Digitalisaatio: Murroksen koko kuva

Aleksi Neuvonen, Jaakko Lindgren, Roope Mokka, Antti Toponen

Ville Lehtola – Essee 2 kirjapistettä.

”Digitalisaatio ymmärretään edelleen ikään kuin ATK:n saapumisena – uutena teknologiana, joka tekee asioista hienompia. Digitalisaation väitetään muuttavan milloin mitäkin: koulutuksen, teollisuuden, hallinnon, kaupan, liikenteen ja niin edespäin. Harva pysähtymään miettimään, mikä on näiden muutosten yhteisvaikutus- miten yhteiskunta, talous ja elämä muuttuvat, kun ala toisena jälkeen digitalisoituu- tai edes sitä, mitä digitalisaatio on”

Kirja herätti erinäisiä ajatuksia niin historiasta kuin tulevaisuudesta ja mikä on digitalisaation osa tässä kaikessa. Kirjan alussa mainitaan murroksia joita jo aiemmin on tapahtunut, kuten sähkön keksiminen, teollistuminen jne, digitalisaatio on vain uusi murrosvaihe ihmisen olemassa olon aikana.
Kyse on muutoksesta joka laittaa uusiksi bisneksen, yhteiskunnan instituutiot, sekä yhteiskuntajärjestelmän.

Mikä tekee digitalisaatiosta murroksena erilaisen? Miksi puhumme siitä?
Digitalisaatiota ajatellaan usein jopa uhkaavana murroksena ihmisen olemassa olossa.
Se kuitenkin mahdollistaa erittäin paljon uusia asioita, sekä edistää vanhojen menetelmien parantamista, tästä hyvänä esimerkkinä viestintä. Ennen tapahtui aina kasvotusten tai esimerkiksi kirjeen välityksellä, tässä saattoi hyvinkin mennä viikkoja, mutta mites nykyään toimitaan? Viestintä on pitkälti digitalisoitunut ja kirjeet ovat jääneet isolta osalta unholaan, kaikki tapahtuu nyt digitaalisesti, puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Viestintä on välitöntä, eikä vastauksia tarvitse odottaa pientä ikuisuutta.
Digitalisaatio on murroksena myös talouden näkökulmasta erilainen, siinä missä teollistuminen ei kovinkaan paljoa muuttanut esim rahan käyttämistä, ihmiset edelleen käyttivät samanlaista rahaa valuuttana, sekä ostopäätökset tehtiin samalla lailla kuin aiemmin. Tämä kuitenkin on muuttumassa Digitalisaation mukana, valuutat siirtyvät pikkuhiljaa Crypto-valuutoiksi, ja täten niiden valuutan toiminta muuttuu täysin. Nämä ovat hyvä esimerkki miksi digitalisaatiosta puhutaan niin paljon, monet ihmisille tutut asiat muuttuvat radikaalisti kuten avaus tekstissäni kerroin.

Mitä hyötyjä Digitalisaatiosta on?

Mitä kaikkea digitalisaatio on mahdollistanut, tähän asti? Digitalisaation seurausta ovat esimerkiksi seuraavat asiat:
-Välitön viestintä
-Globaalit tuotantoketjut
-Hintojen laskeminen
-Datan lisääntyminen
-Datan keräämisen helpottaminen
-Uudet alustat tuotteistamiselle
-Ei hierarkisuus
–Kone oppiminen, tekoäly

Tartun hieman ei hierarkisuuteen, digitaalinen maailma on haasteellinen asettaa perinteiseen hierarkiseen järjestelmään, johtuen siitä että se on luonteeltaan verkkomainen, eikä perinteisen mallin mukainen komentoketju. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa myös sen hallinoimisen vaikeuteen poliittisella tasolla.
Tästä pääsemmekin hienosti aasin sillalla, ongelmiin joita Digitalisaatio aiheuttaa, tai on jo aiheuttanut.
Digitalisaatio aiheuttaa hitaasti mutta varmasti tiettyjen toimialojen murtumista, sekä totaalista muuttumista. Hyviä esimerkkejä jo murtumis vaiheessa olevista aloista ovat:
-Posti
-Media
-Musiikki
-Erikoistavarakaupat

Joku saattaa kysyä miteniin nämä alat alkavat murtua digitalisaation alla, no katsotaan muutamaa hieman enempi, Posti ja Media kulkevat etäisesti käsikädessä. Media alkaa pikkuhiljaa siirtymään enemmälti määrin digitaaliseksi, niin sanotuiksi verkkolehdiksi, tämä puolestaan vähentää kannettavan postin määrää, täten posti saa vähemmän tuloja ja vähennetään työvoimaa jne, kyseessä on erittäin laaja ketjureaktio.
Toinen hyvä esimerkki syistä miksi posti luhistuu on laskutus, kirjeposti. Lähes jokainen palveluntarjoaja tarjoaa perinteiselle laskutukselle vaihtoehdoksi e-laskuja, jopa lisäten paperilaskun hintaa, jotta e-lasku saataisiin kaikille. Lisäksi sähköposti on korvannut pitkälti perinteiset kirjeet ja kaikki tämä vaikuttaa postin toimintaan, niin työvoima mielessä, kuin taloudellisessa mielessä.
Digitalisaatio saattaa herkästi laskea hintoja, sekä sitä kautta palkkoja. Mitä tämä sitten tarkoittaa, eikö hintojen lasku ole positiivista? Tämä muutos taloudessa tarkoittaa kansantalouksien pienentymistä kun hinnat putoavat, ammattien vähenemistä, sekä pysyvien työpaikkojen vähenemistä.

Digitalisaatiosta puhuttaessa usein herää myös puhe datasta ja sen keräämisestä.
Datan avulla on luotu paljon uusia liiketoimintamalleja, sekä ”murrettu” liiketoiminnan aloja.
Datan kerääminen on nykyään suuri kysymysmerkki, mitä kerätään, kuka kerää, miksi kerää, ja kelle kerää
kaikki edellä mainitut ovat suuria kysymyksiä, ja tunteita herättäviä vastauksiahan näihin usein saakin.
Monesti sovellukset keräävät dataa sinun tietämättäsi. Mitä tällä datalla sitten tehdään?
Suuret yritykset muun muassa käyttävät keräämäänsä käyttäjä dataa mainonnan parantamiseen, ja itse koen sen varsin haitattomana, kohdennettu mainonta hyötyy tästä erittäin paljon.

Toki edellä mainittu mainonta liittyy useimmiten digitaalisten kauppa-alustojen toimintaan, ja täten vie entisestään asiakkaita kivijalkaliikkeiltä. Tässä on seuraava uhka, jo nyt suuret alustat voivat mainonallaan vaikuttaa ihmisten päätöksiin, ja siitä on viime aikoina syntynyt konflikteja esimerkiksi Facebook palveluun liittyen, voiko Some-jätti vaikuttaa esimerkiksi vaalien tuloksiin? On syytä tarkkailla mitä dataa sinusta kerätään, mutta edellämainittu on mielestäni jo hieman yliammuttua.

Tiiviisti, digitalisaatio nykyajan murrosvaihe herättää monenlaisia ajatuksia, luo mahdollisuuksia, mutta myös todellisia uhkia niin taloudellisella saralla, kuin myös kaikessa muussa.
Suosittelen lukemaan/kuuntelemaan tämän teoksen ehdottomasti, pohtimaan omia suhtautumisia asiaan.