Elä kuin kissa

Kirjoittaja: Iina Laurikainen

3 helmikuun, 2021

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Elä kuin kissa. Tämä kirja saattaa nimen perusteella kuulostaa hieman oudolle, mutta siinä oli silti paljon hyvää asiaa ja pohdittavaa varmasti itse kullekin. Ja tietysti kissa ihmisenä tämä kirja pisti silmään, kun etsin mielenkiintoisia kirjoja luettavaksi. Kirja haastoi miettimään mikä ihan todella on tärkeää omassa elämässä. Ole aito, osaa pitää puolesi, ole välillä myös itsekäs ja mieti itseäsikin, hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, tunne arvosi, älä liiaksi välitä muiden mielipiteistä, ole utelias, ole itsenäinen, kehitä itsevarmuutesi eri osa-alueita, opettele delegoimaan, muista myös nauttia elämästä äläkä aina vain kiirehdi, oman rauhan muistaminen, älä turhaan käytä aikaasi ihmisiin keistä et pidä tai ketkä ottavat enemmän kuin antavat, muista levätä, opettele sanomaan myös ”ei”, opettele olemaan suora sekä pyytämään apua,…

 

Vapaus

”Kissat ovat vapaita.” Niin kuin varmasti moni muukin niin itsekin pidän vapautta hyvinkin tärkeänä asiana, haluan pystyä itse vaikuttamaan siihen mitä milloinkin teen hyvin paljon. En halua, että joku käskisi minua mitä minun pitäisi tehdä ja milloin. Tykkään että saan itse päättää. Tästä tuli mieleen työt mitä tein ennen Tiimiakatemialle pääsyä, taksin ajo. Työnteko oli paljon miellyttävämpää, kun sain itse valita päivät milloin tein töitä eikä minua kukaan käskenyt tulemaan töihin muulloin, sain tehdä juuri niin kuin itse halusin. Mutta sitten vaihdoin ajamaan pelkästään yhteen tiettyyn firmaan, jossa oli pakko tehdä töitä tiettyinä päivinä ja muutenkin työolosuhteet siellä olivat tosi huonot. Tuntui että kaikki vapaus lähti ja minua vain käskettiin siellä toimimaan tiettyjen ehtojen mukaisesti, joten työmotivaatiokin laski aika nopeasti monen asian seurauksena. Olen päättänyt, että tulevaisuudessa haluan olla itse itseni pomo ja tehdä juuri niin kuin itse haluan. Olla niin sanotusti ”vapaa”. Koen myös tämän Tiimiakatemialla opiskelun hyvin vapaana, vaikka toki myös vastuutakin on paljon eikä tämä kaikkien asioiden suhteen aina helppoa ole niin olen kuitenkin sitä mieltä, että mieluummin täällä opiskelen kuin esimerkiksi normi tradenomi puolella.

 

Itsekkyys (hyvällä tavalla)

”Kissat ajattelevat ennen kaikkea itseään.” Tämä on hyvä muistutus siitä, että välillä on ajateltava myös itseäänkin. Kuten kirjassakin sanottiin hyvin niin ”Muille ei ole mitään tarjottavaa, jos ei kykene ensin pitämään huolta itsestään.” Välillä on hyvä sanoa ”ei” muille ja ottaa aikaa itselleen sekä omille jutuilleen. Turha itseään on kuormittaa liiaksi muiden asioilla ja varsinkin jos siihen ei oikeasti ole edes resursseja. Olen ehkä vähän liian kiltti sekä miellyttämisen ja auttamisen haluinen ihminen niin nämä asiat ovat itsellenikin melko usein pieni ongelma. Toisaalta taas pidän siitä että minulla on paljon tehtäviä asioita ja olen kiireinen, mutta toki eivät omat jutut saisi siitä hirveästi kärsiä jos tekee vain toisten juttuja tai toisten hyväksi asioita. Ehkä tähänkin liittyy vähän se, että asiat pitäisi priorisoida myös tärkeysjärjestykseen. Oikeastaan melko monimutkainen aihe tämä.

 

Muiden mielipiteet

”Kissat eivät välitä muiden mielipiteistä.” Olen tavallaan ajatellut että en välittäisi muiden mielipiteistä, mutta oikeastaan taidan välittää vähän liikaakin. Onhan se melko raskastakin, kun jää miettimään jälkeenpäin lähes kaikkia tilanteita, tekemisiä ja sanomisia sekä sitä mitähän mieltä muut siitä oli tai mitä he ajattelivat. Todellisuudessa varmasti suurimmassa osassa tai lähes kaikissa näistä tilanteista kukaan ei edes mieti mitään ihmeellistä mutta sitä itse vain jää mielessään pyörittelemään näitä tilanteita ja sitä että mitä jos. Oikeasti pitäisi vain antaa olla tai olla edes vähemmän välittämättä, mutta se vaatii varmasti paljon harjoittelua.

 

 

Pysähtyminen

”Kissat nauttivat elämästä kaikessa rauhassa” Olen vähän semmoinen että minun on vaikeaa olla tekemättä yhtään mitään, kun tuntuu että koko ajan pitäisi tehdä jotain. Ja sitten kun pakottaa itsensä siihen, ettei tekisi yhtään mitään siis oikeasti yhtään mitään niin sitten tulee vähän syyllinen olo siitä ettei tee mitään ja tietää että pitäisi oikeastaan tehdä kyllä sitä, tätä ja tuota. Kun pää on pullollaan kaikenlaisia asioita mitä pitäisi tai voisi tehdä niin silloin on melko hankalaa vain pysähtyä paikalleen ja olla. Olla myös miettimättä näitä asioita mitä mielessä on. Mutta välillä ihan oman hyvinvoinninkin kannalta on myös pystyttävä unohtaa tämä kaikki ja pysähdyttävä myös nauttimaan elämästä. Koko ajan ei tarvitse oikeasti olla suorittamassa jotain ja jokaiselle minuutille ei oikeasti tarvitse keksiä jotain tekemistä. Tuntuu että nykyään kaikilla on hirveä kiire juosta paikasta toiseen koko ajan ja tehdä kaikenlaista, niin onko tämä meidän aikamme vain tällaista nykyään mikä sitten opettaa juuri tuommoiseen toimintaan.

 

Päätin alku vuodesta, että tänä vuonna haluan lukea enemmän kirjoja mitkä kehittäisivät minua eteenpäin ihmisenä ja tuntuu että se on ollut ihan hyvä päätös sekä olen saanut hieman enemmän intoa lukemiseenkin siinä samalla. Vaikka haluan oppia myös bisnekseen liittyen asioita niin haluan oppia myös kehittämään itseäni. Monipuolisuus tuntuu toimivan tässäkin, enkä oikeastaan tiedä miksen sitä ole aiemmin tajunnut.

 

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti