Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?

Kirjoittaja: Anna-Sofia Jarva

25 helmikuun, 2021

Lähdeteos: Draivi

Lähdeteoksen kirjoittaja: -

Teoriapisteet: 2

Luimme täpityskirja Draivin ja vedimme siitä treenit Idan kanssa. Laitan linkiksi reflektioon osion, josta minä vedin tiimille teoria osuuden ja kirjoitan muuten reflektioon oikeastaan ajatuksia, treeniestä ja tiimistä.

Draivi keskittyy kirjana sisäiseen motivaatioon. Mitä se tarvitsee syttyäkseen ja voiko sitä johtaa. Kyseinen aihe tuntui aluksi, että hei tämähän sopii meidän tiimillemme, koska sen kanssa on ollut ongelmia. Treenien edetessä tajusimme ehkä jokainen, että aihe olisi hyvä, jos sitä voisi käsitellä tällä hetkellä, mutta muut ongelmat ovat tällä hetkellä isompia.  Henkilökohtaisesti koin, että aihe oli minulle hyvä, mutta tiiminä olemme siinä vaiheessa, että sisäistä draivia ei synny, koska olemme tiiminä niin erillään ja meillä ei ole tekemisen meininkiä.

Ensimmäisenä treeneissä meillä oli Check in kysymyksenä, että mikä on sinun sisäistetty ja sisäsyntyinen motivaatiosi. Selitin alkuun vähän siitä, kuinka sisäistetty ei palkitse itsessään, mutta vie kohti päämääriäsi. Sisäsyntyinen taas palkitsee itsessään ja monesti pohjautuu arvoihisi. Kysymys tuntui monesta hankalalta ja näiden kahden motivaation ero tuntui epäselvältä. Tässä teimme virheen, että aamu treeneissä klo 8.15 paukautetaan tällainen kysymys, mutta toisaalta taas kaikki heräsivät aiheen pariin heti. Jo Check in kierroksen aikana tuli ilmi, että monikaan ei todella tiedä omia motivaation lähteitä tai tavoitteita. Kaikki tuntuu vähän epäselvältä.

Seuraavaksi kävimme yleisesti kirjaa läpi ja sen oppeja. Yksi isompi asia mistä puhuimme, oli ihmisen 4 perustarvetta.

Vapaaehtoisuus eli tekeminen on omaehtoisia eivätkä ne ole ulkoisen motivaation pakottamia. Yrityksen arvot tuntuvat omilta ja on ehkä päässyt itse niihin itse vaikuttamaan. Ei ole liikaa mikromanagerointia tai kyttäämistä vaan annetaan vapaus tekemiselle.

Kyvykkyys eli tunne, että saa aikaan ja kehittyy. Jotta tämä täyttyy, on tärkeää, että on oikeanlainen ympäristö sekä tarvittavat työkalut. Riittävä koulutus sekä tieto on tärkeää olla saatavilla.

Yhteisöllisyys eli ihminen kuuluu olevansa osa tiimiä ja tuntee, että hänet hyväksytään sellaisena kuin on. Kaikkia kunnioitetaan ja ihmiset ovat samalla tasolla toistensa kanssa. Hierarkian purkaminen työyhteisössä on tärkeää.

Hyväntekeminen eli ihmisen tarve tehdä hyvää toisille työllään. Tämä voi olla talon sisäistä hyvän tekemistä tai ulkopuolista esimerkiksi asiakkaille tehtyä hyvää tuotteella tai palvelulla. On tärkeää, että ihminen näkee tekemänsä hyvän.

Tämän jälkeen siirryimme pienempiin ryhmiin pohtimaan mitä haluamme tehdä akatemian jälkeen ja tukevatko tämänhetkiset tekemisemme sitä. Oli myös tarkoituksena, että pohtisimme mahdollisia projekteja ensi kuulle, jotka voisivat auttaa kohti omia päämääriä. Ilmeisesti muissa ryhmissä mietittiin ihan aihetta, mutta meidän ryhmämme keskustelu alkoi sillä, että kyseenalaistettiin kuinka voimme miettiä näitä aiheita, kun tiimissä on muita ongelmia, joihin pitäisi pureutua ja sen projektin pitäisi olla tiimi. Tiimimme sisällä on keskusteltu siitä, että käytämme liikaa aikaa vain asioiden puimiseen ja yritykseen saada meistä tiimiä, kun olisi tärkeämpää, että jokainen lähtisi oikeasti tekemään projektejakin. On myös keskusteltu siitä, etteivät yhdessä päättämämme tavoitteet innosta ja puske eteenpäin. Tavoitteiden pitäisi monen mielestä keskittyä ihan muuhun kuin kirjapisteisiin, mutta ei olla oikein saatu mitään ratkaisuja asialle. Koko tämä keskustelu, jota jatkettiin vielä treenien lopussakin, sai minut todella hämilleen. En vain päässyt kärryille, kuinka ihmiset sanoivat näitä kaikkia yhtä aikaa ja tuntui, että mikään ei miellytä ketään. Keskustelu jäin taas puoli tiehen treenien aikana ja jäin miettimään koko päiväksi aihetta, koska en vain ymmärtänyt miten muut lopulta asiasta ajattelivat. Illalla herätin keskustelua WhatsApp ryhmässämme aiheesta, koska en halunnut jäädä yksin oman mielipiteeni kanssa vaan ymmärtää muita ennen sen muodostamista. Oona selitti hyvin tiimin tilanteen verraten rikkinäiseen autoon. Tiedämme, että auto eli tiimi on rikki ja painamme vain kaasua, koska on pakko tehdä jotain, että saamme rahaa. Yhtä aikaa tiedämme, että auto ei liiku, koska se on rikki mutta emme huomaa, että käsijarru on päällä. Olemme tilanteessa missä emme huomaa mikä meitä jarruttaa ja ihmiset etsivät ongelmia, eivätkä keskity ehkä jopa ilmiselvän ongelman ratkaisemiseen. Emme kuuntele toisiamme tarpeeksi ja tällä hetkellä ongelma on niin syvällä tiimissä, ettei se ratkea sillä, että vain kaikki tekisivät projekteja, kun ei tiedetä mitä varten niitä tehdään. Toinen sanoo, että olisi tärkeää vain tehdä projekteja ja toinen sanoo, että tiimin pitäisi olla projekti. Kuinka saamme ihmiset kuuntelemaan toisiaan? Tällä hetkellä puhumme samoista asioista, mutta emme ymmärrä toisiamme tai emme ehkä jaksa tai halua. Nyt ratkaisumme on se ilmeisesti, että istumme alas ja puhumme niin kauan kunnes kaikki ovat saaneet purkaa tuntonsa ja sanonut sanottavansa.

Seuraavaksi toin treeneissä teoriaa draivin johtamisesta ja nostin esille mielestäni meidän tiimimme kohdalla tärkeitä juttuja kyvykkyyden johtamisesta. Laitan tähän linkin tekemästäni esityksestä, jonka tein treeneihin. Draivin johtaminen ja muuta

Tämän jälkeen oli hetki, että keskustelisimme seuraavista kysymyksistä. Koetko, että tiimin nykyiset tavoitteet ruokkivat omaa sisäistä motivaatiotasi? Olet ollut itse vaikuttamassa, joten mikseivät ne ruoki? Konkreettisia muutos ehdotuksia, jos vastasit ensimmäiseen EI? Kuinka tiimi ja sen johto voisi enemmän edes auttaa draivisi syttymistä? Ja kuten aiemmin mainitsinkin, niin jatkoimme keskustelua tiimin tilanteessa. Pureuduimme vielä enemmän siihen tässä keskustelussa, että miksi tiimin tavoitteet liittyvät vain kirjapisteisiin yms., jotka tulevat talon puolesta eikä niinkään tiimin kehitykseen. Keskustelu herätti selvästi turhautumista jokaisessa ja oikein ratkaisuja ei taaskaan saatu aikaiseksi. On kyllä hankalaa keksiä tavoitteita, jotka sitouttavat kehittämään itseään ja tiimiä kun kukaan ei tiedä mitä haluaa akatemialta tai onixialta tai ylipäätään mikä motivoi ihmisiä. Toivon, että saisimme jonkun näköistä ratkaisua tähän, kun istumme alas asian tiimoilta. Toinen ratkaiseva tekijä tulee varmasti olemaan kehäteoria. Pelkään ehkä vain näidenkin kohdalla sitä, että asiat jäävät keskustelu tasolle ja käytännön ratkaisut ja toimet unohdetaan. Olen henkilökohtaisesti todella sitoutunut ja haluan kehittää tiimiä. Omasta tekemisestä myös välillä puuttuu ratkaisukeskeisyys, mutta ehkä tämä on paikka, jossa on aika ottaa oma rooli ratkaisujen tekijänä. Olen vähän ihmetellyt tätä omassa toiminnassa, koska kaikkien testien mukaan olen tekijä ja loppuun viejä. Miksen aina asioissa vaadi ratkaisuja? Onneksi tiimissämme pari henkilöä yleensä on ottanut tämän roolin ja vaatinut ratkaisuja asioihin, mutta koen tämän asian niin tärkeäksi meidän kaikkien kannalta, että haluan ottaa sen roolin, jos emme muuten pääse ratkaisuihin.

Koko treenit ja niiden aihe tuntui melko raskaalta. Olen aika väsynyt viime viikkojen kinasteluun ja tiimin toimimattomuuteen, mutta ainut keino edetä tiiminä on käsitellä asiat eikä lakaista maton alle. Nyt pitäisi siirtyä vain ratkaisuihin jo.

 

 

You May Also Like…

Kohderyhmän merkitys

Copywriting oli itselleni ennen tätä hetkeä lähes täysin uusi käsite. Siitä tuli ensimmäisenä mieleen jonkinlainen...

21 oppia maailman tilasta

Mitä minun tulisi tietää, että ymmärtäisin maailman tilanteesta paremmin vai olisiko parempi, etten tietäisi? Yuval...

21 oppituntia maailman tilasta

Mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu juuri nyt? Mitä toivomme tulevaisuudeltamme? Mitä haluamme oppia ja opettaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti