Brändikäsikirja

Kirjoittaja: Roope Kauravaara

7 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Brändikäsikirja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Pekka Ruokolainen

Teoriapisteet: 2

Luin toisena kirjana Pekka Ruokolaisen kirjoittaman teoksen ”Brändikäsikirja”. Kirjan valinta oli itselleni jälleen hyvin ajankohtainen, sillä yritystoiminnan alkuvaiheessa ja toimintaa kasvatettaessa brändin rakentaminen on merkittävässä osassa. Nyt Tiimiakatemialla rakennamme brändiä tiimimme osuuskunnalle ja tietysti eri projektit, kuten tämänhetkinen Utopia Podcast antaa tilaisuuden kehittää myös oman brändinsä. Tietysti oman henkilöbrändin luominen on jatkuvaa läpi opintojen ja koko tulevaisuuden. Esimerkiksi Tiimiakatemialla monet ottavat ensimmäiset askeleet työelämän parissa verkostoitumiseen, perustamalla oman LinkedIn kanavan ja pääsevät sitä kautta tekemään itselleen työelämän henkilöbrändiä. Nuorena toiminimiyrittäjänä, olen myös itse oman yrityksen kehittämisen alkuvaiheissa ja juuri siksi uskonkin, että tämä kirja pystyi antamaan minulle paljon oppia ja muistutusta siihen, kuinka yrityksen brändi kehittyy ja kuinka ylipäätään yrittäjänä siihen voi ja pitää pyrkiä itse vaikuttamaan.

Kirjasta jäi mieleen heti ensimmäisenä itseni mielestä tärkeä lause, joka on ymmärrettävä ja pidettävä mielessä koko matkan ajan, kun brändi lähtee rakentumaan. Lause kuuluu seuraavasti: ”Ihminen tekee päätöksiä tunteella ja perustelee ne järjellä”. Syy lauseen tärkeyteen on se, että brändin päällimmäinen tarkoitus onkin juuri vaikuttaa tunteisiin ja sitä kautta luoda positiivinen ja houkutteleva kuva yrityksestä. Brändi syntyy aina todellisuudessa asiakkaan mielessä, eikä sitä voi itse yritys pelkällä markkinoinnilla tehdä asiakkaan puolesta. Asiakkaan kuvaan yrityksen brändistä vaikuttaa siis kaikki ajatukset, kokemukset ja tuntemukset yritystä kohtaan. Se mitä yritys voi tässä kohtaa tehdä on edesauttaa toivoman mielikuvan syntymistä asiakkaan päässä, eli kuten kirjassakin tulee ilmi, puhutaan tällöin ”brändin tietoisesta kehittämisestä”.

Oman yritykseni kohdalla, olen päässyt kokemaan tämän jo melko konkreettisesti ja siksi voisin sanoa, että brändi todella on monen tekijän summa. Kuten kirjassa kerrotaan, brändi on harmillisen helppo omaksua pelkkänä logona, sillä voihan sekin herättää nopeita mielikuvia. Tällöin brändin käsityksen on kuitenkin ymmärtänyt väärin. Eihän pelkkä logo voi tuoda luottamusta yritykseen, jos kyseessä on esimerkiksi uusi yritys, josta et ole aiemmin kuullut. Tämä pätee esimerkiksi minun Luminurtsi nimisen kiinteistöhuolto yritykseni kohdalla, joka on ollut toiminnassa vasta vuoden. Jos lähtee miettimään sen sijaan esimerkiksi McDonald’s pikaruokaketjua, voi tässä tapauksessa jo pelkkä nimi ja logokin herättää luottamusta hyvästä ruokakokemuksesta. Tämä johtuu siitä, että brändiä on rakennettu pitkään ja varmastikin jokainen, joka ei ole koskaan itse syönyt siellä, on joskus kuullut joltakin tuttavaltaan tai läheiseltään kokemuksia. Kiertäneen sanoman kautta ei olekaan yllättävää, jos uusi asiakas valitsee jonkun tuntemattomamman yrityksen sijaan enemmän tunnetun McDonald’sin.

Kirjassa tuodaan mielestäni erittäin hyvin esille se, kuinka luottamuksen syntyminen on lopulta suurimpia tekijöitä ostopäätökseen edettäessä. Brändikäsikirjassa sanotaan suoraan luottamuksen olevan jopa kaiken kaupankäynnin perusta. Minun on helppo keksiä tästä myös esimerkki, joka todistaa asian olevan juuri näin. Potentiaalinen asiakas on voinut kuulla yrityksestäni ystävältään, jonka ovella kävin viikko sitten esittäytymässä, kertomassa palvelustani ja jakamassa flyerin eli mainoksen, jossa lukee yhteystietoni. Hänelle on saattanut tulla vastaan yritykseni päivitys Facebookista tai LinkedInista, jonka hänen ystävänsä on jakanut. Potentiaalinen asiakas on ehkä käynyt mainoksen nähtyä googlettamassa yritykseni ja lukemassa aiempien asiakkaiden arvostelut, sekä tutustumassa yritykseni nettisivuihin. Ehkä hän on nähnyt jonkun työntekijöistäni tekemässä töitä jonkun asiakkaamme pihassa. Näistä kaikista mahdollista kohtaamisista on yhdessä muodostunut käsitys yrityksestäni. On kuitenkin hyvin tärkeää, että näiden kohtaamisten summana ei synny ristiriitaista käsitystä, vaan yhtenäinen mielikuva, joka vaatii sen, että jokainen kohtauspiste viestii asiakkaalle mahdollisimman samansuuntaisia asioita. Vasta sitten kohtauspisteet edesauttavat luottamuksen syntymistä yritykseeni. Lopulta kaikkien kohtaamisten kautta on muodostunut käsitysten, mielikuvien ja kokemusten summa, joka on brändi. Potentiaalinen asiakas vielä yleensä tässä vaiheessa suhteuttaa nämä kaikki muihin saman alan toimijoihin ja etenee ostopäätökseen.

Mielestäni käsitteen ”brändi” ymmärtäminen on hyvä aloittaa samaisesta kaavasta, jonka itse koen helpoimmaksi ja oikeaksi tavaksi. Mielestäni brändi on lyhyesti sanottuna imagon eli yrityksen tietoisesti itsestään antaman kuvan ja maineen eli vallitsevan käsityksen tai mielipiteen yhteinen summa. Hyvällä imagolla haluan luoda asiakkailleni huolitellun kuvan siitä, millaisena yritykseni parhaimmassa tapauksessa nähtäisiin. Se sisältää muun muassa lupauksia laadusta, toimintatavoista, arvoista ja tuotteista. Imago, jonka haluan nuorena kiinteistöhuolto yrityksenä tuoda asiakkailleni, tiivistyy tietyllä tavalla lopulta yritykseni lupaukseen ja sloganiin ”sujuvoittaa arkeasi”. Maine puolestaan on yritykseni aineetonta pääomaa, joka ansaitaan vain töitä tekemällä ja näistä tehdyistä töistä syntyneiden kokemusten avulla. Brändikäsikirjassa oli myös erotettu tähän liittyvä lause isoilla kirjaimilla tummennettuna. Lause kuuluu seuraavasti:” Your brand is what people say about you when you are not in the room.” Tässä lauseessa brändin kohdalla voisi yhtä hyvin lukea mielestäni sana “maine”, koska sitä se todella on.

Kaiken lisäksi brändin täytyy olla jollain tapaa asiakkaalle merkityksellinen. Brändikäsikirja nostaa myös tähän liittyvän huomion esiin: ”Yrityksen brändi ei voi olla merkityksellinen asiakkaille, ellei se ole sitä ensin omalle porukalle”. Jokaisella yrityksellä on takanaan jonkinlainen tarina ja historia, jotka tekevät yleensä yrityksestä nimenomaan ainutlaatuisen ja persoonallisen. Tarinat vetävät hyvin monesti ihmisiä puoleensa ja saavat kiinnostumaan. Itselläni tarina on vielä lyhyt, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pidempi. Kaikki lähti liikkeelle jo nuorena ja uskon, että se tulee olemaan vahva ja mielenkiintoa herättävä pohja lähteä rakentamaan tarinaa yritykselleni. Merkityksellisyys syntyy siinä kohtaan, kun asiakas voi ehkä jopa samaistua tarinaan. Oman yritykseni kohdalla merkityksellisyyden luomisessa lisäarvoa asiakkaan näkökulmasta varmastikin tuo se, että hän tilaa palvelunsa nuorelta yrittäjältä ja työllistää siinä samalla nuorta kotimaista työvoimaa. Uskon, että jokainen vanhempi ihminen on itsekin hakenut nuorempana jotakin kesätyötä ja siksi saattaa pystyä samaistumaan ahkeriin työntekijöihini.

Brändikäsikirjassa sanotaan, että paras lopputulos brändin rakentamisessa syntyy, kun työntekijät otetaan mukaan kehittämään sitä. Alusta asti itselleni on ollut hyvin tärkeää pitää työntekijäni mukana yrityksen toiminnassa ja mukana esimerkiksi asiakashankinnassa, jonka kautta syntyy uusia asiakaskohtaamisia. Tällöin en ainoastaan itse ole yritykseni kasvot, vaan myös työntekijäni levittävät kuvaa omalla toiminnallansa eli ovat kirjan nimeämiä ”brändilähettiläitä”. Tietysti tämä vaatii yhtäläiset arvot ja toimintaperiaatteet, jonka seurauksena imago ja maine saavat mahdollisuuden vahvistua entisestään. Kirjan antama hyvä muistutus itselleni yrittäjänä on se, että motivoituneet työntekijät ovat selkeästi yrityksen tärkein voimavara ja niitä ilman ei ole yritystä. Tämä on itsenikin kohdalla täysin totta, sillä opiskelen samalla Jyväskylässä ja töitäni Tuusulassa hoitaa kaksi työntekijää. Minun olisi täysin mahdotonta päästä keskellä viikkoa Jyväskylästä Tuusulaan tekemään muutaman tunnin varotusajalla tulevia keikkoja. Tästä syystä tarvitsen enemmän kuin mitään muuta työntekijöitäni ja hyvistä, sekä motivoituneista sellaisista on osattava pitää kiinni. Uskon, että se on minulle myös tärkein saamani oppi ja muistutus kirjan luettua.

You May Also Like…

Uteliaisuuden taito

Utelijaisuuden taito kirja käsitteli erilaisia mielen malleja ja oppimisen johtavaa utelijaisuutta. Uteliaisuutta voi...

0 kommenttia

Lähetä kommentti