Ensimmäiseksi kirjakseni itsensä johtamisen kategoriasta valitsin Aki Hintsan Voittamisen anatomian. Olin etukäteen kuullut useammalta taholta kirjan olevan mielenkiintoinen ja hyödyllinen opas kokonaisvaltaisen hyvin voinnin saavuttamiseen normaalissa arkielämässä. Itse asiassa tämä olikin jo toinen kerta, kun luin kyseisen teoksen.

En koskaan ole ollut suuri kirjojen ystävä ja lukeminen on minusta tuntunut aina vaivalloiselta. Ensimmäisen kerran luin Voittamisen anatomian noin neljä vuotta sitten vanhempieni suosituksesta. Rimpuilin silloin väkisin kirjan alusta loppuun todella pienissä osissa, jotta pystyin sanoa lukeneeni sen. Tästä lukukokemuksesta ei luonnollisestikaan jäänyt juuri mitään mieleeni. Nyt muutaman vuoden vanhempana ja kehittyneempänä versiona kirjan lukukokemus oli aivan erilainen. Pystyin keskittymään yhtäjaksoisesti kirjaan huomattavasti pidempiä ajanjaksoja ja tunsin oikeasti saavani lukemisesta jotain irti.

Kirja valinta osui hyvin tämänhetkiseen uuteen elämäntilanteeseeni, viimeisen noin puolen vuoden aikana olen ollut hieman hukassa. Pitkäaikaisen harrastuksen päättyminen, uudet opiskelukuviot ja kaverit, ovat saaneet minut tilanteeseen, jossa en tiedä mitä minulle aikaisempaa suurella määrällä vapaa-aikaa tekisin. Jotain sisältöä tahdon, mutten tiedä mitä.

Hintsan kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin ydinkysymykset: Tiedätkö kuka olet? Tiedätkö mitä haluat? Kontrolloitko omaa elämääsi? Saivat minut pysähtymään ja miettimään vastauksia. Vastaaminen tuntui haastavalta, erityisesti ensimmäisen kysymyksen kohdalla, sillä olin jo pidempään tuntenut olevani hieman hukassa. Sen sijaan seuraaviin kysymyksiin osasin vastata nopeammin, haluan oppia uutta, olla virkeämpi arjessa, kasvattaa verkostojani sekä pitää nykyisiin ystäviini, ja perheeseeni tiiviit välit ja tiedän kontrolloivani kaikkia näitä osa-alueita itse.

Saavuttaakseni haluamani tavoitteet minun on Hintsan oppien mukaan pystyttävä vastaamaan kaikkiin näihin ydinkysymyksiin, jotta kaikki hyvinvoinnin alueet on mahdollista rakentaa vakaalle pohjalle. Kirjassa Hintsa painottaa, ettei ole kannattavaa lähteä tekemään liian montaa muutosta elämään samanaikaisesti, vaan esimerkiksi yksi tai kaksi osa-aluetta korjaamalla on hyvä aloittaa. Kirja tarjosi monta vakuuttavaa esimerkkiä ja selkeän ohjeistuksen siitä miten omaa hyvinvointia on mahdollista kehittää arkielämässä todella pienillä, matalan kynnyksen teoilla. Ilman motivaatiota hyvinvoinnin kehittäminen on kuitenkin lähes mahdotonta. Sain kirjasta intoa pohtia omia arkisia valintojani ja niiden merkitystä vireystilaani.

Suurimman mielenkiinnon kohteeksi kirjaa lukiessa nousi unen merkitys. Entisenä urheilijana asiaa oli minulle toki jo kauan toitotettu, mutten ollut ajatellut sitä sen enempää. Mielenkiintoinen esimerkki oli moninkertainen olympia- ja MM-kultamitalistista Haile Gebreselassie. Hän eli yksinkertaista elämää ja teki sitä mitä rakasti eniten. Hänen vuorokausirytminsä noudatti auringonvalon aikaa. Tämän jälkeen oli helppo oivaltaa miksi Hintsa oli todennut muun muassa valojen ja erilaisten näyttöjen vaikuttavan negatiivisesti nukahtamiseen ja uneen. Kommentit tuntuivat mielestäni loogisilta. Kokeilin Hintsan ohjeiden mukaan valojen asteittain vähentämistä ennen nukkumaan menoa ja heräämistä joka päivä samaan aikaan. Noin viikon kokeilun jälkeen huomasin jo olevani pirteämpi iltapäivisin ja nukahtaminen tapahtui huomattavasti nopeammin. Oli mielenkiintoista lukea tietoa, siitä miten toistuvasti liian lyhyeksi jääneiden yöunien merkitys kertaantuu ja miten suuri vaikutus sillä on esimerkiksi kognitiivista ajattelua vaativiin tehtäviin. Aion jatkaa kokeiluani ja katsoa kuinka pysyviä vaikutuksia on mahdollista saada. Kirjassa kerrottiin myös kofeiinin erittäin pitkästä puoliintumisajasta, josta en ollut tietoinen ennen. Tämän takia jopa aamupäivällä nautittu kofeiini saattaa vielä illalla vaikuttaa nukahtamiseen, jatkossa haluan myös tarkkailla kofeiinin käyttöäni ja mahdollisesti luopua siitä.

Henkinen energia on mielestäni yksi teoksen kiinnostavimmista kappaleista, siinä käydään läpi Hintsan ja hänen verkostoonsa kuuluvien psykologiensa kehittämää teoriaa, joka kuvaa jaksamista, elinvoimaisuutta ja energisyyttä. Kappaleessa käsitellään muun muassa loppuun palamista, ajan käytön jakamista ja itselle tärkeiden asioiden korostamista. Henkinen energia on voi olla vaikea käsite, mutta Hintsa on yksinkertaistanut sen muotoon: ”Akkuja pitää ladata enemmän kuin niistä ottaa virtaa”. Henkistä energiaa on mahdollista saada oikeastaan kaikista asioista, joita itse arvostaa, esimerkiksi ystävistä, perheestä, mielekkäästä työstä ja yksin olosta. Hintsa käyttää henkisen energian kartoittamiseen energia pyramidia, sen avulla asiakkaan on tarkoitus nähdä kuinka hän käyttää energiaansa ja mistä saa sitä ladattua lisää. Energia pyramidia tarkastellessani pohdin oman henkisen energiani kulutusta ja lataamista. Saan itse ladattua henkistä energiaa esimerkiksi viettämällä aikaa itsekseni mutta myös ystävien kanssa. Sen sijaan koen koko päivän kestävän opiskelun kuluttavan henkistä energiaani. On siis pidettävä vain huoli siitä, että akkujeni lataus pysyy positiivisen puolella.