Historian kirjoja ei pahemmin tule itse kulutettua, mutta kun oma toivo yhteiskuntaa kohtaan alkoi heiketä, päätin ottaa tämän kirjan lukuun. Koen, että kirja oli hyvinkin ajankohtainen tähän hetkeen, se jopa alkoi kertomuksilla sodasta, jonka vallitsemassa maailmassa elämme tälläkin hetkellä. Tämänhetkiset ympäri maailmaa tapahtuvat pahuudet saavat mielen mustaksi, kun miettii kuinka pahoihin tekoihin ihmiset todella pystyvät. Ymmärrys ei riitä, miksi joku haluaisi aiheuttaa niin paljon pahaa toiselle. Kuitenkin kaikki paha mitä lähiaikoina on tapahtunut, on näyttänyt myös ihmiskuntamme pohjattoman hyvyyden. Ihmiset haluavat aidosti auttaa toisiaan kaikin keinoin, asettua toisen asemaan ja ottaa kantaa toisten kokemaan vääryyteen – lähteä kapinoimaan sitä vastaan.

Myös tämä kirja näytti ihmiskunnasta toisenlaisen puolen, verrattuna valtamedian pinttyneeseen mielikuvaan. Kirjassa ei esitelty vain satunnaisia hyviä tekoja vaan koko ihmiskunnan hyvyyden historiaa. Pahatkin teot löysivät kirjassa usein miten järkeenkäyvän ja tutkimuspohjaisen selityksen.

Normaalista historian kirjasta poiketen kirjan lopussa Bregman antoi 10 elämänohjetta, self help-kirjan tavoin. Itse enemmän self helppien, kuin historian kirjojen kuluttajana oli helpompi lähteä käymään kirjan oppeja muutaman mainitun ohjenuoran avulla läpi.

Jos et ole varma, lähde hyvästä.

Ensimmäinen ohje ja itselleni yksi tärkeimmistä. Itse omaan välillä pessimistisen ajattelumaailman ja hyvään luottaminen on toisinaan vaikeaa. Kielteistä vinoumaa olisi syytä kuitenkin pyrkiä kitkemään pois, sillä katastrofiajattelu ja negaatioista ponnistaminen on raskasta, eikä todellakaan eteenpäin vievää toimintaa. Liika luottamus käy aina ilmi, mutta jos ei alun perinkään luota ei voi koskaan saa selville oliko epäluottamus oikeutettua.

Kirjassa puhuttiin myös nocebosta eli lumevaikutuksesta, kun tilanteessa jossa ihminen ajattelee toisesta negatiivisesti alamme myös käyttäytyä heitä kohtaan sen mukaisesti. Saamme ihmisissä esiin sen mitä ajattelemme. Jokaisesta ihmisestä löytyy hyvää ja huonoa, mutta on vain toinen kysymys kumpaa puolta haluamme suosia ja vahvistaa, kumpaa puolta uskomme. On syytä tarkkailla, kuinka omat odotukseni vaikuttaa käyttäytymiseen. Onko rohkeutta epäillä vai enemminkin halua uskoa?  

Ajattele win win skenaarioina.

Loistavissa diileissä ei kilpailla vaan kumpikin osapuoli voittaa. Jokaisessa tilanteessa pitäisi toiminnan lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki voivat voittaa. On sitten kyse työskentelystä asiakkaan tai tiimin kanssa on tärkeää löytää kaikkia miellyttävä vaihtoehto. Win win skenaario ei kuitenkaan onnistu, jos vain toinen osapuoli haluaa sen tapahtuvan. Jos oma etu on tärkeämpää kuin yhteinen, silloin harvoin syntyy sopimusta hyvässä hengessä. Etenkään akatemialla vain omaa etua edistävät päätökset harvoin vievät koko tiimiä eteenpäin. Saatikka yhteisöä. Kun tiimi voittaa, sen seurauksena lopulta myös yksilö voittaa.

Paranna maailmaa, esitä kysymys.

Vanhat sanonnat kuuluvat: kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan ja mitä et halua tapahtuvan itsellesi, älä tee toiselle. Aloin pohtimaan, että toimivatko nämä ohjeet kovinkaan mutkattomasti. Se mikä toimiin minulle, ei suinkaan toimi jollekin toiselle. Esimerkiksi tiimiliiderinä en voi johtaa koko porukkaa niin kuin toivoisin itseäni johdettavan. Tarpeemme, tottumuksemme ja toiveemme ovat hyvin erilaisia, emme tunne kunnolla mitä toinen haluaa, ellemme esitä kysymyksiä. Laadukas kommunikointi ja kuunteleminen toimii tässäkin tilanteessa. Tyhmätkin kysymykset ovat parempia kuin tyhmät päätökset.

Hillitse empatiaa, treenaa myötätuntoa:

Empatia on rajallinen emootio, energiaamme kuluu valtavasti, kun pyrimme asettumaan toisten ihmisten asemaan ja tuntemaan heidän kokemiaan tuntemuksia. Myötätunto auttaa sen sijaan ymmärtämään asioita ja tilanteita, kuormittamatta voimavaroja. Myötätunto edistää myös toimintaa ja ratkaisuja, eikä empatian tavoin jätä ihmistä tunnetulvan alle.

Empatia johtaa usein harhaan zoomaamalla yksilöön, kun taas myötätunnon avulla voimme hahmottaa paremmin myös kokonaisuutta ja sen vaikutusta tilanteeseen. Parempaa maailmaa emme saa ripauksella empatiaa, kirjassa mainittiin, että empatia voi olla jopa esteenä esimerkiksi anteeksiannolle, koska ihmiset jotka eläytyvät uhrien tilanteeseen yleistävät vihollisiin liittyviä seikkoja. Empatia ja ksenofobia ovat saman kolikon kaksi eri kääntöpuolta.  

Yritä ymmärtää toista, vaikka se menisi yli ymmärryksen.

Tiimimme on täynnä erilaisia ihmisiä ja erilaisia toimintatapoja, välillä vain on hallittava omat emootiot ja yritettävä ymmärtää, vaikka se vaatisi pinnistelyä. Haasteita itselleni usein tuottaa ihmisten eritahtisuus, asioiden erilainen priorisointi ja ajankäyttö.  Ymmärrys on rationaalisella tasolla valmius, kuin lihas jota voi harjoittaa. Tuo lihas ei tietenkään veny loputtomiin, mutta välillä on tarve viedä se jopa äärirajoille, jotta asioissa päästään eteenpäin. Allekirjoittaneen on lisättävä treenikalenteriin kyseistä lihasta harjoittavia treenejä.

Vältä uutisia.

Faktahan on se, että kiltti ihmiskuva ei myy samoin kuin, väkivalta, petokset, katastrofit ja muut kohut. Poikkeuksiin keskittyvien uutisten klikkausmäärät ovat pilvissä verrattuna positiiviseen uutisvirtaan. Etenkin keltainen lehdistö elää kulta-aikaansa, mitä huonommin ihmiset käyttäytyvät ja mitä normaalista kamalampaa tapahtuu. Kun yliampuvat otsikot, ihmisryhmien yleistäminen ja negatiivinen uutistulva pyörii silmissä useita kertoja päivässä, herää vähemmästäkin vihantunteita ihmiskuntaa kohtaan ja mieli mustuu medianväkivallan murjottavana.

Uutiset vääristävät ajatuksiamme ja muodostavat jopa mielipiteitämme. Ne ovat, kuin huumetta joka on kaikkien saatavilla. En haluaisi antaa sellaista valtaa jollekin toiselle, joten jatkossa pyrin entistä enemmän panostamaan laadukkaimpiin uutiskanaviin ja lukemaan syvällisempiä ja asiapitoisia artikkeleita, sekä tutkimuksia, huomioväreillä alleviivattujen klikkiotsikoiden sijaan.

Ole realistinen.

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä on tärkeää suhtautua elämään ja yhteiskuntaan realistisesti. Ei ole syytä maalata piruja seinille vaan uskoa ihmiskuntamme hyvyyteen. Ihminen on luonnostaan hyvä ja kiltti olento ja hyviä asioita tapahtuu suunnattomasti enemmän kuin huonoja, kunhan pitää silmät auki ja antaa huomiota ja arvoa enemmän niin pienille kuin suurillekin iloisille asioille ja onnistumisille.

Henna Lehtonen | Osuuskunta Hohke