Jim Collinsin kirjassa ”Hyvästä paras” käsitellään yritysten kehittymistä hyvistä erinomaisiksi pitkän aikavälin perspektiivistä.

Erinomaisuuden esteenä toimii usein hyvyys. Kun asiat sujuvat hyvin, ei ole välttämätöntä pyrkiä kohti huippua, mikä johtaa helposti pysähtyneisyyteen. Ei uskalleta riskeerata hyvää, jotta tulisi mahdollisuus kasvaa erinomaiseksi. Collinsin tutkimuksissa tämä ilmiö vahvistui: suurin osa hyvistä yrityksistä pysyy hyvinä eikä etene aivan huipulle asti. Muutosprosessi sisältää kehitysvaiheen ja läpimurtovaiheen, ja kolme keskeistä osa-aluetta tässä prosessissa ovat kurinalaiset yksilöt, kurinalainen ajattelu ja kurinalainen toiminta.

Kurinalaiset yksilöt ovat niitä, jotka pystyvät keskittymään tavoitteisiinsa ja tekemään niiden eteen töitä. Heillä on kykyä pitää kiinni omaan suunnitelmaansa, vaikka se olisi vaikeaa tai epämiellyttävää. Kurinalaisuus on taitoa, joka kehittyy harjoituksen myötä.

Viidennen tason johtajuus on ensimmäinen keskeinen käsite ”Hyvästä parhaaksi” -teoriassa. Tämä käsite korostuu, koska oikean johtajuuden puuttuessa mikään tiimi ei voi todellisesti menestyä. Kirjassaan Collins luokittelee johtajat viiteen eri tasoon:

1. Taso: Taitava yksilö, joka suorittaa tuottavaa työtä oman osaamisensa ja taitojensa mukaisesti, mutta ei vielä täysin johda alaisiaan.
2. Taso: Saavuttava tiimin jäsen, joka osallistuu aktiivisesti ja edistää ryhmän tavoitteita yksilöllisten kykyjensä ansiosta.
3. Taso: Pätevä asioiden johtaja, joka organisoi ihmisiä ja resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi.
4. Taso: Tehokas ihmisten johtaja, joka kykenee motivoimaan ihmiset yhteiseen visioon ja siten kannustaa heitä parempiin suorituksiin.
5. Viidennen tason johtajuus ilmentää poikkeuksellista tasapainoa henkilökohtaisen nöyryyden ja ammatillisen päättäväisyyden välillä. Tämänkaltaiset johtajat yhdistävät vahvan itsepäisyyden ja vaatimattomuuden samalla, kun he kantavat sisällään loputonta tahtoa nähdä organisaationsa menestyvän. He suuntaavat energiansa yrityksen pitkäjänteiseen menestykseen ja hyvinvointiin, sitoutuen samalla yrityksen tavoitteisiin, vaikka se merkitsisi oman maineen vaarantumista. Viidennen tason johtajat ovat valmiita uhraamaan oman maineensa varmistaakseen, että yritys menestyy. Lisäksi he huolehtivat siitä, että heidän seuraajillaan on optimaaliset edellytykset jatkaa menestyksellistä työskentelyä

Siilikonsepti

Siilikonsepti on kirjan keskeinen käsite, joka kuvastaa ajattelutapaa, joka johtaa menestykseen. Ideana on keskittyä yksinkertaisiin asioihin, jotka tehdään erinomaisesti. Collinsin tiimi loi kolme kehää tälle konseptille:

1. Missä voimme olla maailman parhaita: Suuret yritykset valitsevat keskittymisalueikseen ne alueet, joilla heillä on mahdollisuus olla paras. Nämä alueet ovat usein linjassa yrityksen ydinosaamisen ja vahvuuksien kanssa. Kun tämä vahvuus on tunnistettu, siihen kannattaa keskittyä täysillä. On tärkeää erottaa, missä haluaa olla maailman paras, ja missä todella voi olla maailman paras.

2. Mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen: Ymmärtäminen taloudellisista tekijöistä, jotka ovat ratkaisevia menestyksen kannalta, on ensisijaista. Tämä tarkoittaa taloudellisesti järkevien päätösten tekemistä ja kannattavuuden varmistamista. Collins kuvailee tätä vertauksella verenkiertojärjestelmään kehossamme. Vaikka veri ei määrittele meitä, ilman toimivaa verenkiertoa emme voi selviytyä pitkään. Tämä viittaa siihen, että yrityksen on tärkeää ymmärtää, mikä on sen elintärkeä, taloudellista hyvinvointia tuova tekijä, ja antaa sille asianmukainen painoarvo.

3. Mistä olemme innostuneita: Suuret yritykset ohjaa syvä päämäärä ja intohimo. He suuntaavat liiketoimintatavoitteensa arvoihinsa ja siihen, mikä todella motivoi heitä. innostus ja intohimo tietyltä alalta tai päämäärää kohtaan ovat luonnollisia motivaation lähteitä, ja yrityksen ei tarvitse aktiivisesti luoda motivaatiota, jos se tiedostaa työntekijöidensä jo olevan innostuneita. Tässä tilanteessa yritys voi ottaa projekteja, jotka ovat linjassa näiden intohimojen kanssa, lisäten työntekijöiden sitoutumista.

Yritykset voivat löytää siilikonseptinsa etsimällä näiden kolmen kehän risteyskohtaa. Tämä toimii ohjaavana periaatteena päätöksenteossa ja strategian kehittämisessä, auttaen organisaatioita pitämään selkeän keskittymisen olennaisiin asioihin ja välttämään tarpeettomia häiriötekijöitä. Siilikonseptissa ei ole kyse vain tavoitteista tai strategiasta, vaan siitä, mitä yrityksen kannattaa tehdä ja mitä ei.

Oikeat ihmiset

Kirja esittää kolme suositusta soveltuvien työtovereiden tunnistamiseen ja ylläpitämiseen:

1. Jos epäröit, älä tee hätiköityjä palkkauksia, vaan jatka huolellista etsintää.

2. Kun huomaat, että tiimin koostumusta on tarpeen muuttaa, ryhdy toimiin.

3. Tarjoa parhaille työntekijöille mahdollisuus työskennellä parhaiden mahdollisuuksiesi parissa eikä suurempien ongelmiesi parissa.

Kirja korostaa, että menestyvien yritysten kasvua ei rajoita markkinatilanne, teknologian kehitys tai kilpailu. Ratkaisevaa on löytää oikeat yksilöt ja varmistaa heidän pysyvyys organisaatiossa. Oikeat henkilöt eivät kaipaa tiukkaa ohjausta tai liiallista johtajuutta. He eivät myöskään tarvitse ulkoista kannustinta, vaan heidän motivaationsa kumpuaa sisältäpäin. Yrityksen menestyminen ottaa suuren harppauksen eteenpäin, kun tällaisen tiimin saa koottua ympärilleen. Tämä positiivinen vaikutus heijastuu selkeästi saavutettuihin tuloksiin. Oikeiden yksilöiden valinta on myös äärimmäisen tärkeää kootessa projektiryhmää tiimiakatemialla. Oikeiden ihmisten löytäminen vaikuttaa suoraan projektien menestykseen.

Vauhtipyörä

Vauhtipyöräefekti yritysmaailmassa kuvastaa pitkäjänteisen ja sinnikkään työn voimaa, joka luo kasvua ja menestystä ajan mittaan. Ajattele valtavaa vauhtipyörää, joka on aluksi hidas ja vaatii huomattavaa voimaa sen liikuttamiseksi. Jatkuvalla työllä ja omistautumisella vauhtipyörä alkaa kiihtyä ja saavuttaa vääjäämättömän liikemomentin.

Tärkeä huomio on, että yksittäisellä työnnöllä tai hetkellä ei ole merkittävää vaikutusta, vaikka se olisi voimakas. Ratkaiseva tekijä on pitkäjänteinen työskentely ja jatkuva panostus. Vauhtipyöräefekti kuvaa sitä, miten yritykset, jotka pyrkivät kehittymään hyvästä parhaaksi, etenevät ensin pitkäjänteisesti keskittymällä ydinosaamiseensa. Tämä luo näkyviä tuloksia, innostaa ihmisiä ja vauhtipyörä saa vauhtia.

Toisaalta, vastakohtana on tuhon kierre, jossa yritys valitsee suunnan ja käynnistää projektin, mutta siihen ei panosteta pitkäjänteisesti. Tulokset ovat heikot, ja reagointi näihin tuloksiin johtaa suunnan vaihtoon, jolloin pienikin eteneminen menetetään. Vauhtipyöräefektissä korostetaan siten pitkäjänteisen, keskitetyn työn ja kasvun vääjäämätöntä yhteyttä.

Mitä ikinä teenkin, minun on haastavaa jatkaa kehittämistä pitkäjänteisesti, puhutaan sitten urheilusta tai projektista. Nyt kuitenkin sain vauhtipyörä esimerkin avulla kiinni siitä, miksi pitkäjänteisyys on avain onnistumisiin. Totta kai olen sen aina jollain tasolla tiedostanut, että asiat eivät tapahdu yhtäkkiä, mutta mielestäni tämä esimerkki oli loistava ja tulen muistamaan tämän niinä hetkinä, kun tekee mieli lopettaa jokin asia.  Kun lukee minkä tahansa yrityksen tarinaa, ne harvoin lähtee heti alusta asti lentoon, vaan siellä on taustalla pitkäjänteisyyttä ja kurinalaista työskentelyä tavoitteiden eteen.

Yhteenvetona Collinsin ”Hyvästä paras” korostaa kurinalaisuuden, oikeiden ihmisten valinnan ja siilikonseptin merkitystä yrityksen kehittymisessä. Pitkäjänteisyys ja sinnikkyys ovat avainasemassa, ja esimerkki vauhtipyörästä kuvaa osuvasti, miten jatkuva panostus luo vääjäämättömän liikemomentin kohti erinomaisuutta.