Päätin kesälomalla käydä Suomalaisessa kirjakaupassa katsomassa mahdollisia syksyn lukemisia, ja käteen tarttui hyvällä alennuksella varustettu Antti Tuiskun kirja nimeltä Menesty. Olin tästä jo aiemmin kuullut ja sillä oli hyvä aloittaa lukurutiini. Ensiajatus tästä kirjasta ennen kuin ehdin edes kansilehteä avata, oli se, että tämä kertoo siitä, kuinka menestyä uralla ja päästä sitä kautta pitkälle. Olihan se jollain tavalla totta, mutta tajusin, että se ei ole ainoa menestyksen mittari. Kirjassa puhuttiin muutamasta eri osa-alueesta, joita käsittelemme tiimiakatemia-arjessa erityisen paljon. Haluan kertoa omia ajatuksiani näistä.

Identiteetti ja itsensä tunteminen

Antti Tuisku kertoi kirjassaan omista nuoruuden kokemuksista identiteetin ja itsensä tuntemuksen saralta. Hän esimerkiksi muunteli ja madalsi ääntään, sillä hän ajatteli olevansa vakuuttavampi niin. Kiusaamistausta varmasti vaikutti tähän suuresti. Voisi luulla, että nousukiitoon lähtenyt artistiura olisi rakentanut Antin itseluottamuksen ja identiteetin. Sinun täytyy kuitenkin itse löytää itsesi, jotta tiedät kuka olet ja mikä sinulle on tärkeää. Identiteetti vastaa kysymykseen Kuka minä olen?

Tiedänkö minä kuka minä olen? En usko, että tiedän vastausta tähän täysin. 

Varsinkin ennen identifioin itseäni muiden ihmisten ajatuksien ja mielipiteiden perusteella. 

Jos ihminen ei tunne itseään tai haluaa identifioida itsensä muiden ihmisten mielipiteiden perusteella, hän haluaa usein näyttää heille. Tunnistan nuoremman Jessikan tästä. Minulla oli itseasiassa vielä vuosi sitten se ajatus, että tahdon näyttää kaikille, ettei lukihäiriöt tai sun muut vaikeudet hidasta omaa elämääni ja pääsin korkeakouluun ensimmäisenä koko meidän lähisuvustamme. Ajatus oli alun perinkin se, että kyllä minä näytän niille kaikille, että minusta on siihen. Loppujen lopuksi näitä kouluja käydään vain itseäni varten. Jo tässä puolessa vuodessa tiimiakatemialla ollessa olen löytänyt enemmän itseluottamusta. Siinä ovat ehdottomasti auttaneet meidän koko tiimi sekä valmentajamme Jaana. 

Nuorena yläasteen jälkeen tuli tehdä päätös siitä, mihin kouluun sitä hakee yhteishaussa. Pohdinnassa oli joko kaksoistutkinto tai merkonomiopinnot. Päädyin kuitenkin pelkkään ”amikseen”, sillä ala oli itseä kiinnostava ja yhdeksän kouluvuoden jälkeen perinteinen lukio siihen lisäksi ei sitten innostanutkaan. Ajattelin myös, että mitä tekisin juuri ja juuri läpipäästyillä kirjoituksilla, sillä yläasteenkin keskiarvo oli keskiverto. Kesällä ennen tulevia opintoja muistan jokaisen tutun tai tutun tutun kysyvän minulta lauseen: Mihin lukioon sä pääsit? Siihen vastaaminen tuon ikäisenä tuntui nololta. Taisin tosiaan olla omasta kaveriporukastani ainoa, joka lähti ammattikouluun. Olen kuitenkin ylpeä siitä, etten lähtenyt paineen mukana lukioon vain sen takia, että jokainen ystäväni meni sinne. 

Tiimiakatemiassa oma itsetuntemus ja identiteetti tulee kasvamaan kokemuksien mukana. Omalle epämukavuusalueelle hypättäessä on pakko luottaa sekä haastaa tietoisesti itseään. Tiimityöskentelyssä opit myös tuntemaan itseäsi.

Epäonnistuminen

Kirjassa puhuttiin paljon epäonnistumisesta ja sen tärkeydestä. Voisin jopa väittää, että jokainen meistä on joskus epäonnistunut jossain asiassa, oli se sitten iso tai pieni epäonnistuminen. Se on kuitenkin aina askel kohti onnistumista.

Et voi nauttia onnistumisesta, jos et osaa epäonnistua. Mietitään tilannetta, jossa teidän jalkapallojoukkueenne on hävinnyt muutaman pelin ja päätätte joukkueen kanssa treenata ne viimeisetkin viilaukset kuntoon. Seuraavassa pelissä joukkueenne pelasi niin hyvin, että totutun häviön sijaan lukemaksi tuleekin voitto. Epäonnistumisen jälkeen onnistumiset tuntuvat entistä paremmalta.

Minua on aina pelottanut epäonnistuminen, varsinkin työelämässä. Täällä akatemialla se on myös jännittänyt. Ehkä siinäkin mietin turhaan, että mitä muut ajattelevat jos oma projektini tai muu tehtäväni ei menekkään ihan niin kuin pitäisi. Epäonnistumista on kuitenkin aivan turha pelätä, koska se opettaa todella paljon. Uskon, että projektien pyöriessä tulee varmasti epäonnistumisia vastaan, niistä täytyy vaan päästä mahdollisimman nopeasti yli sekä kerätä opit.

Olemme alusta asti tiimin kanssa puhuneet siitä, että epäonnistuminen on täysin sallittua. Jos joku tiimistämme tulee epäonnistumaan tai myöntää virheensä asiassa kuin asiassa, olemme hänen tukenaan ja kannustamme jatkamaan ja yrittämään uudestaan. Turha naljailu siinä vaiheessa on turhaa ja pahentaa vain tilannetta. 

Epäonnistumista ja onnistumisen mahdollisuutta saamme helpotettua välitavoitteilla. Jos projekti tai jokin muu tehtävä on iso ja pitkä, on syytä pilkkoa se osiksi ja asettaa välitavoitteet. Tätä täytyy ehdottomasti hyödyntää suuremmissa projekteissa tiimiakatemialla, jotta aikataulu sekä projekti pysyy kasassa.

Mukavuusalueet

Et missään nimessä voi pysyä koko ajan siellä omalla mukavuusalueella. Tottakai me etsimme niitä omia kiinnostuksen kohteita ja menemme niitä kohti, mutta välillä on hyvä haastaa itseään ja hypätä kohti tuntematonta. Tämä on helppo toteuttaa tiimiakatemialla esimerkiksi projektien kautta. Itse tulen Learning Circuksessa menemään suuresti omalle epämukavuusalueelleni. Englannin puhuminen ja koti-ikävä ovat varmasti pelottavia asioita reissulla. Tiimi on tsempannut paljon kummassakin asiassa ja tulee varmasti reissullakin tsemppaamaan. 

Aloitimme Arten syksyn mökkireissulla ja juttelimme paljon tulevaisuudesta ja unelmista. Useampaa meistä jännitti se, että löytyykö elämässä omaa intohimotyötä tai suuntaa. Koen, että elämässä tulee olemaan eri aikakausia ja jokaisessa niissä kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, kun kasvamme ihmisinä. Se, mikä tuntuu 25-vuotiaana täydelliseltä elämäntyöltä, saattaa 40-vuotiaana tuntua vieraalta ja epämieluisalta. Silloin taas olet saattanut löytää uuden intohimon, jota kohti kuljet. Se voi olla kuitenkin jännittävää lähteä toteuttamaan sitä uutta unelmaa sieltä tutusta ja turvallisesta työpaikasta. Useimmiten se päätös tavoitella haluttua asiaa on parempi, kuin jättää se käyttämättä ja tyytyä epämieluiseen.

Kirjaa lukiessa tuli paljon pohdittua omaa itsetuntemusta sekä omaa tulevaisuutta. Uskon, että jo tiimiakatemialla omia kiinnostuksen kohteita ja taitoja löytäessä itsetuntemukseni kasvaa ja kehittyy. Täytyy muistaa seurata omia unelmia sekä tavoitteita ja pitää muistaa se, ettei kannata tyytyä siihen mikä ei itsestä tunnu hyvälle.