Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Kirjoittaja: Daniel Hakasaari

25 helmikuun, 2022

Lähdeteos: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Lähdeteoksen kirjoittaja: William Isaacs

Teoriapisteet: 3

Dialogi on sanana tullut tutuksi erittäin hyvin Tiimiakatemian opinnoissa. Mitä dialogi kuitenkin tarkoittaa? Se on vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä. Jokaista keskustelua en kuitenkaan laske dialogiksi, sillä dialogin tavoitteena on synnyttää uutta ymmärrystä, jota voidaan jatkojalostaa tulevaisuudessa yhdessä. Dialogi poikkeaa normaalista kesksutelusta siten, että keskustelun tarkoituksena on päästä johonkin lopputulokseen ja näin clousata asia. Dialogi taas pyrkii selvittämään valinnan luonnetta ja tekemään valinta useista vaihtoehdoista. Tarkoituksena on herättää oivalluksia, jonka pohjalta ennakkokäsityksiä ja tietoja voidaan järjestää uudelleen. 

Dialogi koostuu neljästä perussäännöstä: kuuntelusta, kunnioituksesta, suoraan puhumisesta ja odottamisesta. Reflektion aikana pureudun näihin neljään dialogin peruspilariin, joiden hallitsemisen avulla vuorovaikutus ihmisten kesken saadaan rakentavaksi sekä kaikkia osapuolia huomioivaksi. 

  1. Kuuntelu 

Kuuntelu on dialogin ydin, yksinkertainen mutta erittäin tärkeä taito. Tämä ei tarkoita sitä, että osaan vain kuunnella muita. Tämä tarkoittaa myös kykyä prosessoida sekä hyväksyä kuulemaansa. Jotta voimme todeta kuuntelevamme oikeasti, meidän tulee olla läsnä tilanteessa. Se ei olekaan nykypäivänä mitenkään helppoa. Kuuntelu edellyttää myös omien ajatusten tiedostamista, sillä omat ajatuksemme vaikuttavat siihen, kuinka toisten ihmisten kertomaa otamme vastaan. Jokaisella on olemassa ennakkokäsityksiä, mutta tärkeää on itse tunnistaa nämä ja osata heittää ne syrjään uuden informaation saapuessa. 

Keskimäärin ihminen saa toisesta ennakkokäsityksen ensimmäisen kymmenen sekunnin vuorovaikutuksen avulla. Tämän jälkeen ihminen alkaa lokeroimaan toista ihmistä tiettyihin ennakko-olettamuksiin, jotka ovat tulleet entisten kokemuksien kautta. Tästä johtuen esimerkiksi tietyn tyyppisiä ihmisiä kuunnellaan mieluummin kuin toisia. Esimerkiksi jos kaupungilla tulisi rähjäisen näköinen ihminen vastaan Alkon kassin kanssa ja pysäyttäisi sinut juttusille, taitaisi jutut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Entäs jos saman tekisi siististi pukeutunut tyyppi? Olisiko informaation vastaanotto sama? Ihminen pyrkii usein pääsemään mahdollisimman helpolla, joten yritä huomioida keskustellessasi, ettei aivosi vaan ole liian laiskoja. Ettei ne jämähdä stereotypioihin, vaan ovat aina valmiita ottamaan uutta informaatiota vastaan.  

Kirjassa puhutaan sisäisestä metelistä, jota itse tunnen kokevani todella paljon. Olen tietyllä tavalla joskus hyperaktiivinenkin ja huomaan aivoissani pyörivän miljoonia muitakin ajatuksia, kun pitäisi keskittyä yhteen tiettyyn juttuun. Minua auttaa keskittymään jokin konkreettinen käsillä tehtävä asia, kuten jonkun pallon puristelu. Usein vaikkapa kokoan ja puran kuulakärkikyniä keskustelun aikana, jotta saan tietynlaista sisäistä rauhaa kuunteluun. Tärkeintä oikeasti kuuntelemisessa on se, että pystytään sulkemaan hetkeksi aivoista kaikki muu häiriötekijä ja keskitytään juuri siihen, mitä toinen keskustelun osapuoli on sanomassa. 

  1. Kunnioitus 

Kunnioitus ei ole passiivista toimintaa, vaan toisen ihmisen jatkuvaa tarkkailua ja ymmärtämistä. Jotta voimme tarkastella toisia kokonaisina olentoina, meidän pitää oppia hallitsemaan dialogin toinen keskeinen taito eli kunnioitus. Kunnioitus tarkoittaa sitä, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Ihmisen arvo ei saa määräytyä sen perusteella, onko hän asioista samaa mieltä kanssasi vai ei. Jokainen meistä on erilainen yksilö ja jokainen meistä on ansainnut kokemuksen tulevansa kunnioitetuksi juuri itsenään. Sanomme usein että ymmärrämme toista, mutta ymmärrämmekö kuitenkaan? Tärkeää on hyväksyä, että ihminen voi olla erilainen ja hänellä voi olla toisenlaisia ajatuksia. Kunnioitusta voi saada pyrkimällä oikeasti ymmärtämään näkemyserojen taustatekijöitä. 

  1. Odottaminen 

Kolmas dialogiin kuuluva ydin on odottaminen. Odottaminen alkaa heti kun keskustelussa joku toinen avaa suunsa. Muodostatko kuuntelemastasi heti jonkinlaisen mielipiteen puolustamalla omia ajatuksiasi, mikäli ne eivät olekaan samoja omiesi kanssa? Oletko kärsivällinen ja viitsit kuunnella mitä toisella on sanottavana ilman heti alkavaa puolustautumista?  

Minulle on usein ollut kauhean vaikeaa se, että malttaisin odottaa oman mielipiteeni sanomista. Tästä helposti syntyy tilanne, että toinen osapuoli kokee minun hyökkäävän häntä vastaan. Hänelle tulee puolustusreaktio ja sota on valmis. Olen pikkuhiljaa oppinut siihen, että kirjoitan esimerkiksi omia ajatuksiani ylös, annan hänen sanoa asiansa loppuun ja sitten otan kantaa asiaan. Myönnän edelleenkin olevani aivan liian hyökkäävä sanomisissani, sillä monelle on saattanut tulla ajatus, etten kunnioittaisi tai kuuntelisi yhtään heidän mielipiteitään. Olenkin pyrkinyt tekemään niin, että olen tiivistänyt toisen keskustelijaosapuolen kommentoinnin heti alkuun, jotta hän kokee tulleensa kuulluksi. Tämän jälkeen minun on helpompi kertoa omat näkemykseni niin, että myös ne kuultaisiin. 

  1. Suoraan puhuminen 

”Voidaksesi puhua suoraan, sinun pitää uskoa itseesi ja siihen, että ajatuksillasi on arvoa”  

Mielestäni tämä on hieno toteamus kirjassa, jota jokaisen tulisi miettiä. Liian usein tulee törmättyä tilanteisiin, jossa pyydellään sanattomasti anteeksi omaa olemassaoloaan. Heti tulee fiilis siitä, etteivät he usko, että heidän ajatuksensa olisi arvokkaita. Harmillista tässä on tietenkin myös se, että tämän tunteen tullessa syy voi löytyä siitä, ettei keskustelija koe tilannetta hänelle turvalliseksi. Silloin toinen osapuoli olisi voinut tehdä jotain paremmin huomioimalla toisen yksilöllisiä tarpeita enemmän. 

Suoraan puhumista voi oppia eri tavoilla. Ensimmäisenä on tavoite voittaa itsesensuuri. Älä mieti asioita liikaa, vaan ajattele mikä on pahinta, mitä voi käydä mielipiteen ilmaisusta. Mieti mitä seuraa sen sanomisesta ja mitä sen sanomatta jättämisestä.  

Muista että vaikka dialogi arvostaa suoraan puhumista, se voi mennä myös yli. Yli menevä suoraan puhuminen johtaa yleensä liialliseen tilan valtaamiseen sekä toisten ihmisten hiljaiseen alistumiseen. Tällöin suoraan puhumisesta tulee myrkyllinen dialogin kehittymisen kannalta. 

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

Tee itsestäsi mestariajattelija

Kirja oli mielenkiintoinen lukea, koska ajattelu ja miten sitä tehostaa, harjoitella ja hallita ovat kiinnostavia...

0 kommenttia

Lähetä kommentti