Avaimet menestykseen

Kirjoittaja: Joni Vikki

15 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Voittamaton - 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan

Lähdeteoksen kirjoittaja: Ilkka Rajala, Petri Matero, Davide Floreno

Teoriapisteet: 2

Ilkka Rajala, Petri Matero ja Davide Floreno ovat koostaneet kirjaansa Voittamaton, näkökulmia ja työkaluja menestykseen. Kirjaa lukiessaan saa hyvin arkisten esimerkkien kautta muistutuksia siitä, että vaikka itsensä osaajana kehittäminen koostuu tavallisista ja yksinkertaisista palasista, niin ihminen vaatii muistutusta jatkuvasti pitääkseen jatkuvaa kehittymistä yllä. Muutoksen saakin aikaan yksilö itsessään ohjaamalla omia sisäisiä motivaattoreitaan. Voittamaton-kirjan resepti menestykseen on kokeiluiden kautta havainnointi ja ymmärtäminen.

Jotta menestyksen ovi saadaan auki, tarvitaan ajuri. Ajuri olet sinä itse, sillä kyse on sinun halustasi kehittyä ja kasvaa, ei kenenkään muun sivusta antamista valmiista tavoitteista. Lisäksi ulkoinen motivaattori ei ole yhtä pysyvä. Esimerkiksi palkankorotus tai työyhteisön tunnustus voi tuntua aluksi hyvältä, mutta ihminen on sopeutuvainen ja tasoa nostamalla myös normit nousevat mukana. Paljon puhutaan siitä, että täytyy olla kiitollinen siitä mitä on. Sopeutuvaisuus kuitenkin haastaa, sillä vaikka hyvän elämän perustason olisi jo saavuttanut, ihminen kaipaa lisää. Kannattaa miettiä oman ajurinsa syvempää merkitystä, jotta merkityksellisyys säilyy. Lukiessani mieleeni tuli koulussa eräs yrittäjäluento, jossa yrittäjä kertoi motivoivansa itseään Porschen kuvalla, jonka oli ripustanut työpisteensä seinälle. Kyseiselle luennolle hän oli saapunut kuvan mukaisella autolla. Mieleeni tuli vain kysymys: entä sitten? Tavoite oli jo saavutettu ja seuraava tavoite oli jatkaa tavalliseen tapaan liiketoimintaa. Minne jäi kehitys? Aineellisia tavoitteita on helppo asettaa ja niiden saavutettavuutta on helppo mitata, mutta silloin tarvitaan jatkuvaa tavoitteiden uudelleen asettamista. Itselläni on ollut tavoitteena jatkuva kehittyminen ammattilaisena ja ihmisenä. Lisäksi olen pyrkinyt omien kykyjeni mukaan auttamaan muita ja itsensä kehittäminen lisää kapasiteettia, jolla pystyn auttamaan. Kaksi tavoitetta ajavat siis käytännössä samaa intressiä, jolloin olen tilanteessa, jossa toisen motivaattorin kanssa turhautuessa, toinen pakottaa taas ajattelemaan toisenkin olevan hyödyllinen. Tällainen tupla-ajuri lisää myös tahdonvoimaa, jota tarvitaan motivaation lisäksi asioiden aikaansaamiseksi.

Menestyksen oven ollessa auki, täytyy nöyrästi todeta olevansa keskeneräinen ja astua ovesta sisään. Oven takaa avautuu monenlaisia polkuja ja polkujen risteyksiä. Matkanvarrelta löytyy luovuutta, oppeja ja erilaisia perspektiivejä. Luovuus ruokkii uteliaisuutta suorittamisen sijaan. Luovuus on monesti mielletty synnynnäisenä tekijänä, mutta todellisuudessa luovuus on opittavissa ja unohdettavissa. Itse olen aiemmin kokenut perineeni jonkin tasoista luovuutta vanhemmiltani. Lukion jälkeen tuntui, että perinteinen koulujärjestelmä on syönyt suuren osan luovuudestani. Nyt Tiimiakatemian opiskelumetodit ovat kuitenkin osoittaneet, että luovuutta voi oppia suotuisassa ympäristössä. Luovuuden syntymiseen tarvitaan sopivassa suhteessa haastetta ja vapautta. Luovuudessakin on loppujen lopuksi kyse omasta ratkaisuhalusta ja tahdosta saada asioita muuttumaan pettymisen sijaan. Luovuuden kanssa käsi kädessä kulkee kyky ajatella laajemmin. Ihminen peilaa ja perustelee asioita usein historian, eli omien kokemuksiensa perusteella. Olettaminen ei ruoki laajaa aspektia, vaan asioita täytyy kohdata terveen kriittisesti ja esittää jopa tyhmiä, itsestäänselviä kysymyksiä. Omille olettamuksille kannattaa arvioida syitä, jotta voi laajentaa näkökulmaansa. Syy-seuraussuhteita voi arvioida esimerkiksi kysymällä ”Miksi ajattelen näin?” tai ”Entä jos ajattelisinkin…? – Mihin se johtaisi?”

Jatkuva oppiminen, mielen avoimena pitäminen ja motivaation ylläpitäminen vaatii ajoittaista adaptoitumista ja itsensä kartoittamista. Kehittymisen mahdollistajana, ihminen itse on myös suurin este kehittymiselle. Omaa sisäistä ääntään kuunnellessaan täytyy oppia olemaan kärsivällinen ja antaa tilaa muuttua. Ennakkoasenteet rajoittavat kehitystä, joten heräävät tunteet täytyy tunnistaa ja ymmärtää ne ennen kuin reagoi. Tähänkin voi käyttää samoja kysymyksiä kuin syy-seuraussuhteiden arviointiin. Elämä, työ, arki, kaikki perustuu pohjimmiltaan ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön. Empatian avulla syntyy yhteys toisiin ihmisiin ja empatia perustuu haluun ymmärtää. Empatiaa ja ymmärtämistä voi kehittää keskustelemalla ja kuuntelemalla erilaisten ihmisten ajatuksia ja näkökulmia. Esimerkiksi kultaiselta näyttävä some-elämä voi turhauttaa, mutta kun ymmärtää todellisen elämän sen taustalla, ymmärtää kaikkien olevan tavallisia ihmisiä ja voi taas fokusoida omiin tavoitteisiinsa huomatessaan muidenkin olevan haavoittuvaisia ja kehittyviä, ihmisiä. Itsensä johtaminen innostuneisuudesta rutiineihin voi innostaa myös muita esimerkkinä. Itsensä johtamiseen liittyy myös paljon negatiivisia tunteita herättäviä kasvukokemuksia. Täytyy oppia näkemään pitkissäkin prosesseissa polut maaliin, stressiä täytyy oppia sietämään ja siihen reagoimaan, häpeän voittamiseksi täytyy löytää itsetunnon ja kritiikin väliltä sopiva suhde, sekä monia muita oman mielen hallintaan liittyviä kehityskohteita. Resilienssiä, eli kykyä hallita psyykeen negatiivisuutta, voi kehittää. Resilienssin voi nähdä henkisen kapasiteetin puskurina, jota kasvattamalla pettymysten sietokyky kasvaa. Se ei kuitenkaan poista tarvetta poistaa negatiivisia ajatuksia mielestä, joten positiivisen näkeminen kaikessa ja kaikkialla auttaa keventämään jokapäiväistä elämää.

Elämän voi nähdä pelinä. Kehittyessään pääsee seuraavalle tasolle, jossa kohtaa taas seuraavat mielenkiintoiset haasteet. Menestyminen vaatii kehittymistä, jotta oppii selviytymään jokaisen tason jälkeen aina uudelle tasolle. Peliin on helppo lähteä mukaan, kun tajuaa voivansa elää ikään kuin oman elämänsä yläpuolella: kumpi vie kumpaa – sinä elämääsi vai elämäsi sinua? Jokainen epäonnistuminen on alku jollekin uudelle ja sivupolut rikastuttavat vaiheikasta matkaa. Menestyksen polulle päästäkseen täytyy ottaa itseään niskasta kiinni, mutta polulla ollessaan itseään ei pidä ottaa enää niskasta kiinni, vaan kädestä. Päämäärät ohjaavat saavuttamista ja päämärän voit löytää hyödyntämällä kaikkia näitä reseptejä. Saavutukset ovat osatavoitteita menestykseen ja

”menestys on mielenrauha, jonka saavutat tietäessäsi, että yritit tehdä parhaasi.”

John Wooden

You May Also Like…

Dopamine nation

Luin Anne Lembken kirjoittaman kirjan ”Dopamine nation”. Anne Lembke on amerikkalainen psykiatri, joka on Stanford...

0 kommenttia

Lähetä kommentti