Tästä kirjasta on puhuttu paljon. Noin vuosi – kaksi sitten kaikki lukivat tämän kirjan ja joko vannoi sen nimeen tai piti sitä aivan humpuukina. Kirjan on kirjoittanut ruotsalainen kirjailija Thomas Erikson. Eriksonilla ei ole psykologista tutkintoa, joten kirjassa kerrotut asiat ovat vain hänen omia tulkintoja ja mielipiteitä. Toki hän on parikymmentä vuotta kouluttanut ihmisiä vuorovaikutuksesta ja sen taidoista, joten on kirja ei varmasti ole pelkkää humpuukia.

Itse olen ollut aina hyvin kiinnostunut psykologiasta, erilaisista persoonallisuuksista ja ihmisten vuorovaikutuksesta. Lähdin siis mielenkiinnolla lukemaan kirjaa. 

Idiootit ympärilläni kirja on hyvä muistutus siitä, että ennakkoluulot ja asenteet vaikuttavat kaikkeen. Siihen miten viestimme ja käyttäydymme eri olosuhteissa ja siihen miten vastaanotamme viestin. Asenteita voi onneksi muuttaa ja alkaa suhtautumaan asioihin eri tavalla.

Kirjaa jakaa ihmiset neljään eri käytösmalliin. Punaiseen, keltaiseen, vihreään ja siniseen. Käytösmallit jaetaan väreihin, jotta niitä on helpompi hahmottaa ja on selkeä ymmärtää tekstiä. 

Punainen

Punainen on varmasti helpoin tunnistettava väri, sillä se on vahva ja hallitseva persoona. Punainen on selkeä johtaja tyyppi. Punainen on nopea liikkeissään ja reagoi nopeasti. Punainen on myös kunnianhimoinen ja itsepäinen, joten ei myönnä helpolla tappiota. Punainen on suorasanainen ja kysyy paljon asioita, mutta oikeasti haluaa lyhyen vastauksen. Punainen on kärsimätön, hallitseva ja lujatahtoinen. Punainen on ekstrovertti ja tulee huonoiten toimeen vihreän kanssa.

Keltainen 

Keltainen on oikea ilopilleri. Keltainen haluaa, että kaikilla on hauskaa ja rakastaa olla huomion keskipisteenä. Keltainen puhuu paljon ja on huono kuuntelemaan, ei siis hyvä yhdistelmä ollenkaan. Keltainen on ulospäin suuntautunut, positiivinen, spontaani, empaattinen ja innostava. Keltainen on punaisen tapaan ekstrovertti ja tulee huonoiten toimeen sinisen kanssa.

Vihreä

Vihreä on kaikkien kaveri ja sen takia helposti lähestyttävä. Vihreä on vakaa ja välttelee konflikteja. Vihreä ei halua olla esillä, eikä pidä muutoksesta. Vihreä on avulias, tiimipelaaja, huolehtivainen ja rauhallinen. Vihreä on hillitty, hyvä kuuntelija ja lojaali. Vihreä on introvertti ja ihmissuhdekeskeinen. Vihreä tulee huonoiten toimeen punaisen kanssa.

Sininen 

Sininen on analyyttinen, järjenääni. Sininen toimii varovaisesti ja tutkivasti sekä on tarkka yksityiskohdista. Sininen on järjestelmällinen ja perfektionisti. Sininen rakastaa ohjeita, listoja ja suunnitelmia ja on sen takia huolellinen työssään. Sininen on pohdiskeleva ja etäinen. Sininen tulee huonoiten keltaisen kanssa toimeen. 

Kirjaa lukiessani oli hauska miettiä minkä värisiä kaverini tai perheenjäseneni ovat. Jotkut ovat selkeitä yksivärisiä ja jotkut kahden tai jopa kolmen värin sekoitus. Itse olen varmaan punavihreä, vihreä painotteisesti. Oli myös helppo huomata osasta meidän tiimiläisestä minkä värisiä he ovat. On tärkeää, että meidän tiimissä on kaikkia värejä, jotta olemme monipuolinen tiimi. Akatemialla myös korostetaan tiimin jäsenien erilaisuuden tärkeyttä. Mikään väri ei loista yksin vaan tarvitaan värien kirjo. 

Aloittaessa kirjan lukemista ajattelin kirjan olevan mielenkiintoinen ja sitä se oli. Erikson on saanut kritiikkiä kirjasta ja mielestäni kirja on hyvä siitä huolimatta, kunhan ei ala liikaa analysoimaan ja tulkitsemaan ihmisiä eri väreihin. On tärkeää kunnioittaa muita ja antaa heidän olla omia itsejään sekä tulla kaikkien kanssa toimeen erilaisuuksista huolimatta.