Tutustuin brändäykseen ja yritystarinan rakentamiseen ensimmäistä kertaa kunnollisen teorialähteen avulla. Helpoksi luettavaksi valikoitui Pekka Ruokolaisen Brändikäsikirja, joka antoi ponnahduslaudan brändien maailmaan. Odotin kirjalta nimensä mukaisesti käsikirjamaista opusta, josta on helppo napata tärkeimmät opit ja kopit kohti tiimin brändäystä. Kirja oli myös kokonsa puolesta houkutteleva. Pieneen kirjaan on pakko mahduttaa tiivis ja napakka tietopakka, jos kirja on todella kehujensa arvoinen. 

Ennen kirjan lukemista tiesin perusteet brändeistä. Olin kuullut muutamia nostoja hyvistä brändeistä ja siitä miksi ne ovat hyviä tai tunnistettavia. Tiesin myös joitain bränditarinoita, joita on tietoisesti kasvatettu. Esimerkiksi Nopeet -aurinkolasimerkki on monille tuttu brändi, jonka takaa löytyy veikeä tarina. Olen tutkinut sellaisten merkkien brändiä, joita itsekin käytän. Niihin on varmaankin helppo samaistua, koska haluan niitä käyttää. Esimerkiksi Applen laatu on aina iskenyt omaan laatuhaluuni. Laatu on yksi hyvä esimerkki brändin mielikuvista. Laatu perustuu sekä ajatukseen, että koettuun elämykseen. 

Brändi ei ole pelkästään kiva tai tunnistettava logo. Molemmat edellä mainituista voivat olla brändin työkaluja, mutta eivät pelkästään tarkoita brändiä. Brändin tärkein tehtävä on tehdä yrityksestä erottuva ja samaan aikaan tunnistettava. Yrityksillä on brändi, joka halutaan jäävän ihmisten mieleen. Brändin tunnistettavuuteen käytetään usein visuaalisten keinojen lisäksi brändimielikuvia. Näistä näkyvin ja tunnistetuin keino on logot. Väitän, että useimmat meistä tunnistavat haukatun omenan, 4 rengasta tai kultaisen M-kirjaimen. Logo on vain pieni osa brändiä. Brändikäsikirja opetti, että brändi syntyy yrityksen ihmisistä. Toisin sanoen brändi muodostuu siitä, millaisen mielikuvan sen työntekijät luovat. Ulkoisesti nähdään ja koetaan se, miten asiakas saa palvelua. Laadukas palvelu, laadukas brändimielikuva. Vastaavasti heikko palvelu jättää huonon mielikuvan asiakkaalle. Ulkoiset tekijät eivät siis lyhyesti tiivistettynä luo välttämättä hyvää brändiä. Huonon brändinkin voi muistaa logosta, joten logo itsessään on muistamisen väline. 

Uutena oppina oli, että brändi rakentuu ihmisten varaan. Jos joku yritys haluaa olla esimerkiksi laadukas, niin vaatii se myös sitä henkilökunnaltaan. Jokaisen yrityksessä työskentelevän täytyy sitoutua arvomaailmaan, jotta brändi välittyy asiakkaalle asti. Jos yksikin henkilö ei noudata brändin mukaista asennetta, asiakkaan kokemus brändistä jää puutteelliseksi. Jos ajattelee vaikka McDonald’sin mielikuvaa nopeasta palvelusta, mutta yksittäinen työntekijä tai ravintola ei täytä lupausta on brändi vaarassa horjua. Kuten piirtämästäni kuvasta näkyy, rakentuu brändi monesta osatekijästä ja tuossa on vain pieni murto-osa. Jakaisin sekä yhtä tärkeäksi visuaalisen kuin näkymättömän brändityön. Brändi on jokaiselle asiakkaalle erilainen riippuen siitä, miten asiakas sen kokee. Monesti brändi määritelläänkin asiakkaan yksilöllisenä kokemuksena. 

Hyvä brändi saa ympärilleen uskollisia asiakkaita. Hyvän brändin asiakasuskollisuutta voi mitata erilaisin mittarein. Jos ajattelee uutta asiakasta, on sen sitoutuminen brändiin huomattavasti pienempi kuin vuosien mittainen kanta-asiakas. Brändikäsikirjassa esitellään brändipyramidi, jolla on erilaisia sitoutuvuuden tasoja. Tasot ovat: olemassaolo, merkitys, suorituskyky, etu ja yhteenkuuluvuus. Tunnistan itseni eri tasoille riippuen brändistä. Koen yhteenkuuluvuutta Applen kanssa, kun taas Audi tarjoaa suorituskykyä, Hesburger pelkkää merkitystä. Mieti millä tasoilla olet, kun ajattelet suosikkimerkkejäsi.

Vien jatkossa käytäntöön brändäyksessä sen moniulotteisuuden. En keskity pelkkään logoon tai nettisivuihin vaan ajattelen asiaa laajemmin. Kirjan luettuani ymmärrän, miksi suurissa partioprojekteissa on erillinen tiimi leirikokemukseen. Sen alle kuuluvat logot, visuaalinen ilme, alueen ilme, asiakaspalvelun rakenne sekä kaikki muu brändityöhön liittyvä. On hauskaa saada konkretiaa brändityöhön vapaaehtoismaailmasta, jossa tehdään toisinaan suuriakin projekteja. Tiimiyrityksen brändäyksestä tulee mielenkiintoinen prosessi, kun mukana on 15 erilaista persoonaa ja ihmistä omien tavoitteiden kanssa. Uskon, että hyvä brändi saadaan rakennettua sellaisten asioiden varaa, johon kaikki tiimiläiset uskovat ja pystyvät sitoutumaan. Tiimiyrityksemme brändäyksen lisäksi aion kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan henkilöbrändiini. Tänä päivänä henkilöbrändeistä puhutaan paljon ja niiden merkitys korostuu sosiaalisen median ja työelämän risteydyttyä. Oma henkilökuva pitää olla yhtenäinen, joka paikassa. Seuraavana kirjana voisi olla syvempi sukellus henkilöbrändäykseen.