Pekka Ruokolaisen kirjassa, Brändikäsikirja, käsitellään brändin luomiseen liittyviä keinoja ja syitä. Kirja antoi hyviä työkaluja meidän osuuskunnan brändin kehittämistä varten. Pidin siitä, että kirjassa oli todella paljon kaavoja ja keinoja, jotka voi viedä suoraan käytäntöön. 

Asiakas luo brändin 

Ruokolainen väittää kirjassaan, että sinä itse et voi synnyttää brändiä asiakkaalle, vaan brändi syntyy aina asiakkaan mielessä. Tämä on pääosin paikkaansa pitävä väite, sillä jos ajattelen omia käsityksiä eri brändeistä, niin ne todennäköisesti poikkeavat siitä, mitä brändin luoneet henkilöt ajattelevat brändistään tai mitä he haluavat heidän asiakkaansa ajattelevan brändistään. Tämä tosiasia saa jälleen miettimään sitä, että kaikki mitä yritys tekee, tulisi olla asiakaslähtöistä, mutta tämä huomion keskittäminen ei tulisi tapahtua omien työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella.  

Luin juuri vähän aikaaa sitten toista kirjaa, The Customer of the Future, jossa käsiteltiin juuri sitä, että tulevaisuudessa vain ne yritykset, jotka pystyvät palvelemaan omia asiakkaitaan nopeasti, tehokkaasti ja ihmisläheisesti hyödyntäen nykyteknologiaa pärjäävät tulevaisuuden kiristyvässä yrityksien välisessä kilpailussa. Asiakaslähtöisyys on avain menestyneen yrityksen luomiseen. 

Asiakasuskollisuus 

Kirjassa esitellään Kevin Lane Kelerin brändipyramidi, josta näkee eri asiakasuskollisuuden tasot. Kun pyramidia noustaan alhaalta ylöspäin sieltä löytyy: olemassaolo, merkitys, suorituskyky, etu sekä korkein asiakasuskollisuuden taso, yhteenkuuluvuus. Kaksi alinta tasoa edustavat sitä asiakasuskollisuuden tasoa, kun asiakas ostaa palvelua tai tuotetta vain hinnan tai laadun perusteella, eli asiakkaal ei ole vielä emotionaalista sidettä brändiin. Kolme ylintä tasoa taas vuorostaan kertovat siitä, että asiakas tunnistaa brändin kilpialijoista, tietää tietyn brändin tuomat edut toisiin brändeihin nähden sekä asiakas tuntee itsensä osaksi tietyn brändin heimoa. 

Analysoin omaa suhdettani eri brändeihin. Mielestäni olen tiettyjä brändejä kohtaan varsin uskollinen, mutta siihen harvoin liittyy tunne yhteenkuuluvuudesta. Esimerkiksi Adidaksen ja Tiger of Swedenin brändit ovat itselleni tuttuja, ostan heidän tuotteitaan, mutta en koe kuuluvani mihinkään Adidaslaisten tai Tigerien heimoon / porukkaan. Käytän heidän tuotteitaan sen takia koska heidän tuotteensa ovat laadukkaita ja pidän niiden tyylistä. Adidaksen ja Tigerin tuotteet siis auttavat minua ilmaisemaan omaa tyyliäni ja tyylin tuomaa identiteettiä. Tällä tavalla ajateltuna, voi sanoa, että kun puen ylleni Adidaksen urheilupuvun niin siinä samalla kuulun urheilijoiden porukkaan, jotka käyttävät Adidaksen tuotteita.  

Tosin, minulta löytyy myös Asicsen juoksuvaatteet, sekä Puman urheiluvaatteita, eli toisin sanoen, en varsinaisesti kuulu mihinkään tietyn brändin heimoon, käytän niiden brändien tuotteita, jotka sopivat omaan tyyliin. Toinen asia taas on esimerkiksi auton tai moottoripyörien merkkien suhteen. Tietyt brändit, kuten Mercedes tai Harley Davidson, saa luotua minussa tunteita, nämä tunteet vuorostaan saisivat minut ostamaan vaikkapa Mercedeksen lippiksen tai Harleyn nahkatakin.  

Kaikki riippuu mistä brändistä on kyse, mistä tuotteesta tai palvelusta puhutaan milloinkin. Kiivasta keskustelua käydään esimerkiksi Macin ja Windowsin käyttäjien kesken, kuulut joko Mac tai Windows kerhoon, ei ole muita vaihtoehtoja, näitä esimerkkejä löytyy kyllä varsin monta. Kaikista menestyneimmät brändit ovat niitä, jotka saavat luotua vahvoja mielikuvia, ne jotka luovat yhteisön oman tuotteen tai palvelun ympärille. 

Kaikki mitä teet 

Brändistä puhuttaessa monesti sanotaan, että kaikki mitä sinun yrityksesi tekee on osa brändiä. Toki, jos ajatellaan brändiä asiakkaan ja yrityksen työntekijän näkemystä brändistä, eroavaisuuksia brändistä saattaa löytyä varsin runsaasti. Asiakkaat muodostavat kuvan yrityksestä eri kohtaamispisteiden avulla. Kohtaamispisteitä ovat esimerkiksi, henkilöstö, verkkosivut, toimitilat, asusteet, vastaanotto sekä sähköpostit. Kaikki edellä mainitut kohtaamispisteet viestivät yrityksen brändistä asiakkaille. Kun miettii esimerkiksi Tiimiakatemian brändiä, monia kohtaamispisteitä on kehitetty kansainvälisiä vierailijoita silmällä pitäen.  

Tiimiakatemian nettisivut olivat ennen vain suomenkieliset, tänä päivänä ne ovat myös englannin kieliset. Tosin tietyt Tiimiakatemian materiaalit, kuten Tiimiakatemian arviointipassi, on vielä vain suomenkielisenä saatavilla. Tiimiakatemialaisilta puuttuu omat asusteet, tällä hetkellä todella monella tiimiakatemialaisella on oman yrityksensä paitoja päällä, Tiimiakatemia kaupasta löytyy kyllä asusteita, mutta niiden määrä on varsin vähäinen ja niiden esilletuonti on ollut puutteellista, niin Akatemian ulkopuolisille kuin itse tiimiakatemialaisille. 

Olen analysoinut Kaukan kohtaamispisteitä markkinointipäällikkönä ja olemme markkinointitiimin kanssa huomanneet, että meidän nettisivut kaipaavat uudistamista. Juuri niitä me olemmekin parannelleet tämän vuoden alusta asti. Asusteiden suhteen Kaukalla menee hyvin, sillä me ostimme Kaukalle pitkähihaiset paidat jo vuosia sitten.  

Kaukan palvelujen esilletuonti sekä markkinointikampanjoiden toteuttaminen on ollut hyvin vähäistä, tähänkin seikkaan Kaukan markkinointitiimi tulee puuttumaan. Valitsimme markkinointitiimin sisällä jokaiselle tiimiläiselle oman vastuualueen, Jarkko toimii meidän markkinointitiimissä nettisivuvastaavana ja Titta taas somevastaavana. Lähdemme kehittämään meidän somenäkyvyyttämme tässä kuussa. 

Brändin rakentaminen 

Brändin rakentaminen alkaa yhteisen tavoitteen valitsemisesta. Kaukan yhteinen tavoite on tällä hetkellä Mym, tämä yhteinen tavoite on saanut jokaisen kaukalaisen tekemään kovaa työtä sen eteen, että jokainen kaukalainen pääsee meidän yhdessä asettamaamme liikevoitto tavoitteeseen. Olemmekin parantaneet meidän liikevoittoa sekä liikevaihtoamme moninkertaisesti viime vuoteen verrattuna tämän yhteisen tavoitteen kirkastamisen avulla. Jokainen meistä ymmärtää meidän työ teon merkityksellisyyden. Jokainen meidän tiimiläinen ymmärtää, että kaikki projektit joita me teemme kehittävät meidän ammatillista osaamistamme eteenpäin.  

Määrittelimme Kaukan perustamisvaiheessa meidän yrityksellemme yhteisen arvopohjan, josta olemme pitäneet kiinni jokaisessa meidän projektissa. Kaukan sisällä jokainen tietää oman roolinsa, kaikki joryn henkilöt valittiin yhteisellä äänestyksellä, eli kaikki joryn henkilöt ovat työhönsä motivoituneita. Kaukassa jokainen ymmärtää meidän yrityksen tehtävän. Kaikki edellä mainitut asiat ovat välttämättömiä brändiä rakennettaessa. On ilo huomata, että meidän brändi on varsin vahva, sitä pitää vaan tuoda enemmän esille muille ulkopuolisille tahoille. 

Käytäntö 

Erityisesti brändin kohtaamispisteet antoivat oivallisia ideoita Kaukan markkinoinnin kehittämistä varten. Analysoin ja otin monia kirjassa esiintyneitä asioita esille meidän markkinointipalaverissamme. Me käytimme jo kyseisen kirjan oppeja silloin kun me synnytimme Kaukalle oman brändin ja on pakko myöntää, että kirjan opit ovat varsin käytännöllisiä. Tosin, sanoisin, että brändin jalkauttaminen ja ylläpito on hieman sakkaantunut vuosien varrella, mutta tähän seikkaan tulee meidän markkinointitiimi puuttumaan. 

Huomasin myös tämän kirjan avulla, että meidän yrityksen markkinointiviestinnästä puuttuu selkeä kohdeyleisö liiketoiminnallisesta näkökulmasta katsottuna. On monia asioita, joita me voidaan vielä viimeisenäkin vuonna parantaa. Viimeinen vuosi tulee olemaan oppeja täynnä vaikka loppu häämöttääkin. Liikevaihtoa ja liikevoittoa katsoessa näkee, että meidän vauhti vain kiihtyy vuodesta toiseen, niin opillisesti kuin liiketoiminnallisestikkin, en voi olla kuin ylpeä meidän tiimin saavutuksista, Kauka menee kauas yhdessä loppuun saakka.