Ajattelin lukea vaihtelunvuoksi johtajuuden kirjan Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa. Kirja kertoi jazzin johtamisen periaatteista ja sen elementeistä. Reflektiossa pohdin jazzin johtamisen elementtien kautta johtamista ja minun henkilökohtaista johtamisfilosofiaani johtamisesta. Kirja sai miettimään johtajuutta ja sen ominaisuuksia syvemmin jazzinjohtamisen periaatteisiin peilaten.

Jazzin johtamismalli

Kirjassa puhuttiin jazzin johtajuuden neljä peruselementtiä. Nämä elementit ovat yhteinen kieli, aktiivinen kuunteleminen, toisten tukeminen ja vastuun kantaminen. Erilaisilla ammattiryhmillä on tiettyjä termistöjä, joita he käyttävät työskennellessään. Yhteinen kieli ja termistö helpottaa sitä, että yhdessä työskentelevät ihmiset ymmärtävät toisiansa nopeammin ja saavat toistensa ajatuksista nopeammin kiinni. Yhteinen kieli auttaa yksilöiden ja tiimin jäsenten välistä kommunikointia niin että jokainen tulee ymmärretyksi. Yhteiseen kieleen kuuluu myös eleet, joista toiset osaavat tulkita viestiä. Aktiivinen kuuntelu on yksi tärkeimmistä osista tiimityöskentelyä, joka parantaa keskinäistä luottamusta. Aktiivinen kuuntelu parantaa ryhmän yhteistyötä ja edistää tiimin toimintaa. Aktiivinen kuuntelu on myös läsnäoloa niin että keskittyy toisen asiaan. Aktiivinen kuunteleminen on haastavaa, koska mielemme prosessoi kuulemaansa asiaa, josta syntyy uusia ajatuksia kuuntelijalle. Tuen antamisella on merkitystä tiimityöskentelyssä. Tuen antaminen viestii muille luottamuksesta ja kannustamisesta. Tuen antaminen motivoi, auttaa tekemään asioita ja sitouttaa myös tiimilisiään tekemään asioita entistä rohkeammin. Vastuun kantamisen rooli on johtajalla olennaista. Johtaja tai tiimin vetäjä sitoutuu tiettyyn tehtävään tai rooliin, jossa hänellä on velvollisuuksia ja vastuuta tiettyä tehtävää, roolia tai päätöksentekoa kohtaan.

Miettiessäni, miten jazzin johtamismallit toimivat Elementian tiimissä. Yhteisen kielen ja viestintätavan löytämisessä on ollut haasteita. Tiimissämme on niin monipuolisesti eri tavalla viestiviä ihmisiä, joiden yhteisen viestimistyylin löytäminen on haasteellista. Emme osaa aina tulkita toistemme viestejä oikein. Pidänkin tärkeänä tallaisissa tilanteissa kysymysten esittämistä toisille. Kysymällä tarkentavia kysymyksiä toisen ajatuksesta, ymmärtäisimme toistemme ajatusmaailmaa entistäkin paremmin. Minun mielestäni joidenkin ihmisten välinen kommunikointi on helpompaa kuin toisten. Tätä mielipidettäni perustelen sillä, etten henkilökohtaisesti aina ymmärrä toista osapuolta. Olen muutaman kerran ollut tilanteessa, jossa olen tulkinnut vastapuoleisen keskustelijan viestitä eri tavalla mitä hän on yrittänyt viestiä. Nämä viestilliset väärinymmärrykset vaikuttavat keskinäiseen kommunikointiin. Tästä esimerkkinä mieleeni tulevat kirosanojen merkitys viestinnässä. Mitä kirosanoilla oikeasti halutaan viestiä ja miksi niitä tarvitsee käyttää. Henkilökohtaisesti en suvaitse kirosanoja viestinnässä, vaikka tiimiläisteni suusta niitä kuulee suhteellisen usein. Pienilläkin viestinnällisillä asioilla on merkitystä viestinnän tulkitsemiseen ja siihen miten eri tavalla erilaiset ihmiset voivat ne tulkita. Näin ollen erilaiset ihmiset tulkitsevat omasta näkökulmastaan toistemme viestejä niin sanallista kuin sanatonta viestintää ja tekevät siitä omat johtopäätöksensä.

Aktiivinen kuunteleminen on osa johtamista, mutta myös tiimityöskentelytaitoja. Aktiivinen kuuntelu ei ole aina helppoa.  Olen huomannut, kuinka toisten kuunteleminen on haastavaa silloin kun kuulemasta asiasta nousee omia ajatuksia pintaan. Silloin kuuntelemisesta jää osa kuulematta. Olen huomannut esimerkiksi treeneissä, miten ajatuksen juoksu vaihtelee ihmisen mukaan. Toisilla ajatukset juoksevat toisesta asiasta toiseen nopeasti, kun tosilla ajatuksen juoksu on hitaanpa ja syvempää. Ajatuksen juoksu vaikuttaa kuuntelemiseen tarkkuuteen. Mietittyäni mitkä tekijät vaikuttavat kuuntelemiseen mietin, miten kuuntelemme toisiamme tiimissä. Kuuntelemmeko todella kaikkia tiimin jäseniä tasapuolisesti tiimissä. Vaikuttaako jonkun ääni painavammalta kuin toisen. Näin mietittyäni jokaisella yksittäisellä tiimin jäsenellä on vastuu omista puheenvuoroistaan ja siitä, milloin keskittyy kuuntelemaan ja antamaan tilaa toisille.  Kuuntelemisen taitoa voi mielestäni harjoittaa ja edistää. Olen huomioinut miten joidenkin mielipiteet painavat enemmän tiimissä kuin esimerkiksi omani. Tästä päätellen voisin sanoa, että joilla on vahvempi tai painavampi ääni, joka osaa joko argumentoida paremmin tai häneen luotetaan enemmän tiimissä. Kuuntelemisen taitoa voidaan harjoittaa ja omalta osaltani voisin keskittyä yksityiskohtien sijaan kuuntelemaan kokonaisuuksia. Olen huomannut kuinka helposti jään jumiin johonkin tiettyyn kuulemaani yksityiskohtaan sen sijasta, että ymmärtäisin kuulemani asian pointtia.

Toisen ihmisen tukeminen on kaksisuuntaista vuorovaikutusta.  Toisten tukeminen näkyy siinä, miten muut ympärillä olevat esimerkiksi tiimiläiset vastaavat esitettyihin ajatuksiin myönteisesti ja kannustavasti. Toisten ajatuksien tyrmääminen viestii siitä, ettei kyseinen ihminen tue ajatuksiasi. Toisen tukemiseen on oltava kyky vastaanottaa tukea ja myös antaa sitä vastavuoroisesti. Tuen antamisen haasteina voi olla ettemme aina ymmärretä toistemme tarpeita ja tuntemuksia, jotta osattaisiin antaa oikeanlaista tukea toisillemme. Tuen antaminen on haastavaa silloin, kuin ei tiedetä kyseisen ihmisen kamppailevan jonkun asian kanssa. Miettiessäni toisen tukemista se ei ole aina helppoa. Tukemiseen tarvitaan empatiaa, ymmärrystä ja kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Toista ihmistä on helppo tukea ja kehua kuten onnistumisesta tai hyvästä suorituksesta. Joskus paras tapa auttaa ja tukea on olla läsnä ja kuunnella mitä toisella ihmisellä on sanottavaa. Miettiessäni Tiimiakatemian toimintamalleja tukemisen kulttuurista. Tiimiakatemialla ja tiimityöskentelyssä on haettava erikseen tukea omalle tekemiselleen ja projekteille. Täytyy olla valmis kertomaan omista haasteistaan ja onnistumisistaan, jotta toiset osaavat tukea tekemistä oikein.  Kukaan ei tue automaattisesti vaan joudutaan hakemalla hakemaan tukea ja vahvistusta omille ajatuksilleen. Näin mietittyäni ydin haasteena tiimissämme on puhumattomuus haasteista, jotta voisimme tukea toisiamme entistäkin enemmän. Olemme kehitelleet tähän kuukausikatsausta, jossa kävisimme projekteja ja niiden haasteita yhdessä läpi. Näin ollen kehitämme tiimiä niin, että voimme tukea tooistemme projekteja entistäkin paremmin.

Viimeisenä jazzin johtamismallista oli vastuun ottaminen. Vastuun ottaminen on henkilökohtaisesti haastava aihe. Tavoitteena tiimityöskentelyssä ja projekteissa olisi, että vastuuta toettaisiin mahdollisimman tasapuolisesti. Kun vastuuta on jaettu tasapuolisesti kaikille, on kaikki samalla viivalla muiden kanssa. Kirjassa mainittiin, ”kun otetaan vastuuta, on myös lupa epäonnistua”. Kirjassa oli mielenkiintoinen väite, että epäonnistumisen pelko vähentää vastuunottoa minimiin. Kirjassa oli mielenkiintoisia pointteja vastuun ottamisesta ja sen vaikutuksista. Olen havainnoinut itsestäni epäonnistumisen pelkoa, joka vaikuttaa vastuun ottamiseen. Vastuun ottaminen on siten itselleni haastavaa tietäen, että sen jälkeen on enemmän velvollisuuksia ja painetta onnistua. Ehkä välttelen tietyntyyppistä vastuuta, kuten johtamiseen ja hallinnointiin liittyviä. Tätä asiaa joudun vielä työstämään itsessäni. Esimerkiksi gäppi kassa järjestelmää tiimillä jakaa vastuuta jokaiselle tiimin jäsenelle. Jokainen tiimin jäsen ottaa vastuuta omasta x määrän summasta, jonka tuo tiimille kuukaudessa. Näin vastuuta voidaan jakaa tasapuolisesti kaikille tiimin jäsenille. Olen tykännyt näin jälkikäteen kyseisestä meneelmästä, vaikka se aluksi tuotti painetta ja stressiä tuoda rahaa tiimille. Olen kummiskin tuonut oman osuuteni tiimille, jolloin voin olla tyytyväinen henkkilökohtaiseen tekemiseeni.

Oma johtamisfilosofia

Kirjaa lukiessani jäin miettimään johtamista ja sen erilaisia muotoja. Olen aina miettinyt, ettei minusta ole esihenkilö työhön tai se ei itseäni kiinnostaisi. Jäin miettimään omia ajatusmallejani johtamisesta ja siitä miksi olen juurruttanut ajatuksen, ettei minusta ole johtajaksi. Olenko toistanut kyseistä asiaa itselleni liikaa, jolloin uskon kyseiseen aiheeseen vielä vahvemmin. Johtamisessa eniten hirvittää ajatus vastuusta ja siitä, että jos jokin asia menee pieleen, on viimekädessä se johtajan vastuulla. Kirjassa mainittiin miten epäonnistumisen pelko estää vastuunoton minimiin. Olen yrittänyt kovasti miettiä mistä epäonnistumisen pelko kumpuaa ja miksi se hirvittää itseäni. Olen ihmisenä sellainen joka kannustaa ja tukee muita. Olen suvaitsevainen toisten virheille, mutta miksi en salli sitä itselleni. Siinä olisi vielä itselläni kehittymisen paikka.

 Johtamisessa eniten kiehtoo se, miten kyseinen ihminen pitää paketin kasassa esimerkiksi projektissa. Johtamisessa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja ihmistuntemusta. Mielestäni hyvä johtaja on kuin ystävä, joka kysyy, miten kesäloma meni tai kysyy, onko mielenpäällä jotain. Johtaja välittää johdettavista olevista ihmisistä.

Henkilökohtaisia haasteita johtamisessa olisi joistakin asioissa liiankin jyrkät mielipiteet. Olen huomannut tiimityöskentelyssä, että ilmaisen mielipiteeni tietyissä asioissa aika jämäkästi, vaikka se ei olisikaan tarkoitukseni. Omat vahvuuteni johtamisessa olisi päämäärätietoisuus ja jämäkkyys. Pusken asioita tapahtumaan eteenpäin, kun tiedän mitä kohti mennään. Varmistaisin asioita tapahtuvan niin ettei ne jäisi junnaamaan paikalleen. Käytännössä tukisin ja kannustaisin ihmisiä eteenpäin omalla persoonallisella tavallani.

Kirjan luettuani jäin miettimään johtamismetodejani arjessani, jolla johdan omaa toimintaani. Arjen johtaminen ja oman tekemisen johtaminen on tärkeää Tiimiakatemialla. Teen arjessa asioita oman arvopohjan kautta. Arvojani ovat perhe, hyvinvointi, toisten kunnioitus, tasa-arvo, luonto ja luotettavuus. Arvoni ohjaavat toimintaani arjessa, joka auttaa tekemään päätöksiä elämässä. Arvot näkyvät oman arjen hallinnassa ja sen johtamisessa. Arjessani asetan itselläni tavoitteita, jotka ovat välttämättömiä hoitaa kyseisellä viikolla. Näiden tavoitteiden asettamisessa huomioin, että palautumiseeni jää tarpeeksi aikaa. Tavoitteiden asettaminen ja asioiden konkreettinen kirjaaminen paperille helpottaa hoidettavien asioiden suorittamista. Tavoitteiden asettamisessa pitää olla realistinen omien voimavarojen kannalta. Liian isot tavoitteet viikolle voivat olla kuluttavia ja ottavat aikaa palautumisesta ja hyvinvoinnista. Kaiken lähtökohtana on hyvinvointi, jonka myötä jaksaa asettaa tavoitteita ja mennä niitä kohti.

Pohdinta

Kirja herätteli ajatuksia johtamisesta ja omista johtajuuden malleista. Kirjassa käsiteltiin jazzin johtamisen malleja, joita pohdin tiimin ja oman kokemuksen näkökulmasta. Kirjassa oli hyvin esimerkkejä, joista pääsi pureutumaan näihin jazzin johtamisen eri malleihin hyvin. Mielestäni oli virkistävää lukea johtamisen kirja pitkästä aikaa, kun on vertailupohjaa niin projektijohtajaa miettien ja tiimityöskentelyyn peilaten.