Dialogi tarkoittaa yhdessä tapahtuvaa perehtymistä johonkin asiaan: Dialogi on tapa ajatella ja miettiä yhdessä. Dialogi on myös yksi keskeisimmistä oppimisen työkaluista Tiimiakatemialla ja jokaisessa tiimiyrityksessä. Dialogin merkitykseen en ole aikaisemmin opintopolullani kiinnittänyt huomiota kuin korkeintaan ryhmätöissä, mutta nykyisessä opinahjossa on kehityttävä nopeasti dialogissa ja keskityttävä sen kehittämiseen. Tästä syystä päädyin lukemaan tämän dialogiin keskittyvän kirjan.

Dialogin perustaidot voidaan jakaa neljään osaan, jotka ovat kuuntele, kunnioita, odota sekä puhu suoraan.

Kuuntele

Kuunnellessa on erittäin tärkeää olla tarkkaavainen ja pyrkiä tiedostamaan muiden sanat sekä omat ajatukset taustalla. Pyrkiä kuuntelemaan ymmärtääksesi eikä vastataksesi. Usein huomaan itsekin joko hetkellisesti tai lopullisesti lopettavani tarkan kuuntelun sillä jokin aiemmin sanottu väite tai asia on herättänyt erityisesti ajatuksia ja valmistaudun vastaamaan enkä malta odottaa tuoda omaa ääntä kuuluviin. Toinen yleinen tilanne, joka toistuu, on check-in tai check-out kierroksen polttavan kysymyksen pohdinta. Ajatukset siirtyvät ajoissa oman vastauksen pohdintaan sen sijaan että kuuntelisin tarkkaavaisesti muiden puheenvuoroja. Tässä tilanteessa olen kuitenkin viime aikoina muistanut miksi muistiinpanovälineet ovat matkassa ja pyrkinyt jäsentelemään sinne nopeasti ja tiiviisti mihin asioihin haluan omalla puheenvuorollani tarttua.

Koen kuitenkin olevani suhteellisen hyvä kuuntelija, kuuntelutaidon kehittymiseen vaikuttaa positiivisesti introverttiluonteeni, pohdiskeleva ja rationaalinen tapani toimia, sekä tyylini pyrkiä koostamaan puheenvuoroista kokonaiskuva tilanteesta ja sitten vasta kommentoida asiaa. Kirjassa tähän liittyen nostettiin varjopuoleksi keskustelusta irtautuminen, johon kompastun varmasti itsekin aika-ajoin. Sen sijaan että kuuntelisin todella loppuun asti toisten sanottavan, pyrin toimimaan etupeltoon ja oivaltaa mitä toinen ihminen on hakemassa pointillaan. Tällöin olen erilläni puhujasta enkä niinkään sisällä keskustelussa, vaan lähetyksen vastaanottajana. Tässä tilanteessa on vaarassa keskittyä alitajunnassa kuulemaan vain ne asiat, jotka haluaa itse kuulla, sen sijaan että kuuntelisin mitä toinen todella sanoi. Tämän varjopuolen kanssa on tekemistä mutta uskon sen haihtuvan pysymällä tietoisena omista ajatuksista ja muistaessani tämän kirjan sanat aiheesta.

Kunnioita

Kuunnellessa huomaan itsekin aika ajoin tekeväni mielessäni etukäteen oletuksia tai ennakkoluuloja mitä toinen voisi sanoa, sekä miksi hän sanoisi näin. Tämä ensinnäkin häiritsee todellista kuuntelua ja saattaa jopa aiheuttaa keskittymisen herpaantumisen kuuntelulta. Ihminen saattaa jäädä odottamaan sitä mitä uskoo toisen sanovan, ja näin sivuuttaa muut asiat ja keskittyy siihen, mikä tukee omia ennakko-oletuksia. Tähän itselläni on auttanut omien ajatusten tiedostaminen ja kyseenalaistaminen, sekä ohje ”Kuuntele niin kuin se olisi sinussa.” Usein ihminen huomaa toisessa ne luonteenpiirteet, oli ne sitten ärsyttäviä tai miellyttäviä, jotka ovat myös hänessä itsessään. Vaikka ihminen ei tiedostaisikaan itse käyttäytyvänsä samalla tavalla, hän silti tunnistaa tämän helpommin koska kykenee samaistumaan. Nostaisin tärkeimpään rooliin kärsivällisyyden kuunnellessa sekä kunnioituksen osoittamisen kuuntelemalla loppuun mitä toisella on sanottavana. Tämän lisäksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään mistä lähtökohdista tai taustoista toinen tulee, sillä hänellä on jokin näkökulma tai asia, jonka vuoksi uskoo omaan mielipiteeseensä.

Tähänkin asiaan olen kiinnittänyt erityisesti huomiota ja pyrkinyt parantamaan toimintaani luetun kirjan oppien pohjalta. Kunnioitus kiteytetään kirjassa mielestäni osuvasti: ”Kun kunnioitamme jotakuta, hyväksymme, että voimme oppia häneltä jotain.” ja tämän luettuani olen aktiivisesti keskittynyt jättämään ennakkoon tehdyt rajoittavat oletukset ja ajatukset ihmisestä tai aiheesta pois.

Odota

Odottaminen tarkoittaa suunnan vaihtamista, pysähtymistä, askeleen taaksepäin ottamista, asioiden katsomista uusin silmin. Tämä on monille vaikea haaste – varsinkin kun on ottanut johonkin asiaan kantaa. Minulla on odottamisessa kehitettävää etenkin esimerkiksi konfliktitilanteissa, joissa olisi erityisen tärkeää kyetä ottamaan askel taaksepäin keskustelusta ja miettimään hetki sanoja. Usein tunteiden ollessa pelissä on hankalaa jäsennellä ajatukset ja kuunnella toisen puheenvuoro loppuun ennen oman mielipiteen muodostamista. Mielipidettä ja vastausta muodostaessa voi kysyä itseltään mitä minulta on jäänyt huomaamatta tässä keskustelussa? Pyri tunnistamaan ja tiedostamaan päähänpinttymäsi päivittäisessä arjessa, kohtaa ihmiset ja tilanteet avoimin mielin äläkä pelkää muuttaa mielipidettäsi tai näkemystäsi kuuleman perusteella. Reflektoidessa omaa dialogitoimintaa on hyvä kysyä: ”Miksi tarkastelen asioita niin kuin tarkastelen?” sekä ”Mikä kysymys kätkeytyy kysymyksen taakse?”.

Odottamisen tueksi kirja tarjoaa yllä mainittujen kysymysten lisäksi useita keinoja, joilla voi kehittää omaa dialogitoimintaa.

• Pitkitä varman mielipiteen muodostamista
• Etsi välimaastoa
• Tee kehyskokeiluja
• Ulkoista ajatteluasi

.

Puhu suoraan

Suora puhe tarkoittaa oman aidon itsensä ilmaisemista riippumatta siitä, mitä muita vaikuttavia tekijöitä tilanteessa on. David Whyten sanoin: ”Suora puhe on aina herättänyt meissä kunnioitusta.”. Jotta voit puhua suoraan silloin kun se on tarpeellista, kysy itseltäsi: mitä nyt on tarpeen ilmaista? Kun opit näkemään, että sanoillasi voi olla merkitystä muille, saat voimaa ja itseluottamusta jakaa näkemyksesi muiden kanssa. Tämä ajattelutapa on eritysesti auttanut sekä rohkaissut minua puhumaan suoraan myös vaikeammista asioista tiimin sisällä. Silti tämä on dialogin perustaidoista minulle haastavin. Positiivista palautetta on suhteellisen helppo antaa ja muistan sitä ajoittain jopa jakaa, mutta rakentavan tai huonon palautteen antaminen tuntuu konfliktitilanteelta ja epämukavalta useimmiten. Suoraan puhumisen taitoa arvostan itsekin suuresti toisissa ja näen sen olevan välttämätöntä ja jopa epäreilua toista osapuolta kohtaan, jos hän ei saa kuulla missä voisi kehittyä tai korjata tekemistään. Suoraan puhuminen edellyttää kuitenkin astumista tyhjyyteen, ja se vaatii rohkeutta mennä oman puutteellisen ymmärryksen synkkään metsään. Tarkkaan sanoja harkitsevana ihmisenä tämä hyppy tyhjyyteen on uusi toimintatapa ja samalla epämukavuusalue.

Suoraan puhuminen on onneksi taito, jonka voi oppia ja jossa voi kehittyä. Ensimmäisen vuoden tiimiliiderinä olen päässyt harjoittamaan tätä ja olisin varmasti voinut ottaa enemmänkin oppeja irti roolin aikana, mutta onneksi pääsen harjoittelemaan tätä jokaisena Tiimiakatemia-työpäivänäni. Suoraan puhuminen ei nimittäin ole pelkästään sidoksissa palautteeseen, vaan myös suuresti uuden luomiseen. Ajatus, joka sinulla on käytävästä aiheesta, voi hyvinkin avata uusia näkökulmia tai reittejä tiimin dialogissa. Näin luomme yhdessä tiimin ytimessä kokonaisvaltaisempia, tiimin kokoisia ratkaisuja. Kirjassa oppimistavoiksi listataan muun muassa nämä:

Suoran puheen oppiminen

• Joskus tiedämme, mitä meidän pitäisi ilmaista, mutta tarvitsemme rohkeutta sen ilmaisemiseen.
• Voita itsesensuuri: Mikä on tärkeintä mitä haluan saada aikaan tässä maailmassa? Miksi sitä haluan? Mitä valintoja teet nyt sen suhteen, miten paljon ilmennät aitoa minääsi?
• Astu tyhjyyteen, Luova, tyhjä hetki, jolloin sanat vain ovat sanottava, vaikka ei ihan tietäisikään mitä hakee sanottavaksi
• Puhu ytimeen ja ytimessä ryhmässä