineeni ensimmäisen vuoden aikana, on vahvasti kytköksissä näihin sanoihin kirjasta: ”Esimiesasema antaa mahdollisuuden kehittää itseään työelämässä, mutta myös velvoittaa siihen.” tiimiliiderin rooli on samaan aikaan antanut mahdollisuuden kasvaa ihmisenä sekä päästä harjoittelemaan johtamistaitoja turvallisessa ympäristössä, kaverien tuen saattelemana. Samaan aikaan rooli on velvoittanut toimimaan mahdollisimman esimerkillisesti itsensä johtamisen sekä johtamisen saralla. Esimerkiksi tämä rooli on antanut mahdollisuuden sekä velvoittanut tutustumaan ja sitoutumaan täysillä Vengaan. Epäilen, että ilman tätä roolia, joka vaatii asioihin perehtymistä en olisi saanut perspektiiviä, josta voin tarkastella jatkossakin kokonaisvaltaisemmin tiimiyrityksen toimintaa sekä näin ollen tuomaan ehkä uusia näkökulmia keskusteluihin.

Oma johtamisfilosofiani on vahvasti yhtenevä Alahuhdan kanssa, vaikken olekaan ollut omasta mielestäni vaativa: ”Saan olla tiukka ja vaativa, kunhan samalla välitän muista ja vaadin tasapuolisesti kaikilta yhtä paljon. Ja itseltäni vielä vähän enemmän.” Heikkouden puolelle menevässä diplomaattisuudessa sekä kilttiydessä on parannettavaa, mutta toisaalta se on myös voimavara joissain tilanteissa. Tunnejohtaminen sekä henkilöstöhallinta kiinnostaa minua ja koen onnistuneeni välittämisen sekä tasapuolisuuden osa-alueella tämän vuoden aikana. Vaatimisen osalta en koe oikeaksi vaatia muilta sitä mitä en itse kykene suorittamaan. Tekemisen tasosta tai esimerkiksi aktiivisuudesta on huono antaa palautetta, jos itsekin toimii päinvastoin. Toisaalta tähän on vaikuttanut varmasti myös tietämättömyys siitä, mitä voimme vaatia vengalaisina toisiltamme. Mikä on se toiminnan taso, johon olemme tyytyväisiä ja pyrimme. Onneksi suunta näyttäisi olevan ylöspäin ja uuden Joryn näyttäessä suuntaa lähdemme valloittamaan vuotta 2023.

Johtaminen kriittisissä vaiheissa

Olemme mielestäni eläneet viimeisen n. kuukauden ajan kriittisiä vaiheita Vengan kanssa. Raskaat strategia-suunta-muutoskeskustelut ovat vieneet mehuja pois itse kultakin, mutta turhaan sitä työtä ei ole tehty. Vaikka elämme tiimiyrityksenä vielä muutosvaihetta niin uskon että väliaikaisesta ”suosta” olemme jo nousseet pois. Tästä kirjasta tuli aiheeseen hyvin oppia, josta koostan nyt tähän omasta mielestäni tärkeimmät seikat. Priorisoinnista on ollut paljon puhetta ja se onkin ensimmäinen asia, jonka nostan esiin. Tiiminä olemme jo kartoittaneet suurimpia kehityskohtiamme, sekä rajanneet ne tärkeimpiin ja kiireellisimpiin. Tämän jälkeen tarkastelimme toimintatapojamme sekä yrityskulttuuriamme kuten kirjassa ehdotetaan. Toisessa vaiheessa muutoksen lähdettyä liikkeelle on edelleen kirkastettava suuntaamme ja varmisteltava että kaikki tietävät miksi lähdemme tekemään muutosta ja mihin suuntaan. Määritetään siis visio, joka auttaa Vengaa puhaltamaan yhteen hiileen. Tämän jälkeen on kyse vain sovittujen asioiden toimeenpanosta sekä sen seuraamisesta.

Matti Alahuhdan johtamisen avainperiaatteet

  1. Kirkas suunta ja selkeät tavoitteet
  2. Avoimuus ja suoruus
  3. Fokus
  4. Yksinkertaisuus
  5. Oikea-aikaisuus

Näiden varaan on hyvä alkaa rakentamaan tekemistä, on se sitten globaalissa yrityksessä tai tiimiakatemian osuuskunnassa. Alahuhta luettelee neljä asiaa, jotka ovat mallillaan suunnan ollessa kirkas. Tarpeelliset asiat suunnan ympärillä on käyty perusteellisesti läpi, ja kaikki ovat samalla viivalla lähtemässä samaan suuntaan. Toiseksi suunta antaa edellytykset koko henkilöstölle tehdä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Kolmas hyöty tästä tulee vaikeammissa tilanteissa, sillä suunta sekä tavoitteet ohjaavat johdonmukaisesti myös laskuvaiheissa. Neljänneksi tämä suunta auttaa pitkäjänteisessä suunnitelmallisuudessa sekä välttämään huonot, hätiköidyt päätökset, jotka eivät ole yhteisen suunnan mukaisia.

Avoimuuden ja suoruuden osalta jokaisen tiimin jäsenen on näytettävä omalla esimerkillään, että puhe avoimuudesta ei jää vain puheen tasolle, vaan sitä lähdetään aktiivisesti edistämään. Avoimella ja suoralla puheella voidaan kitkeä politikointi eli ilmiötä, jossa ihmiset alkavat ajamaan omaa etuaan tai esimerkiksi projektiryhmän etua samalla erkaantuessa me-ajatuksesta tiimiyrityksen tasolla. Suoruuden avulla päästään myös eroon myös Vengassa nähdystä asioiden kaunistelusta/välttelystä.

Fokus kiteytetään kirjassa erinomaisesti seuraavassa toteamuksessa: Se, mitä teet, tee hyvin. Hyvällä itsensä johtamisella on mahdollista pyörittää useampaa suurta projektia samaan aikaan, mutta on hyvä tarkastella omaa ulosantia sekä tuloksia kriittisesti. Kykenenkö antamaan sellaisen panoksen, johon minä, projektiryhmä sekä asiakas on tyytyväinen.

Yksinkertaisuus ja selkeys ovat ohjenuoria kaikkeen, mitä yrityksessä tehdään.” Kaikille tulisi olla selvää, mitä edustamme tiimiyrityksenä, mitä tavoittelemme, miksi teemme miten teemme työskennellessämme kohti tavoitteita, sekä mitkä roolit kenelläkin on. Nämä ovat muutamia asioita, jotka tulisi selkeyttää, jotta toiminta olisi mahdollisimman kitkatonta. Viestinnän määrästä ei ole apua, jos asioita ei sisäistetä. Jos on ihmisiä, joille esimerkiksi yrityksen strategia on vielä epäselkeä tai muuten tuntuu vieraalta, silloin asiaa ei ole puitu tarpeeksi hyvin.

Oikea-aikaisuudesta Alahuhta on kerännyt oppeja niin omista kokemuksista Nokialla sekä Koneella, kuin myös muiden suuryritysten johtajilta. Hän sivuuttaa aihetta useassa kohdassa kirjaa sillä oikea-aikaisuus on ratkaiseva tekijä suurissa murroksissa. Tämän vuoksi yritysjohtajat kuten Alahuhta pyrkivät olemaan jatkuvasti aallonharjalla muutoksista markkinoiden suhteen huonoon tai hyvään. Nopeat, oikeat päätökset ovat monta kertaa auttaneet yrityksiä räjähdysmäiseen kasvuun, kun taas huono päätös tai liian hidas reagointi on koitunut yrityksen kohtaloksi. Kirjassa käytyjen esimerkkien kautta oikea-aikaisuuden merkitys yritysmaailmassa avautui hieman, mutta en koe, että Venga on vielä ollut merkittävästi tekemisissä oikea-aikaisuuden kanssa.

Kirjassa sekä tiimiliiderin vuodessa olisi ollut vielä paljon läpikäytävää, mutta onneksi matkaa tiimiakatemialla on vielä edessä. Ensimmäisen tiimiliiderin vuoden kiteyttäisin sanoihin ”Tämmöstä sai nyt tällä rahalla.” Tiimin sekä yksilön kehitys jatkuu eikä tule valmiiksi, siksi on tärkeää yrittää nauttia matkasta!

You May Also Like…

Alustatalous

Ajattelin kokeilla uutta aluevaltausta ja paneutua alustatalouden maailmaan. Ajat ovat todella muuttuneet ja...

Johtajuuden ristiriidat

Johtajuus on monimutkainen laji, jossa kaikkia ei koskaan voi miellyttää tasapuolisesti ja pettymyksien kohtaamiseen...

Myy enemmän – myy paremmin

Myynti on taitolaji, josta Mika D. Rubanovitsch on kirjoittanut useammankin kirjan. Viime syksynä luin kyseiseltä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti