Irti egon vallasta

Kirjavalintani tälle uudelle lukulistalle ovat tapahtuneet lähinnä aikaisemmin sillä perusteella, mitä haluan juuri sillä hetkellä oppia esimerkiksi markkinoinnista. Nyt tähän väliin kuitenkin itsensä kehittämisen kirja houkutteli luokseen. En osaa sanoa, oliko houkutuksen syynä jokin sattumien summa elämässä, vai pelkkä intuitio. Selasin itsensä kehittämisen kirjoja bookbeatista ja huomasin Ryan Holidayn kirjoittaman kirjan Ego is the enemy (suom. Irti egon vallasta). Olin juuri ajamassa henkilökohtaisen (eli ei tiimiakatemian kanssa tekemisissä olevan) työpaikkani kuljetusta etelään päin ja päätin alkaa kuuntelemaan uutta kirjaa. Matkaa oli tiedossa reilu 10-tuntinen auton ratissa, joten mikäs se olisikaan parempi tapa kuluttaa asfaltin pintaa, kun samalla kehittää itseään tällaisen kirjan avulla. Pidemmittä puheitta, kirjan esittely tekstien kautta, suuntasin painamaan ”kuuntele” nappia ja siitä lähtikin 8 tunnin kirjan kuuntelu jakso käyntiin. Matkalla minun täytyi tasaisin väliajoin pysähdellä nostamassa tavaraa kyytiin, joten aina samalla kun nostin tavaraa kyytiin, otin pienen hetken muistiinpanojen teolle ja tämä tuli toisen pysähdyksen aikana jo rutiininomaiseksi ja tuntui helpolta tehdä.

Kirja ei ollut kuunneltavuudeltaan helpoimmasta päästä. Saattoi johtua suomennoksesta, saattoi johtua kirjailijan tyylistä, saattoi johtua minun säännöllisen satunnaisista keskittymisvaikeuksista. Tiedäkkös tuota.

Oma aikaisempi näkemys egosta

Olen aikaisemmin nähnyt egon hyvin merkityksettömänä asiana ja en ole täysin ymmärtänyt, mikä sen vaikutus on ihmiseen ja ihmisen ympäristöön. Jostain aikojen takaa muistan kuulleeni sanonnan – ego on kuin Euroopan omistajalla. Aikaisempi ajatukseni egosta siis sisälsi tiedon siitä, että on olemassa erilaisia egoja, mutta siinä oikeastaan kaikki. En siis ennen kirjaa kuunneltuani voinutkaan oikein kuvitella, kuinka joku on saanut painettua kirjaan tekstiä 256 sivua, ja aiheena ihmisen ego.

Ego – sisäinen estäjä

Kirjassa puhutaan egosta sisäisenä estäjänä. Se, että uskot itsesi tärkeäksi, arvokkaaksi ja erilaiseksi kuin muut, estävät sinua elämästä parasta mahdollista elämää. Nämä epäterveet uskomukset saavat pelon ohjailemaan sinua, estävät uuden oppimisen ja tekevät vastoinkäymisistä sekä epäonnistumisista tarpeettoman raskaita.

Tästä kaikesta huolimatta kuitenkin alkusanoissa jo kerrotaan, kuinka egon vallasta vapautuminen on mahdollista. Täytyy vain katsoa itseään pieneltä etäisyydeltä ja yrittää tarkastella asioita oman pään ulkopuolelta. Ihmisen aito todellisuus paljastuu, kun ego riisutaan ihmisen yltä kasvattamalla tietoisuutta ja kuljettamalla itseään epämukavuusalueille.

Maalauskangas-strategia

”Suuret” ihmiset ovat lähes aina yhtä auliita tottelemaan, kuin he ovat myöhemmin sovittautuneet kyvykkääksi komentamaan. Roomassa taidemaailmassa oli aikoinaan käytäntö, joka on nykypäivänä käytössä enää osittain. Menestyksekkäät liikemiehet ja varakkaat ihmiset käytännössä elättivät taiteilijoita, ajattelijoita, ja esiintyjiä. Esimerkiksi taidemaalari ei saanut vastineeksi teoksistaan pelkästään rahaa, vaan myös suojelua, ruokaa ja lahjoja. Henkilö nimeltä Martialis oli eräs nuori kirjailija kauan aikaa sitten, ja hänen oli tapana käydä tarjoamassa palveluitaan ja osoittamassa kunnioitustaan rikkaitten miesten ovelta toiselle, tavoitteena löytää itselleen mesenaatti***. Martialis ei kuitenkaan pitänyt tästä ollenkaan, ja hänen kirjoittamistansa teksteistä saattoikin usein uhkua kiukku ja katkeruus Rooman ylempää kuntaa kohtaan. Kuoppa hänen egossaan ei antanut tämän omasta mielestään neron kirjailijan sallia sitä, että hän olisi polvistunut muitten ylempikastisten edessä, palvellut heitä ja auttanut heitä eteenpäin elämässään, saamatta ollenkaan omaa komissiota tästä. Tämä nöyryyden puute ja ylimielisyyden liiallisuus teki kuitenkin vain loppujen lopuksi Martialille huonoa, eikä se vienyt häntä mihinkään. Myös esimerkiksi taiteilijat Michelangelo, Leonardo Davinci, Benjamin Franklin ym. ovat eläneet tämän järjestelmän aikakautena, ja mihin se on heidät loppujen lopuksi vienyt?

Tässä ei ole kyse mielistelystä, vaan muitten auttamisesta. Kyse siitä, että raivaamalla tietä muille, raivaat tietä myös itsellesi. 

Pohdintaa

Niin kuin kirjoitin tämän esseen alkupuolella, kirja oli itselle melko vaikea kuunneltava. Kirjasta ei jäänyt paljon tietoa käteen, tuntui että se pisti enemmänkin vain pohtimaan asioita eri tavalla. Itse en ole henkilö, kuka osaisi katsoa kovin kaukokatseisesti asioita. Toivoisin tähän asiaan itseltäni parannusta, ja uskon, että sitä tämä kirja minulle antoikin. Ego monesti hallitsee ihmistä paljon, toisia enemmän ja toisia hieman vähemmän. Kirjan aikana heräsi moneen kertaan ajatus meidän omasta tiimistämme. Jos kerran ego hallitsee meitä niin paljon, niin mitä jos jokaisen ego olisi ”samalla tasolla” esimerkiksi treeneissä? Ymmärtäisimmekö toisiamme tällöin paremmin, tai osaisimmeko kuunnella toista tarkemmin? Tämä tieto egosta jätti vähän tyhjän tunteen. Luulen jatkavani tutkimuksia egon, ihmisen käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden asioita myöhemmin lisää. Seuraavana lukulistalla näkyy fasilitoinnin kirja, sitä kohti siis.

***Mesenaatti on taiteen, taiteilijoiden ja joskus myös tieteenharjoittajien suosija ja heidän taloudellinen tukijansa.