Kirja osui kohdalleni oikeastaan täysin vahingossa. Olin käymässä ystäväni Iidan luona, kun huomasin hänen pöydällään kirjan, jonka kannessa luki ”elämän tarkoitus”.  Viime viikot ovat olleet melko rankkoja, johtuen todella raskaasta neljännestä sprintistä. Kieltämättä on ollut hetkiä, jolloin todella miettii elämän tarkoitusta ja sitä, ovatko omat valinnat nyt olleet niitä oikeita ja elääkö sitä ”merkityksellistä” elämää vai onko se enemmänkin suorittamista, jolloin matkasta nauttiminen meinaa unohtua. Nappasin kirjan matkaani.

Nykyään onnellisuutta tuputetaan joka tuutista. Oli se sitten mainoksessa pyörivä uusi ihmetuote, joka lupaa tehdä jokaisen ihmisen elämästä parempaa tai sosiaalisen median täydelliset ihmiset, jotka elävät täydellisen onnellista elämää. Onnesta on tullut jokaisen meistä tavoittelema asia, jota ilman emme pysty nauttia elämästämme. Koemme että elämän tarkoitus on olla onnellinen keinolla millä hyvänsä. Tämä ajattelutapa johtaa meidät ansaan, jolloin oikeastaan koko elämästä nauttiminen unohtuu. Martelan mukaan tärkeämpää on kokemus elämän merkityksellisyydestä.

Monien lupausten jälkeen olen taas tilanteessa, jossa olen haalinut itselleni niin paljon projekteja ja tehtävää, että päivistä nauttiminen on käynyt melko hankalaksi. Työpäivät venyvät niin pitkiksi ja asioita alkaa unohtua, koska yksinkertaisesti kaikkea ei vain voi muistaa. Olen päättänyt alkaa keskittymään niihin asioihin, jotka tuovat elämälleni merkitystä ja hiljalleen luopua asioista, jotka eivät tunnu niin merkitykselliseltä, vaan enemmänkin pakolliselta. Se on kuitenkin osoittautunut itselleni hankalammaksi kuin luulee. Olen luonteeltani todella utelias ja haluan olla aina joka jutussa mukana, mikä pidemmän päälle käy todella raskaaksi, eikä johda hyviin lopputuloksiin. Luulen, että keskittymällä muutamaan juttuun täysillä, kehittyisin paljon enemmän ja arkeni olisi mielekkäämpää. Seuraavaksi avaan ajatuksia, jota kirja minussa herätti.

”Olemme vapaaehtoisesti langenneet kiire ansaan”

Me ihmiset haluamme, että elämällämme on merkitystä, että sillä on arvoa, että sillä on tarkoitus. Meidät on ohjelmoitu etsimään merkitystä elämässämme. Idealistisen modernin maailmankuvan mukaan ihminen on vapaa valitsemaan omat merkityksen lähteensä ja kulkemaan omien arvojen mukaista ainutlaatuista polkuaan. Tästä ei kuitenkaan usein seuraa vapauden tunne, vaan päinvastoin tyhjyyden tunne. Teemme töitä kovemmin ja tehokkaammin kuin aiemmat sukupolvet, mutta osaamme yhä huonommin selittää miksi oikeastaan ponnistelemme niin kovasti.  Elämän merkityksellisyyttä on alettu täyttää kiireellä, sillä eihän elämä voi olla merkityksetöntä, jos kalenteri on koko ajan täpötäynnä. Minä, jonka yksi suuria arvoja on vapaus, olen myös syyllistynyt tähän suorittavaan kiireelliseen elämäntapaan. Tavoittelenko siis mitä tahansa mieleen tulevia tavoitteita, jotta en joutuisi miettimään mitä todella haluan tehdä elämälläni?

Aloin miettimään omalla kohdallani, että miksi olen tehnyt niin kovasti hommia tällä hetkellä. Monista projekteista, kuten Happy Secondista löysin todella nopeasti merkityksellisyyden ja syyn miksi sitä haluan tehdä. On myös harmittavan monta projektia, joista en löytänyt muuta merkitystä kuin sen kuuluisan rahan. Rahaahan on saatava, se on fakta. Mutta senkin tekemiseen on mahdollista löytää itselle merkittävä keino. Ilman selkeää kuvaa, mihin haluan edetä elämässä, on mahdotonta elää itse valittua merkityksellistä elämää. On aika pysähtyä ja tutustua enemmän itseeni ja siihen mitä haluan olla, mitä haluan tehdä, mitkä ovat arvoni ja mihin haluan vaikuttaa.

”Emme voi rakastaa mitään paikkaa, tai ketään ihmistä, jos meillä on koko ajan toinen jalka oven raossa”

En ole koskaan arvostanut sellaista elämäntapaa, jossa koko ajan odotetaan jotain suurempaa. Aina vain odotetaan, oli se sitten tuleva viikonloppu tai tuleva reissu lämpimään. Oma työ saattaa tuntua inhottavalta, jossa ollaan päivästä toiseen vain rahan takia, eikä siitä nautita ollenkaan, vaan odotetaan vain vapaapäiviä. Tästä johtuen olenkin ollut työpaikoissa, joissa jokainen päivä on erilainen ja joissa voi kehittyä koko ajan paremmaksi. Olen vaihtanut asuntoa, työpaikkaa, kaupunkia aina sen mukaan, kun tuntuu, ettei se tee elämästäni juuri sillä hetkellä merkityksellistä, enkä pysty nauttimaan siitä. Elämän tarkoitus on löytää merkityksellisyyttä jokaisesta päivästä ja pystyä nauttimaan siitä suurimmaksi osaksi. Aina ei tarvitse olla onnellinen tai edes tyytyväinen. Jos jahtaamme jatkuvasti vain onnellisuutta ja parempaa huomista, unohtuu elämästä nauttiminen ja merkityksellisyyden tuntu. Olen unohtanut tutkiskella omaa arkeani hiljattain, kirja onneksi herätteli minut taas tekemään niin.

Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita (henkilökohtainen täyttymys) sillä tavalla, että tulee niiden kautta merkitykselliseksi toisille ihmisille (sosiaalinen täyttymys)

Elämän tarkoitus ei ole olla onnellinen joka päivä vaan löytää merkityksellisyyttä joka päivästä. Perhe ja ystävät lisäävät tutkimusten mukaan suurimmassa osassa merkityksen tunnetta. Perheen ja ystävien lisäksi merkityksellisyyttä kasvattaa myös se, kuinka vaikutamme toisiin ihmisiin. Kun voi antaa hyvää muille, ihan jotain pientäkin, se yleensä lisää tunnetta oman elämämme merkityksellisyydestä. Tähän on helppo myös itse vaikuttaa. Hymy vastaantulevalle tai ystävän auttaminen muuttohommissa tuovat helposti merkityksen tuntua omaan elämään. Yhteys itseen syntyy opiskelemalla ja kuuntelemalla itseään ja kun tunnemme itsemme ja kasvamme ihmisenä voimme soveltaa itsetuntemustamme, taitojamme ja vahvuuksiamme jokapäiväisessä elämässämme ja jakaa sitä muille. Olemme tiimiakatemialla onnellisessa asemassa, sillä tämä 3,5 vuoden matka on yhtä itsensä tutkiskelua, reflektointia ja oppimista.

Loppujen lopuksi kaikki on aina meistä itsestämme kiinni. Voimme itse määrittää kuinka paljon mitäkin meillä pitää olla, jotta voimme tuntea elämämme merkitykselliseksi. Merkityksellisyys kannattaa siis jokaisen määritellä sillä tavalla, että se sopii omaan elämään ja olosuhteisiin, joissa elämme. Elämä ei ole projekti, josta merkityksellistä tekee vain saavutukset ja tavoitteisiin pääseminen. Elämän kuuluisi olla tarina, jossa voimme löytää merkityksellisyyttä jokaisesta päivästä ja josta voimme tehdä itsemme näköisen. Tulevan kesän aikana haluan antaa paljon aikaa itselleni ja pohtia mitä todella haluan tehdä ja mikä minulle on merkityksellistä.