Luin spontaanisti Frank Martelan Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä, sillä viime aikoina ajatukseni ovat täyttyneet elämän merkityksellisyyden miettimisenä ja koen että jonkinlaista muutosta minussa on myös syntynyt. Ajattelin että saisin kirjan avulla haastettua omaa ajatustani elämän merkityksellisyydestä ja saisin siihen jotain selkeyttä ja työkaluja. Tämä reflektio tulee siis olemaan todella oma kohtainen, missä käsittelen pitkälti omaa elämänkatsomustani.

Kirjassa Martela pohtii todella paljon onnellisuutta ja elämän merkitystä, ja mitkä tekijät luovat sen kokemuksen. Millainen kokemus meillä länsimaalaisilla elämästä, merkityksellisyydestä ja onnellisuudesta. Millainen rooli meidän toiminnallamme siinä on ja miten voimme itse havainnoida sitä.

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Kiireellisyys ja merkityksellisyys

Kirjassa Martela kertoo ihmisten yleisen harhakäsityksen, mikä varsinkin meitä korkeissa bkt maissa asuvia koskee. Martela kertoo kuinka näissä maissa usein kiireellinen ja työntäyteinen arki yleensä rinnastetaan isoksi tekijäksi merkitykselliseen elämään. Kiireellisillä viikoilla ja päivillä tähdätään siihen, että kun tehdään paljon asioita, on tehnyt myös jotain merkityksellistä.

Kun itse pohdin tätä, huomaan että olen itsekin välillä taipunut tähän ajatusmalliin. Tämä ajatus kuitenkin tällaisena on mielestäni kuitenkin kieroutunut, jos puhutaan oman elämän merkityksellisyydestä. Ymmärrän kyllä, että se luo merkityksellisyyttä elämään, että kokee olevansa tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa tai työ organisaatiota. Mielestäni kuitenkaan koko oman elämän merkityksellisyys ei voi eikä saa perustua siihen, että on merkityksellinen jollekin muulle taholle. Jos tunnistat itsesi tällaisesta tilanteesta tulee miettiä ja ajatella mikä on juuri sinulle merkityksellistä, onko elämäsi sen näköistä, kun haluat? Jos vastasit äskeiseen kyllä, toivon sinun miettivän miksi elät arvokasta elämääsi sitten näin?

Itse huomasin tämän tilanteen itsessäni syksyn aikana. Kylmässä, kosteassa, työn täyteisessä syksyssä, mietin mitä helvettiä oikein teen? Aikaa itselle ja omaan hyvinvointiin ei ollut. Aika meni projekteissa, mistä yksi oli Muurikka kioski Valon kaupungin aikaan. Se vei itseltäni hirveästi aikaa, vaikka kyllä sieltä rahaakin tuli. Pointtina enemmän se, että päivät ja viikot olivat täynnä ja täyttyi esimerkiksi Muurikka kioskin asioista, mitkä eivät tuntuneet itselle merkitykselliselle. Huomasin ettei se elämä ollut minulle en halunnut, että elämäni näyttäisi ja tuntuisi siltä mitä se syksyllä oli. 

Marokossa ollessani pohdin paljon, että mitä elämältäni haluan, olisinko onnellisempi jossain muualla kuin suomessa. Missä ympäristö ei ole täynnä kiireellisiä, someen koukuttaneitta ihmisiä, missä onnellisuus ei rakennu työn ja varallisuuden ympärille? Mietin mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi ja saa elämäni tuntumaan itselle merkitykselliseksi ja elämisen arvoiseksi. Vielä Tiimiakatemian alussa haaveilin suuresta omaisuudesta ja työstä missä minulla on paljon vaikutus valtaa ja todella korkea palkkaus. Ajan mittaan kuitenkin nämä haaveet on rapissut pois, sillä en koe niiden olevan tarpeeksi merkityksellisiä omaan onnellisuuteen verrattuna siihen, kuinka paljon se vaatisi uhrauksia. 

Nyt voisin sanoakin, että reissun jälkeen olen viettänyt rauhallisempaa arkea ja pyrkinyt maksimoimaan itselle mieluisat ja merkitykselliset asiat. Oman vapaa-ajan / vapauden arvostus on kuitenkin noussut. Taloudellisesta mammonaa puolestaan pyrin hankkimaan itselle mielekkäistä asioista, ettei työnteko tuntuisi pakolliselle. Ajatus tulevasta työelämä ajasta on se, että tahdon panostaa siihen työhön mikä tuntuu itselle nautinnolliselle ja hieman unohtaa suuren rahamäärän. 

Varallisuuden suhde onnellisuuteen

Kirjassa Martela puhui siitä, että todella moni ihmisistä rinnastaa taloudellisen varallisuuden onnellisuuteen etenkin korkean bkt omaavissa maissa. Kirjassa kuitenkin kerrottiin, että samoissa maissa elämän merkityksellisyys oli vähäisempää, kun monissa pienemmän bkt omaavissa maissa. Pienen bkt omaavissa maissa kuitenkin koettiin varallisuudella olevan myös iso rooli onnellisuuteen. Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoista, sillä näissä elämän merkityksellisyys ja onnellisuus menevät täysin ristiin. Kuinka iso merkitys sillä oikeasti loppujen lopuksi on? Mielestäni ihminen luonteeltaan aina jotain enemmän ja tässä mielestäni korostuu etenkin varallisuus. Mikä on riittävä raha summa ihmisille, on todella haastava kysymys etenkin, kun nälkä kasvaa syödessä. 

Uskon että taloudellisella varallisuudella ja onnellisuudella on jonkinlainen korrelaatio, sillä se mahdollistaa monia asioita ja tuo turvaa elämään. Tarvitseeko sitä kuitenkaan miljoona omaisuutta ollakseen onnellinen? Mielestäni ei, vaan onnellisuuteen riittää varsin hyvin esimerkiksi tilastokeskuksen ilmoittama 2022 mediaanipalkka oli 3130 €/kk. Mielestäni se antaa oikein hyvät eväät onnellisuuteen ja sen mahdollistamiseen.

Onnellisuus kuitenkin muodostuu arjesta kokonaisuutena, kuinka mielekkääksi koet työsi ja vapaa-aikasi. Millaisia ihmisiä sinulla ympärillä ja onko sinulla heille esimerkiksi aikaa. Mielestäni aika on yksi merkittävimpiä asioita. Yleensä ihmiset vaihtavat aikaansa rahaksi töiden merkeissä, monet painavat pitkää päivää tehdäkseen suuren tilipussin. Mielestäni alumnimme puhui asiasta hyvin. Hänen mielestänsä yleinen ajatus siitä, että ostetaan asuntolainalla 400 000 € asunto ja autolainalla 60 000 € auto ja niitä lyhennetään painamalla niskalimassa pitkää päivää, eikä niistä ehditä suuremmin edes nauttia on täysin pimeä. Hän laittoi oman vapaa-ajan arvon todella korkealle ja pyrkii maksimoimaan sen.

Itse olen alumnimme kanssa asiasta täysin samaa mieltä. Tavoitteena on ostaa oma vapaus, ei kerryttää maallista omaisuutta talojen ja autojen merkeissä. Toki ne ovat hienoja ja varmasti mukavia, mutta se ei mielestäni ole vapautta parempaa tai arvokkaampaa. Vapaus valita ja tehdä mitä haluat ei ole nykypäivänä enää mikään maailman mullistavin asia. Yhä useampi ihminen tekee tarvittavan elantonsa yhä pienemmällä työmäärällä. Kaikki tämä on mahdollista ja mielestäni avaintekijä onnellisuuteen. Vapauden ja riippumattomuuden tunne.

Uusi varallisuus 

Olen törmännyt viime aikoina uuteen trendiin sosiaalisessa mediassa nimeltä ” The new rich ” missä puhutaan, että rikkautta ei ole enää se kenellä on kalleimmat talot ja autot, vaan se kuka on kokenut ja nähnyt elämässään eniten. Mielestäni tämä ajatusmalli tuki loistavasti kirjan pohdintaa merkityksellisyydestä ja onnellisuudesta. Yhä useampi muuttaa ajatusmallia totutusta siihen, että vaalitaan kokemuksia ja elämyksiä ja sen tuoma onnellisuus määrittää ihmisen varallisuuden. Mielestäni tämä kertoo siitä, että ihmisten ajatusmalli siitä mikä on elämässä merkityksellistä on muuttunut. Harva enää puhuu kuinka haluaa saada sukunsa maailman kartalle ja vaalia suvulle paljon taloudellista varallisuutta. Mielestäni tämä on sellainen asia mikä asiaa kokonaisvaltaisesti kaikkien onnellisuutta eteenpäin, sillä ihmiset ovat kääntäneet arvostuksen enemmän heidän oman elämäänsä kuin johonkin suurempaan kuvaan.

Loppujen lopuksi olemme kaikki oman elämämme pääkirjoittajia, vastaamme vain ja ainoastaan omasta onnellisuudestamme. Onnellisuus jokaiselle meistä koostuu eri asioista, se mikä tekee minut onnelliseksi ei välttämättä tee jotain toista. Yhteisenä tekijänä voitaisiin mielestäni kuitenkin pitää merkityksellisyyden tunnetta ja aikaa missä voit tehdä itsesi onnelliseksi. 

Loppu ajatukset

Mitään konkreettisia työkaluja oman elämän merkityksellisyyteen ei tarttunut, mutta linssinvaihto näkökulma asiaan kirjan ja reflektion aikana syntyi. Kirjassa mielestäni käytiin hyvin näkökulmia varallisuuden ja länsimaalaisuuden merkityksestä elämän merkityksellisyyden kokemiseen ja onnellisuuteen. Tämä sai paljon pohtimaan sitä, miten itse ajattelen oman elämän merkityksellisyyttä ja onnellisuutta, sekä avasi yleistä maailman katsomusta aiheesta. 

Mielestäni Matti Nykänen sanoi asiasta hyvin ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. Tämä muistuttaa siitä, että olemme vain täällä kerran, joten siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Jokainen meistä on oman onnemme seppä ja vastuu onnellisuudesta on vain meillä. Joten toimikaamme joka päivä sen mukaisesti.