Pekka Ruokolaisen kirjoittama Brändikäsikirja – Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen, kertoo miten brändi muodostuu sekä minkälaista on hyvin tuotettu markkinointi. Kirjassaan Ruokolainen esittää brändin rakentumista konkreettisien esimerkkien kautta, jotka tekivät kirjasta mielenkiintoisen. Esimerkit olivat markkinointia kertoessa hyviä, sillä monet niistä saivat minussa heräteltyä ajatuksia sekä mielikuvia, jotka auttoivat kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä. Teoksessa on käytetty paljon erilaisia kuvia ja asiat on esitetty hyvin tiiviissä muodossa. Olin ehkä hieman välillä skeptinen kirjasta, sillä epäilin, antaisiko se minulle kaikkea tarvitsemaani tietoa. Välillä on kuitenkin myös havaittavissa pientä toistoa samankaltaisten asioiden suhteen, mutta eri tavalla kirjoitettuna. Kokonaisuudessaan kirjassa esitetyt asiat kuitenkin opettivat minulle hyvin ja ytimekkäästi brändin rakentamiseen tarvittavan pohjan tarpeet.

’’Brändi ei voi olla merkityksellinen asiakkaille ennen kuin se on sitä omalle porukalle’’

Brändi on maailmassa yhä puhutumpi asia, mutta se mitä kaikkea se oikeasti pitää sisällään on vielä vähemmän ymmärrettävissä. Ymmärrettävänä vielä on, miten sen rakentamisesta saadaan valttikortti sekä kuinka brändi saadaan erottumaan nykymaailman kovassa kilpailussa. Brändi on kuitenkin asiakkaan käsitys kaikista niistä asioista, joista hän on luonut mielessään mielikuvan, kokemuksen ja sen mitä edessään näkee. Rakennuksen aloittaminen tapahtuu yrityksen sisäpuolelta, kun jokainen työntekijä tiedostaa ja esittää omat näkemyksensä juuri tästä ’’omasta’’ brändikuvasta. Millaisia me olemme ja minkälaiset arvot meitä ohjaavat? Kun nämä asiat ovat jokaisen tiedostettavissa, on aika siirtyä asiakkaiden näkökulmasta katseltaviin seikkoihin.

Jotta asiakas saadaan kiinnostumaan juuri sinun brändistäsi, on hänelle luotava monipuolinen sekä kirkas mielikuva siitä. Täysin kuitenkaan aina ei voida vaikuttaa asiakkaan saamaan kokonaisuuteen, mutta sitä voidaan aina parannella jostakin näkökulmasta. Asiakkaalla on aina omia mielipiteitä sekä arvoja. Näihin pystymme vaikuttamaan olemalla lähtökohtaisesti luotettavia. ’’Potentiaalinen asiakas kohtaa brändin useissa eri kohtauspisteissä. Jotta hänelle kehittyisi yrityksestä yhtenäinen mielikuva, tulisi jokaisen kohtauspisteen viesti samansuuntaisia asioita yrityksestä ja sen tuotteista’’. Tämä lause nousu hyvin esille kirjaa lukiessani, sillä usein voidaan todeta, ettei esimerkiksi sosiaalisen median kanavat ja nettisivut kohtaa toinen toisiaan. Toisinaan ne voivat olla hyvinkin erilaiset keskenään. Tämä on pointti, joka tulee ottaa aina huomioon mitä vain yhtenäistä tehdessä yritysmaailmassa. Mielestäni tämä erilaisuus ei ole hyvä asia, se kertoo minusta laadun ja huolellisuuden puutteesta. Me tiimin brändiä rakentaessamme emme aio tehdä niin.

Brändin kirkastaminen ja rakentaminen

Pekka kirjassaan kertoo brändin kirkastus- mallista, jonka tarkoituksena on kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen lähestymistapa kehittää brändin erilaisia menestystekijöitä. Prosessissa esitellään kolme vaihetta: ensin määritellään, mitä viestitään, jonka jälkeen viestille annetaan muoto ja lopuksi mietitään, miten kokonaisuus kerrotaan eteenpäin nykyisille ja uusille potentiaalisille asiakkaille tärkeimmissä kohtauspisteissä. Tämä on keino, jolla brändistä voidaan saada yhäkin eheämpi.

 Tämä työkalu käsitteenä ja toimeksiantona oli minulle uusia asia. Tämän työkalun oivaltaminen sai minulle yhä laajemman käsityksen jo olemassa olevan brändin uudistamisesta. Kirjassa myöskin kerrottiin eräänlaisesta brändityöpajasta. Pajan tarkoituksena on saada organisaatiosta mahdollisimman laajalti eri työntekijöitä ja sen pohjalta yhdessä kehittää brändin kehittämisprosessia. Olen ajatellut tätä jo aikaisemminkin, mutta tämä ehdottomasti tulee tiimimme brändiä rakentaessa käyttöön.

Brändin työstämistä miettiessä on otettava nämä yhdeksän peruspilaria huomioon: Tarkoitus, visio, missio, strategia, arvot, asiakkaat, kilpailijat, asemointi ja lupaus. Kaikilla näillä on erilaiset ja tärkeät tehtävänsä yrityksen ja sen brändin määrittelemisessä. Mielestäni näitä yhdeksää kohtaa voisimme myös tiimin brändikäsikirjassa käyttää yhtenä tehtävänantona.

Brändin muotoilu

Brändin muotoiluun kuuluu kaikki sanallinen ja kuvallinen visuaalisuus sekä kaikki se mitä tulee siihen pisteeseen, että asiakkaalle annettu lupaus täyttyy. Sanallisesta visuaalisuudesta esimerkkinä toimii brändin hissipuhe. Brändi on oltava valmis esittämään pienellä puheella asiakkaalle. Ilme ja olemus luodaan kuvallisella visuaalisuudella kuten logolla sekä Instagramin tai verkkosivujen muotoiluilla. Nämä ovatkin mielenkiintoisia asioita, sillä tällä hetkellä tiimimme edessä ovat nämä kyseiset asiat. Brändivärit, hissipuhe, ja kohtaamispisteet ovat otettava huomioon meidän osuuskuntaamme rakentaessa. Logosta on tehtävä meidän näköisemme sekä helposti tunnistettava. Yritysvärit on myös mietittävä huolella. Minkälainen väritys kuvailee meitä tiiminä? Minkälaisia ajatuksia haluamme väreillä viestittää potentiaalisille asiakkaillemme.

 Hyvin muotoiltu logo sisältää seuraavat seikat:

1. Selkeä ja yksinkertainen
2. Erottuva ja omaperäinen
3. Ajaton
4. Yrityksen lupausta viestivä

Yhteenveto omista ajatuksista

Kokonaisuudessaan kirja oli mielestäni hyvä. Mielenkiintoni sitä lukiessa pysyi hyvin yllä. Teksti oli erittäin helppolukuista sekä miellyttävää. Kirja antoi hyvin erilaisia työkaluja omaan arkeeni brändin rakentamisen parissa. Brändillä on aina kaksi tehtävää, erottautua kilpailijoista sekä synnyttää luottamus. Uutena työkaluna kirjasta minulle tarttui myös tarkoituspyörä. Sitä käytetään, kun halutaan pohtia kuinka haluamme vaikuttaa ihmisiin, joiden vuoksi toimimme. Tärkein saamani oppi kuitenkin on se, miten tärkeää on, että asioista on keskusteltava monipuolisesti niin ulkoisesti kuin sisäisestikin yrityksessä. Me kaikki olemme käveleviä brändilähettiläitä, meidän on seistävä oman imagomme takana. Näin ollen riittävä yhtenäinen kommunikaatio mahdollistaa yhteisien arvojen mukaan toimimisen.