Havahtuminen

Kirjoittaja: Lotta Kankainen

14 tammikuun, 2021

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Havahtuminen – todellinen ajatuksia herättävä kirja. Kirja, joka valikoitu lukulistalle juuri sen takia, että mitä vaan voi tapahtua, kun se on lukenut. Legendan mukaan, joku on vaihtanut takaisin Rajakadulle sen luettuaan. Yksi ajatus tästä kirjasta kumpusi ylitse muiden sai pohtimaan tämän syksyn tiimitoimintaa; ” Minut ja teidät on opetettu olemaan itseemme tyytymättömiä. Tässä on pahan psykologinen juuri.”

 

Piinapäivät ja palautetreenit saivat pohtimaan Onixiassa vallitsevaa ajattelutapaa. Keskitymme monesti siihen mikä menee huonosti ja hyvään keskittyminen jää sen varjoon. Miksi? Hyvänä esimerkkinä tästä on se, kun monet hyvät ideat on tyrmätty tai niihin suhtautuminen on ollut kielteistä, jos se ei ole itsestä tuntunut hyvältä. Valitettavasti olen tähän sortunut itse myös kerran tämän syksyn aikana, ja se oli asia mitä suustani harvoin kuulee. Ihmiseltä, jolla isoja unelmia ja ideoita, ei sellaista tyrmäystä suustaan odottaisi. Yllätin hieman, jopa itseni.

Vaikka tämän syksyn aikana olemme koittaneet tuoda tiimitoimintaan vuoden 2020 Johtoryhmän kanssa positiivisuutta ”Tiistain toivo- palkinnon” turvin niin sekään ei ole ollut riittävää. Nyt kuulostaa siltä, että itsekin allekirjoitan tuon Anthonyn ajatuksen.

 

 

”Jatkakaa eteenpäin, ponnistelkaa enemmän, yhä enemmän.”

 

Joku viisas ihminen on sanonut, että yhtä negatiivista asiaa kohtaan pitää sanoa kymmenen positiivista. Aika hurjan paljon. Tähän haluan pyrkiä ensi vuonna ja tuon omalta osaltani lisää positiivisuutta kehiin tiimin toimintaan ja koitan kääntää negatiivisuuden rakentavaksi palautteeksi. Ja pysyä itse mahdollisimman positiivisena ja en anna enää koronan lamaannuttaa.

 

 

”Mutta sisimmässämme on aina ristiriita: meillä on liian vähän ymmärrystä.”

 

Nään tärkeänä, että olemme lähteneet jo pureskelemaan tuota pihviä ja tajunneet vallitsevan negatiivisuuden, ongelman. Myös yhtenä toisena meidän tiimiä vaivanneena haasteena on pyörinyt syksyn ajan se, miten tuomme lisää teoriaa treeneihimme, ettei ne mene pelkkinä terapiaistuntoina tai kahden ihmisen väittelyinä. Kaiken uuden teorian avulla voisimme ymmärtää asioita hieman laajemmin, eikä niin kapeakatseisesti. Aion keväällä ottaa itseäni niskasta kiinni kaikkien teorioiden opettelun suhteen.

 

 

Tästä tekstistä puuttui tällä kertaa ehkä se punainen lanka, mutta ehkä se sallittakoon näin vuoden loppua hipoessa. Olotilakin on hieman sekalainen, kun ei tiedä enää mitä ensi vuodelta uskaltaa odottaa, niin Onixian, kuin myös maailman kannalta.

You May Also Like…

Luin Jyrki Jokitalon kirjoittaman kirjan nimeltä Myyntikolmio. Kirjan tarkoituksena oli kertoa myyntiin perustuvia...

Kehnot pomot ympärilläni

Kehnot pomot ympärilläni Maailma on täynnä paskoja johtajia. Olemme kaikki varmasti törmänneet sellaiseen. Olenko minä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti