Aki Hintsa oli minulle ennen Voittamisen anatomiaa melko tuntematon henkilö. Tiesin hänet formula ykkösen lääkäriurasta sekä tyttärensä menestyksekkäästä Miss Suomi urasta. Voittamisen anatomia ei ollut koskaan ollut houkuttanut minua lukukokemuksena. Pidin kirjaa takakantta lukematta selfhelp-pöhinäsettinä, joka ei oikein ole minua varten. Sen takia tämä syksyn 2021 kirjapalkintoni onkin lojunut miltei puolitoista vuotta kirjahyllyssäni pölyttymässä. Voi kuinka väärässä olen ollutkaan.

Kirja käsittelee Hintsan uraa, läpikäyden samalla esimerkkien avulla hänen kehittelemää Menestyksen ympyrää. Tässä reflektiossa käsittelen ympyrän eri kohdista neljää, jotka koen itselleni olennaisiksi. Mikä niiden tilanne ne ovat elämässäni tällä hetkellä, mitkä ovat hyvin ja mitkä huonosti. Lisäksi rakennan hiihtolomaviikoksi itselleni aikataulun terveellisestä elämästä. Tiedostan isojen muutosten olevan melko lailla mahdottomia toteuttaa kerralla pysyvästi, niin kokeilen vain viikon settiä, jos siinä voi nähdä jo muutoksia hyvinvoinnissa.

Yleinen terveys

Olen harvoin kipeä, viimeisin kerta on vappuna, mutta silloin olivat kaikki muutkin vappukaverini kipeinä. Ainoa vaiva on akillesjänteen ärtymystila, mikä vaivaa urheilun tai liiallisen seisomisen jälkeen. Perinnöllisissä riskitekijöissä on sitten meikäläisen kohdalle sattunut jackpot. Lähisuvusta löytyy: sydän- ja verisuonitaudit, Alzheimer sekä muistisairauksia, syöpäsairauksia, alkoholismia, mielenterveyden häiriöitä ja viimeisimpänä diabetes, joka puhkesi kahden vuoden sisään molemmille isovanhemmilleni, tädille ja muutama viikko sitten äidilleni. Isovanhempani ovat vielä syöneet terveellisesti ja liikkuneet pelkästään pyörällä ja jalan. Eli geenilotto voitettu! Tässä sitten tulevat esiin nämä omat elämäntapani, elänkö niin, että kaikkia yllämainittuja yrittäisin välttää? En todellakaan. Vielä on onneksi aikaa muuttaa laivan suuntaa ja panostaa terveellisempään elämään.

Uni

Ei taida arkena tulla yhtenäkään yönä kahdeksaa tuntia täyteen öisin unta. Ehkä torstaina, koska perjantaina ei ole aina välttämätön olla juuri klo 8.15 paikanpäällä. Olen itselleni kuitenkin aika epärehellinen ajatellessani, että kyllä tämä 6,5–7 tuntia riittää, ei riitä. EI ole arkiaamua, kun en mieluummin torkuttaisi vielä muutamaa minuuttia. Muistan kesällä 2020 tehneeni kuukauden töitä kuuden tunnin yöunille, se tuntui ihan helpolta, eikä edes väsyttänyt. Syksyn tullessa ja töiden loppuessa tuli yllättävä takaisku ja väsymys. Unta tuli otettua viikkojen ajan yli 10 tuntia yöhön. Siihen tilanteeseen en enää koskaan halua. Tiedän suurimman ongelmani olevan puhelimen käyttö vielä sängyssä. Toki puhelin on ”yömoodissa”, mutta se on varmastikin ihan huijausta vaan, Netflix ja Smashing Four tekevät hallaa yöunelle ja älykelloni ei kauhean paljon syvää yöunta näytäkään. Unelmatilanne olisi se, ettei makuuhuoneeseen toisi puhelinta ollenkaan, mutta uskon siihen olevan vielä matkaa itsekurin kanssa.

Ravinto

Ruokailurytmini on ihan hyvä. Lounas on kaikista fiksuin, koska sen ajoittaa arki aina samalle ajonkohdalle. Päivällinen on suurin piirtein mallillaan, ongelmat ovat sitten aamu- ja iltapala. Niissäkin ongelma piilee nukkumisessa. Aamulla mieluummin nukkuu ja nappaa sitten vain banaanin ja menoksi. Sitä sitten kahvin kanssa maiskuttaa, joskus banaanit unohtuvat kauppaan ja jää kokonaan syömättä, kahvi tyhjään mahaan ei ilmeisesti ole hyväksi suolistolle, niin se on kanssa miinusta. Iltapalassa on ongelma se, että tulee valvottua liian myöhään ja nälkä iskee uudestaan. Yötä vasten, kun ei pitäisi ihan älyttömästi syödä. Ruuan laadussa on sitten kotona ongelmaa. Ei tule syötyä tarpeeksi kasviksia. Suomalaisen miehen perisynti.

Aktiivisuus

10 000 askelta ei tule arjessa täyteen. Kaksi kertaa kuntosali viikossa, sekä yksi padel on ollut kyllä hyväksi tänä vuonna, kovemmasta liikunnasta on tullut tapa, mutta arkiliikunta on jäänyt muuton myötä vähäiseksi. Ennen tuli käveltyä 30 minuutin matka edes-takaisin Tiimiakatemialle, nyt matka on lyhentynyt viiteen minuuttiin. Padel-päivinä kello huutaa 200 % aktiivisuutta, normaalina päivänä ei tule päästyä edes siihen sataan. Monipuolisuutta tulisi myös lisätä, salilla tulee tehtyä samoja liikkeitä ja padel on nyt samanlaista koko ajan. Matalamman sykkeen tasainen liikuntamuoto tekisi terää.

Toteama

Minulla on kyllä hyvä olla itseni kanssa, enkä koe mistään pahaa oloa, vaikka olinkin todella raadollinen ja kriittinen. Nyt olo voi vielä olla hyvä, mutta tiedän 20 tai 30 vuoden päästä tilanteen olevan eri. Haluan pystyä menemään kyykkyyn ollessani omien lastenlasteni kanssa. Siispä tehdään pieni ihmiskoe hiihtolomaksi. Alla olevan aikataulun mukaan aion elää viikon ajan, lisäksi terveellinen ruokailu ja paheiden minimointi. Fiilikset lisätään reflektioon sitten kokeilun jälkeen. Voi tietysti olla, että tämä on ihan huuhaata kokeilla vain lyhyen aikaa, mutta katsotaan.

45 + 15 tarkoittaa jotain rakentavaa tekemistä 45 min ja sitten 15 min tauko, eli siis ensi viikolla tekoälykurssia tai kirjan lukemista ja sitten Smashing Fouria.

Loman jälkeinen update:

Lomaan mennessä akillesjänteenkipuni kotidiagnosoitiin sittenkin kantaluun rasitusmurtumaksi, joten aikataulu muuttui liikunnan osalta ja pidemmät kävelyt jäivät pois. Loma tuli siis otettua ihan levon kannalta. Tekoälykurssin sai tehtyä aikatauluun tehtyjen aikamääreiden puitteissa hyvin. Ruokailu oli säännöllistä ja paremman puoliskon ansiosta myös terveellisempää. Parhaiten koko hommassa onnistuin nukkumisessa. Keskiarvo oli kymmenen tuntia unta. ja sängyssä ilman puhelinta tuli oltua yli 11. Olo oli oikeasti levännyt, eikä päivisin väsyttänyt ollenkaan.

Levon, ruokailun ja tehokkaan työskentelyn kannalta erittäin onnistunut kokeilu.