Dettmann ja johtamisen taito

Kirjoittaja: Veikka Kurkinen

11 toukokuun, 2020

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Dettmann ja johtamisen taito – Saska Saarikoski

Pelasin koko lapsuuteni jääkiekkoa. Kolmevuotiaana olin ensimmäistä kertaa luistimilla ja neljävuotiaana jo joukkueessa. Pelasin 17-vuotiaaksi saakka ja kokemuksia ”uran” varrelta on valtavasti. Joukkue on aina ollut minulle toinen perhe. Joukkueen kanssa vietettiin koulun ulkopuolella valtava osa vapaa-ajasta ja joukkuelaisia oli aina myös samassa koulussa, joten joidenkin joukkuekavereiden kanssa aikaa vietettiin päivässä lähes kellonympäri, iän myötä koko ajan enenemissä määrin. Olenkin aina ymmärtänyt sen vuoksi joukkuehengen merkityksen, koska se vaikuttaa valtavasti joukkueen jäsenten mielentilaan ja toimintakykyyn.

Myös yritys on mielestäni täysin samanlainen joukkue, kuin urheilujoukkuekin. Ihminen viettää päivästään keskimäärin vähintään kolmasosan töissä, joten työn merkitys ihmisen elämään on aivan valtava. Työhön taas vaikuttaa aivan valtavasti työkaverit ja työyhteisö – joukkue. Usein kuulee sanottavan, että hyvien työkavereiden kanssa jaksaa vaikeimmatkin työpäivät ja ylipäätään ikävämmän työn ja vastapainona huonossa työyhteisössä monesti unelmatyökin voi olla tuskaa. Sama juttu on aina ollut urheilussa. Porrastreenit kuumassa kesähelteessä on tuskaa, mutta joukkueen kanssa se on kollektiivista tuskaa ja hyvällä hengellä se suoritetaan hyvällä fiiliksellä, kehitytään yhdessä ja mennään eteenpäin. Harjoituksen jälkeen juostaan loppuverryttelylenkki lähimmälle rannalle ja juostaan uimaan. Se tunne hyvän joukkueen kanssa on huumaava. Mikään ei ole eri tavalla työmaailmassa. Esimerkiksi myyntipäivänä soitetaan valtava määrä esimerkiksi täysin kylmäpuheluja. Moni ei varmasti todellakaan siitä nauti, mutta kun siitä yhdessä selvitään, kehitytään, saadaan todennäköisesti kauppaa ja tehdään se kaikki hyvässä hengessä, siitä myyntipäivästä lähdetään entistä kehittyneempinä ja parempana joukkueena eteenpäin, miksei vaikka työporukan virkistyspäivään.

Tällaiset haasteet tekevät työporukasta tiimin ja kasvattaa yhteishenkeä. Hyvällä yhteishengellä jokainen on valmis antamaan työssään entistä paremman panoksen. Koenkin urheilutoiminnasta otettaville keinoille valtavan arvon yritysmaailmassa. Tiimin henki lähtee kokemukseni mukaan tiimin itsensä sisältä, mutta uudelle tasolle tiimin toiminnan vie oikea johtaja. On se sitten pomo tai valmentaja. Hän ei voi tehdä taikoja, jos runko tiimissä ei ole kunnossa, mutta oikeaan tiimiin oikean johtajan löytäminen on menestymisen elinehto. Johtaja voi innostaa, kehittää yksilöitä ja ohjata oikeaan suuntaan. Dettmann painottaa kirjassa valtavasti johtajan roolia varsinkin yksilöiden kehittämisessä. Koripallovalmentajana tunnettu Dettmann tietää siitä todella paljon. Hän kerto kirjassaan kuinka nuorempana valmentajana keskittyi enemmän kokonaisryhmän valmentamiseen, mutta on myöhemmin huomannut yksilöllisen valmennuksen tehokkaammaksi myös koko ryhmän kannalta. Hänen näkemyksensä mukaan hän on oppinut myös paremmaksi korostaa yksilöiden vahvuuksia heikkouksien korjaamisen sijaan. Hän kertoo kirjassaan kokeneensa, että heikkouksiin keskittyminen tuottaa ainoastaan tasapaksuja pelaajatyyppejä ja uskon saman pätevän myös yritysmaailmaan. Yksilön vahvuuksien huippuun saattaminen vie koko ryhmää eteenpäin, koska jäsenten vahvuudet usein eroavat toisistaan. Onhan jokaisessa yritysorganisaatiossakin erikseen esimerkiksi huippumyyjät ja huippumarkkinoijat, jotka täydentävät toisiaan. Olen itse tyyppinä myös sellainen, että nautin eniten vahvuuksieni kehittämisessä ja haluan tiimiini muita, jotka sitten hallitsevat muita asioita. Toki myös oppivassa organisaatiossa, johon myös itse pyrin, toinen aina opettaa toisiaan ja molempien osapuolien kehitys paranee toiselta saadun opin myötä.

Johtajana Dettmann painottaa myös empatian merkitystä. Hyvä johtaja pyrkii jatkuvasti myös oppimaan johdettaviltaan. On kuunneltava jokaista jäsentä tiimistä, jotta tiimi kehittyy. Autoritäärinen johtaminen on vanhanaikaista. Käskemällä ja kontrollilla ei voida mielestäni saavuttaa hyviä tuloksia. Yksilön vastuu korostuu tässäkin. Johtajan valta muodostuu luottamuksesta, joka saadaan johtavilta tiimin jäseniltä. Maailman paraskin pelaaja kuuntelee valmentajaa päästäkseen henkilökohtaisesti eteenpäin. Jos luottamus ei ole kunnossa, kumpikaan osapuoli ei pääse eteenpäin ja huipputiimi ei rakennu.

Huipputiimi rakentuu luottamuksesta ja yhteisestä päämäärästä, silloin kaikki puhaltaa yhteen hiileen. Sellainen johtajuuteen itse pyrin ja haluan olla. Haluan johtajana olla tiimin jäsen, osa joukkuetta. On kyettävä näyttämään tiimilleen myös oman sitoutumisen maksimaalisuus. Esimerkillä johtaminen toimii ainakin minuun parhaiten. Kun yksilöt saa kehittymään omaa maksimipotentiaaliaan kohti on helpompi myös kehittää kokonaistiimin suuntaa eteenpäin. Myös päätöksentekoon tiimin osallistaminen on minulle johtava arvo omassa johtajuudessani. Kun tiimiläiset ovat itse mukana päätöksissä, he sitoutuvat niihin aivan eri tasolla. Keikkatyöläinen ei ole koskaan yhtä sitoutunut kehittämään yritystä yhtä suuresti eteenpäin kuin yrityksen ”vakiotyöläinen”. Varsinkin jos yrityksen menestys vaikuttaa esimerkiksi työntekijän palkkaan ja kehitykseen, on sen eteenpäin vieminen motivoivampaa. Haluan johtaa yhdessä organisaation kanssa. Se vie myös minua kohti suurempaa tavoitetta ja menestystä. Olen ystävä, tiimiläinen, jäsen ja johtaja – en pomo.

You May Also Like…

21 oppituntia maailman tilasta

Mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu juuri nyt? Mitä toivomme tulevaisuudeltamme? Mitä haluamme oppia ja opettaa...

Strategiakirja 25 työkalua

Strategiatyö on yksi johtamisen tärkeimmistä työkaluista, ilman sitä oikeastaan missään ei ole mitään järkeä. Johonkin...

0 kommenttia

Lähetä kommentti