Osallistuin JES:in järjestämään Idea-appro -tapahtumaan viime lauantaina. Tapahtumassa kierrettiin Jyväskylän keskustaa tutustuen eri yrityksiin approtyylillä, eli lyhyillä vierailuilla. Approilla oli mukana seitsemän yritystä ja merkin saadakseen täytyi vierailla niistä vähintään kahdessa. Ennätin itse tutustua kolmeen yritykseen (Cimson Yrityspalvelut, Evogenom sekä Green Garbon). Yritykset olivat järjestäneet eri pisteillä pienen osallistavan ohjelmanumeron (tietovisa, ideointi tms). Tapahtuma huipentui Crazy Townille, jossa JES Stagella oli puhumassa Noora Fagerström. Hän kertoi oman yrittäjätarinansa ja oppinsa sen matkalta. Nooran esiintyminen oli mielestäni hyvin inspiroiva ja löysin paljon itseäni koskevia teemoja hänen puheestaan.

Noora puhui palautteen annon tärkeydestä. Olen itse aihetta jonkin verran sivunnut aikaisemmissa reflektioissani myös. Edelleen itseäni koskettaa palautteen annon määrän lisääminen. Kenenkään, myös itseni, on vaikea kehittyä, jos palautetta ei saa. Sitä pitäisi saada koko ajan ja paljon. Usein kyllä palaute tulee varmasti epäsuorasti arkisissa tilanteissa, joissa palautetta ei välttämättä itse ymmärrä palautteeksi. Noora kertoi eräästä työntekijästään, joka ei millään meinannut ymmärtää, että sai palautetta. ”Minun täytyi sanoa hänelle, että nyt kuuntele, annan sinulle palautetta.” Muutoin palaute valui ohi.

Kuuntelemisen taidon hän nosti toisena esille. Hän halusi oikeasti kuunnella työntekijöitään, heidän mielipiteitään ja ideoitaan. Heillä oli käytäntönä kuukausittaisen työhyvinvointikyselyn yhteydessä kysyä myös kehityskohtia. He myös palkitsivat kuukauden idean samalla tavalla, kuin kuukauden työntekijän (johon työntekijät saivat itse ehdottaa toisiaan). Palkintona oli sadan euron bonus voittajalle. Ja he saivat satoja vastauksia ja ideoita ja monia niistä toteutettiin. Yritys kehittyy ja työntekijöille tulee sellainen, tunne, että heitä kuunnellaan. Samassa hän painotti yksilöiden huomioimista. He pyrkivät esimerkiksi sijoittamaan ekstrovertit yksilöt sellaisiin myyntipisteisiin, joissa oli vilkasta ja joissa tiski oli neljään suuntaan, kun taas introvertimmat työntekijät he sijoittivat rauhallisempaan toimipaikkaan, jossa saattoi olla esimerkiksi vain yhteen suuntaan myyntitiski auki. Esimerkiksi tällaisilla jutuilla he yrittivät huomioida työntekijänsä yksilöllisyydet.

Sain itse palautetta Kahila Myllytuvan palautekeskusteluissa hyvästä kuuntelusta. Kysyin pitkin kesää kehityskohteita ja kun niitä nousi työntekijöiden puolelta, niihin reagoitiin. Esimerkiksi takatilaan hommattiin uusi hyllykkö, uusi valo ja kassan tuotetaulukkoa muutettiin fiksummaksi. Toki sain myös palautetta, että välillä sellainen pelisilmä esimerkiksi taukojen kanssa puuttui. Myönnän sen. Olen itse aika suorittaja, kun turbovaihteelle pääsen ja silloin saattaa 12h työpäiväkin sykähtää ohi tauoitta koko ajan puuhatessa. En silloin muista huolehtia muiden tauoistakaan. Toisaalta puhuimme alkukesästä, että täällä jokaisen on vähän huolehdittava itse tauoistaan. Istutaan ja syödään silloin, kun siihen tulee tilaisuus. Mutta ymmärrän palautteen, olisin voinut hääräilyjeni sijaan tulla suoraan tauottamaan toista selkeämmin ja antaa paremmin rauhan levätä. Yritän kehittää jatkossa tätä ominaisuuttani; pyrin huomioimaan paremmin muita oman työn lomassa ja muistaa, että vaikka itse jaksaa, muut eivät välttämättä jaksa samalla sykkeellä.

Noora painotti myös työmoraalin tärkeyttä. Yrittäjänä on oltava valmis tekemään paljon menestyksen eteen. Omalla asennoitumisella on valtavasti merkitystä. Omalla kohdallani tämä toteutuu ja olenkin saanut positiivista palautetta siitä. Asenteesta puhuin paljon edellisessä reflektiossani Mindset, joten siihen ei ole ehkä tässä reflektiossa paljoa annettavaa enää.

Avun pyytäminen on tärkeää. Vastaus on aina ei, jos ei kysy. Moni mutka voi suoristua, kun uskaltaa vain pyytää apua. Moni haluaakin auttaa. Noora kertoi pyytäneensä apua läheisiltään, enkelisijoittajilta sekä kilpailijoiltaan. Hän saattoi soittaa kilpailijalleen ja kysyä heidän kassajärjestelmistään ja suosituksistaan. Samalla hän säästi omaa aikaa ja vaivaa. Kaikki eivät tietenkään niin avuliaita ole, mutta ei siitäkään kannata lannistua. Isot verkostot auttavat avun löytämisessä ja siksi verkostoja onkin tärkeä kasvattaa. Ne tukevat tiukoissa paikoissa ja antavat apua. Varsinkin nuorena yrittäjänä on äärimmäisen tärkeä kasvattaa verkostojaan. Samalla voit itse olla apuna jollekin muulle. Avun tarjoaminen luo lämmintä kuvaa sinusta ja saa hyvän mielen. Ainakin itselleni tulee superhyvä fiilis, jos onnistun auttamaan jotakuta. Pitää muistaa se, että apua voi myös tarjota pyytämättä! Do good and good will come to you.

Jokainen teko ja sana rakentaa omaa tone of voiceani. Miten haluan, että minusta puhutaan, kun en ole paikalla? Palautteen antamisella, avun tarjoamisella ja olemuksella on vaikutusta suoraan tähän. Noora kertoi työntekijöidensä pelänneen häntä. Hän ei ollut itse ymmärtänyt, mistä tällaisen kuvan oli luonut, ennen kuin kysyi siitä. Työntekijät olivat kokeneet hänen vain huomauttelevan huonoista asioista ja moittivan kaikesta. Siitä kuva oli muodostunut. Noora sanoi, että totta kai hän huomauttaa homeisista sitruunoista tiskillä. Samalla hän mietti myös sitä, että olisiko kuitenkin pitänyt ensin antaa jotain hyvää palautetta ja välillä jopa jättää huomautukset pois, jottei hänen tone of voicensa ole niin pelottava. Ei hän sitä halunnut olla. Huomasin itsekin, ettei aina onnistu välttämättä sellaisen kuvan luonnissa, jota on yrittänyt. Kävimme Mylliksellä joitakin tähän aiheeseen liittyviä keskusteluita kesällä. Välillä tuntuu vaikealta, miten harkittua jokaisen liikkeen ja sanan pitäisi olla, jotta haluama tone of voice syntyy.

Halua mennä eteenpäin, ole innovatiivinen, äläkä pelkää epäonnistua. Aina voi kehittyä. Nooran mukaan ihminen ei ole koskaan paras mahdollinen itsensä. Aina voi mennä eteenpäin, olla parempi ja kehittyä. Uteliaisuus on hyvästä. Haluaisin itse omaksua tämän uteliaisuuden paremmin. Olen utelias, uudet asiat kiinnostavat. Mutta voisin olla uteliaampi. Voisin olla utelias saamaani palautetta tai kritiikkiä kohtaan. Jos vain saisin muuttumattomuuden asenteeni silloin sivuun ja käännettyä sen uteliaisuudeksi; miksi joku on sitä mieltä, kuin on tai miksi palaute oli sellainen, kuin oli. Uteliaisuus epäonnistumisia kohtaan. Haluaisin oppia herättämään uteliaisuuden kaiken suhteen; miten ja miksi mikäkin toimii. Uskaltaa useammin esittää ”tyhmiäkin” kysymyksiä.

Nooran puheen lopuksi yleisöstä esitettiin joitakin kysymyksiä. Yksi liittyi jaksamiseen ja uupumukseen. Työmoraali Nooralla on ollut kohdillaan, jos hän on opiskelijana tehnyt viittä eri työtä opiskeluiden ohella ja perustanut yrityksen sekä vanhemmalla iällä hän on pyörittänyt yritystä ja perhettä menestyksekkäästi. Miten sitä jaksaa? Hän ei neuvo meitä tekemään samalla tavalla töitä, mitä hän nuorempana. Hän neuvoi pitämään ravinnosta kiinni ja rauhoittumisesta sekä energian suuntaamisesta eri tasoisiin tehtäviin eri tavalla. Hän suositteli kirjaa Suorituskyvyn salaisuus, jonka itseasiassa sain aikaisemmin lainaan mikseristä, ja jota olenkin jo lukemassa tällä hetkellä. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli mielestäni todella hyvä! Oli kiva päästä tutustumaan erilaisiin yrityksiin, opin niistäkin valtavasti. Nooran puhe oli inspiroiva ja itseäni puhutteleva. Löysin siitä paljon reflektoitavaa omalta kohdaltani ja senkin lisäksi korvan taakse jäi paljon ajatuksia.