Diili

Kirjoittaja: Pavel Popov

2 helmikuun, 2022

Lähdeteos: The Art of the Deal

Lähdeteoksen kirjoittaja: Donald Trump ja Tony Schwartz

Teoriapisteet: 2

Kirjassa The Art of the Deal käsitellään Trumpin suurimpia kauppoja, elämäntarinaa, sekä työkäytänteitä. Klassikko teoksessa on useita yliampuvia kohtia, jossa selkeästi näkyy Trumpin mentaliteetti ja ego. Ihan mielenkiintoinen kirja, joskin opillisesti varsin suppea.

Synnynnäinen diilin tekijä

Trumpin väittämän mukaan hyvän diilin tekijäksi synnytään. Toinen ratkaiseva tekijä hyvän diilin aikaansaamisessa on kokemus. Näkisin tämän Trumpin väitteen siitä näkökulmasta, että kun on tehnyt tarpeeksi monta diiliä, osaa jo vaistonvaraisesti tunnistaa hyvät diilit huonoista. Se että hyväksi diilin tekijäksi synnytään on varsin hatara lausunto. Tosin tässäkin piilee pieni totuuden jyvänen siinä, että lapsi oppii katsomalla vanhempia ja perintönä lapsi saa monenlaisia taipumuksia tiettyihin asioihin. Lapsi oppii vanhemmiltaan ja häntä ympäröiviltään ihmisiltä peilineuroneiden avulla niin käytännön tason tekemisiä kuin ajatusmallejakin.

Trumpin isä oli kiinteistö alan ammattilainen. Trump seurasi isänsä tekemiä diilejä ja oppi kiinteistö alan maailmasta isältään. Hänen väitteensä, että lapsi omaisi hyvän diilin tekemisen taidon jo syntyessään onkin enemmän henkilöbrändäyksen piiriin kuuluvan sankaritarinan luontia. Hyvien ja huonojen diilien tunnistaminen ja erottaminen on itselläni tullut Akatemiassa olon aikana juuri ajan myötä kokemuksen kartuttua. Akatemian aikana onkin ollut varsin runsaasti erilaisia diilejä, joita meidän tiimille on tarjottu. Mielestäni me olemme ottaneet meidän Akatemiassa olon aikana ainakin 3 huonoa diiliä / projektia vastaan. Nämä valinnat olivat liitoksissa kokemattomuuteen, kovaan luottoon, että me saamme myytyä mitä tahansa kenelle tahansa sekä omien työtuntien väheksymistä budjetissa.

Neuvottelutaidot

Trump mainitsi, että ei ole mahdollista rikastua yhdessä yössä asunto ostojen avulla. Kirjan kirjoittamisen aikaan oli liikkeellä samantyyppisiä mainoksia asuntosijoittamiseen liittyen, kuin tänä päivänä on vatsalihasten saamiseen 6 minuutissa. Varsin surkuhupaisia väitteitä ja mainoksia, mutta tällaiset nopean kaavan rikastumiset / kaunistumiset purevat ihmisiin, jotka haluavat kaiken heti ja nyt tekemättä paljoakaan sen eteen töitä. Kirjan pääsankari osasi kertomuksien mukaan olla tarpeen tullen varsin kärsivällinen, se näkyi hänen pitkissä asuntokauppa prosessien läpiviennissä, jossa hän taisteli virkamiesten kanssa asuntojensa korkeudesta, monien kuukausien ellei vuosien ajan.

Kiinteistö alan moguli oli kirjan tarinoiden vankka neuvottelija, jolla oli vertaansa vailla olevat vaistot, jotka johdattivat häntä neuvottelujen aikana saamaan mahtavia diilejä aikaiseksi. Jälleen kerran täytyy mainita, että niin hyvien ja huonojen diilien tunnistamisessa, kuin neuvotteluissakin, kokemus ja taitojen harjaannuttaminen ovat avain asemassa. Ihmisillä on tiettyjä luontaisia kykyjä, mutta ammattitaito syntyy kokemuksen kautta.

Syntynyt johtamaan

“Talent and skill are two different things”. Illinoisin yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin, synnytäänkö johtajaksi vai karttuvatko johtajuus taidot ajan mittaan, eli hyväksi johtajaksi tullaan. Selvisi, että vain 30 % johtajuustaidoista ovat geneettisiä ja loput 70 % ovat opittuja. Verrainnollisesti Trumpin väitteet siitä, että hyväksi diilin tekijäksi synnytään, voidaan tarkastella samasta näkökulmasta kuin johtajuusväitettä, mutta molempiin väitteisiin pätee sama totuus, vain pieni osuus niin hyvistä diilin tekotaidoista, neuvottelutaidoista, kuin johtajuustaidoista voidaan selittää geneettisen perimän kautta.

Itse koen, että omaan hyvät synnynäiset johtamistaidot, sillä olen hyvä organisoimaan sekä näkemään ison kuvan. Analysointi ja päätöksentekotaidot auttavat paljon, kun pitää johtaa projektia eteenpäin. Tosin mitä tulee johtajuuteen, siinä itselläni on parantamisen varaa erityisesti ihmisten motivoinnin saralla. Olen huomannut omat vahvuudet ja heikkouteni kaikissa niissä projekteissa, joissa olen ollut projektipäällikkönä. Analysoin ja teen jatkuvasti töitä sen eteen, että minun johtajuustaitoni paranisivat.

Sitoutuneisuus

CT:llä projektityöskentely eroaa mielestäni varsin perustavanlaisesti Akatemian projektityöskentelystä. Ihmisiä ei varsinaisesti täydy motivoida niin paljoa, mitä heitä tulee motivoida Akatemia ympäristössä. Tämä johtua monistakin asioista, mutta esimerkkinä voisi toimia se, että Akatemialla on laaja valikoima mitä erilaisimpia projekteja mistä valita ja kaikki niistä eivät välttämättä tuota rahaa. Juuri nämä asiat ajavat ihmisiä priorisoimaan ja valikoimaan eri projektien välillä. Toki en sano, että kaikkia motivoi pelkkä raha, monet tekevätkin hyvin paljon oppimisprojekteja, mutta kyllä rahan saanti vääjäämättä vaikuttaa ihmisten motivaatioon positiivisesti. CT:llä ihmisillä on menossa jokin tietty projekti, jolle on asetettu aikataulu ja sen suorittamisesta on tehty sopimus, jossa näkyy selkeästi kuka saa minkäkin korvauksen omasta työstään.

Asioiden selkeys ja suoraviivaisuus tekevät asioista varsin helppoja sekä tietysti faktana on se, että CT:llä työskentelevät ihmiset ovat omasta tahdostaan tulleet CT:lle töihin ja ovat käyneet pitkiäkin valintaprosesseja läpi, eli paikasta on ollut myös kilpailua. Akatemian projekteihinkin tehdään rekrytointiprosesseja, mutta tämä on kiinni projektin suuruudesta ja luonteesta. Usein tiettyyn projektiin ei ole tarpeeksi mukaantulijoita, tai jos niitä on, niin joukossa on myös monia sellaisia henkilöitä, jotka vain tulivat katsomaan, minkälainen projekti on kyseessä, eli ovat mukana puolitehoilla ja yksi jalka oven toisella puolella.

Sitoutuneisuus on siis eri luokkaa. Sitoutumattomuus on hyvästä siinä vaiheessa, jos haluaa katsoa, että onko projekti itselle sopiva ja tehdä sen jälkeen päätös haluaako jäädä projektiin mukaan vai ei, mutta juuri siinä vaiheessa kun päätös jäämisestä on tehty, tulisi sitoutuneisuus olla vankalla tasolla. Valitettavasti aina se ei ole näin. Ymmärrän tietysti, että projektin luonne / kannattavuus saattaa muuttua ajan mittaan, varsinkin, jos on kyseessä pitkän ajan projekti. Mutta kuitenkin on muistettava viestiä selkeästi, jos sitoutuneisuus alkaa horjua syystä tai toisesta projektipäällikölle, jotta hän voi tehdä korjaavia liikkeitä, eli rekrytoida uuden tekijän vanhan tekijän tilalle tai muuttaa projektin suuntaa. Viestintä on kaikista tärkein asia projektityöskentelyssä, ilman sitä mikään asia ei toimi. Toki peräänkuulutan vielä sitä, että avoimen viestintä ilmapiirin luonti on ensisijaisesti projektipäällikön vastuulla.

Pääopit

Trumpin kirjan pääopit voidaan kiteyttää neljään eri sanomaan: usko siihen mitä teet, rakenna vankka itseluottamus, aika on rahaa ja älä ikinä lopeta taistelemista. Usko siihen mitä teet tarkoittaa sitä, että epäonnistumiset ovat osa matkaa kohti menestystä, sinun tulee luottaa prosessiin. Rakentamalla vankan itseluottamuksen pystyt olemaan positiivinen vaikeinakin aikoina. Aika on kirjaimellisesti rahaa, palkka on korvaus sinun ajastasi, onkin pidettävä huolta siitä, että se ei tuhlaantuisi turhiin asioihin. Kun et lopeta taistelemista, niin sinulla on mahdollisuus menestyä ja olla paras siinä mitä ikinä teetkin. Juuri nämä olivat The Art of the Deal kirjan pääopit.

Laitoin suoraan kirjan oppeja käytäntöön minun tämän hetkisissä projekteissa ja pidin useat palaverit lyhyinä ja ytimekkäinä. Kun ei tuhlaa aikaa syyttä, voi saada aikaan enemmän ja myös muut ihmiset saavat aikaa heille tärkeisiin asioihin / projekteihin. Kaikki muut kirjan opit ovat varsin hyvällä mallilla omasta mielestä. Uskon siihen mitä teen, omaan hyvän itseluottamuksen, ymmärrän, että aika on tärkein resurssi, jota ei saa takaisin sekä taistelen joka päivä itseäni vastaan, jotta minusta tulisi paras versio itsestäni.

Linkit artikkeliin ja tutkimukseen:

https://www.unboxedtechnology.com/blog/difference-between-born-leader-and-made-leader/

https://www.sciencedaily.com/releases/2014/10/141006133228.htm

You May Also Like…

Markkinointia rakkaudella

Markkinointia rakkaudella on kirja, joka kannustaa ajattelemaan raamien ulkopuolelta ja olemaan rohkea yrittäjä, joka...

Rakastan ja vihaan vaatteita

”Vaatteita tuotetaan aivan liikaa, aivan liian nopeasti ja aivan liian halvalla”, tämä on asia johon olen itsekin...

0 kommenttia

Lähetä kommentti