Satu Pihlaja ottaa kirjassaan Aikaansaamisen taika kantaa siihen, mitä aikaansaaminen on ja kuinka siinä voi kehittyä. Monesti aloittaminen ja aikaansaaminen voi tuntua haastavalta. Ohjaamme omaa toimintaamme päivittäin erilaisilla tavoitteilla. Tavoitteet voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia ja ne voivat olla hyvin eri tasoisia. Tärkeintä on kuitenkin asettaa tavoitteet oikein, jotta ne tuottavat iloa ja energiaa, jolloin asioiden aikaansaaminen paranee.

Omat vai muiden tavoitteet

Tavoitteet ovat itseäsi varten ja niiden avulla pyrit pääsemään johonkin lopputulokseen. Muualta tulevat tavoitteet eivät välttämättä ole innostavia, koska ne ajavat sinua jonkun muun haluamaan päämäärään. Päämäärä voi olla yhteinen, mutta silloinkin tavoitteisiin kannattaa etsiä oma näkökulma. Tällöin tavoitteet ovat mielekkäämpiä ja silti päästään samaan tulokseen. Omat tavoitteet eivät välttämättä sovi esimerkiksi aikataulullisesti muiden asettamien tavoitteiden kanssa yhteen. Tavoitteiden täytyykin pohjautua omaan elämään, mutta niillä voi olla lisätavoite yhteiseen tavoitteeseen.

Pihlajan esimerkin mukaan kannattaa ottaa tavoitteeksi käydä lenkillä aina tiettyyn aikaan ja silloin kun aikataulut käyvät yhteen, lenkin voi tehdä naapurin kanssa. Projektityötä ajatellen, asiaa voi edistää itsekseen silloin, kun jostain asiasta täytyisi pitää palaveria, mutta aikataulu ei käy kaikille. Palaverin voi pitää myöhemmin ja käydä läpi valmiiksi edistettyä asiaa.

Yhteiset tavoitteet antavat lisää motivaatiota tekemiselle. Yhteisen päämäärän eteen työskentely myös yhtenäistää ja kehittää sosiaalisia suhteita. Asioihin saa uudenlaisia näkökulmia, jotka innostavat. Muiden kanssa tavoitteista puhuminen kannattaa, koska ympäriltä voi löytyä ihmisiä, joilta löytyy taitoa tavoitteen edistämiseen.

Tavoitteiden asettaminen

Tavoitteiden asettaminen on yleensä suurin ongelma aikaansaamisessa. Monesti tavoitteet ovat liian suuria, jolloin aloittaminen tuntuu liian suurelta tehtävältä. Suuret tavoitteet kannattaa jakaa pienempiin osatavoitteisiin, jotka on helpompi ottaa työn alle. Laajemmat tavoitteet auttavat ymmärtämään kokonaiskuvaa, mutta yleensä riittää, että tietää vain seuraavan tavoitteen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy olla aikataulut. Ilman aikataulua tavoite on tehtävä joskus tulevaisuudessa ja silloin on tuurista kiinni, löytääkö sille aikaa tai motivaatiota. Tavoitteelle kannattaa asettaa heti konkreettinen päivämäärä ja sen perusteella suunnitella oma tekeminen. Esimerkiksi, kun asettaa tavoitteelle päivämäärän, niin voi listata tehtävät, jotka täytyy olla siihen mennessä tehtynä tavoitteen saavuttamiseksi. Selkeillä tavoitteilla ja tehtävien asettamisella sitouttaa itsensä tekemään konkreettisia asioita päämäärän eteen.

Keskustelimme aiemmin muutaman tiimiläisen kanssa tavoitteellisuudesta ja aikaansaamisesta, kun kävimme dialogia unirytmistä ja aamuherätyksistä. Keskustelussa nousi esille se, että kannattaa ottaa tavoitteeksi nousta aamulla heti ylös vaikka väsyttäisi miten paljon tahansa. Kun heti aamulla nousee ylös ja lähtee kohti päivän tavoitteita, väsymyksen unohtaa nopeasti, eikä synny riskiä nukahtaa uudelleen. Esille nousseen kaltaiset tavoitteet auttavat saavuttamaan myös muita tavoitteita, kun omalla motivaatiolla ”ostaa aikaa”.

Ongelmia aikaansaamisessa

Tavoitteessa epäonnistuminen tuottaa pettymystä ja luo negatiivista mielikuvaa tavoitteesta. Jos epäonnistuu tavoitteessa tai sen asettamisessa, kannattaa energia käyttää ratkaisun löytämiseen sen sijaan, että käyttäisi sen tekosyiden laatimiseen. Välillä suunnitelmat muuttuvat, mutta silloin kannattaa olla tyytyväinen siihen, mitä muuta tavoite on työllään tuottanut tai opettanut. Omia ongelmiaan kannattaa yrittää ymmärtää ja sen kautta etsiä ratkaisuja. Ihmiselle on tyypillistä kadehtia muita ja se nostaa kynnystä omien tavoitteiden toteutukselle. Kadehtimisen sijaan kannattaisi inspiroitua toisen saavutuksista, jolloin saa itsekin motivaatiota tähdätä korkealle.

Joillekin täydellisyys vaikeuttaa asioiden edistämistä. Asiat pitäisi olla pilkulleen oikein, että voi täyttää muiden odotukset, eikä nolaa itseään. Kannattaa löytää omat tavoitteet ja priorisoida asiat sen mukaan. Kerran luettava esite ei välttämättä vaadi samanlaista tarkkuutta kuin suurelle yleisölle tuotettava pitkäikäinen teos. Puhelun voi soittaa nyt valmistautumatta ja myöhemmin voi soittaa uudestaan, jos jokin asia vaatii tarkennusta. Kaikki ei voi olla täydellistä ja virheitä tekemällä tekijäksi voidaan tunnistaa ihminen. Tahattoman virheen tekeminen lisää myös myötätuntoa, joka taas vahvistaa ihmisten välistä sidettä. Ihmisenä toimiminen on inhimillistä.

Onnistumisen palkka – positiivinen oravanpyörä

Onnistuminen palkitsee. Työssä onnistuminen tuo hyvää mieltä ja uutta motivaatiota tekemiseen. Pelkkien ongelmien ratkaisemisen sijaan kannattaa miettiä pieniäkin asioita missä on työllään onnistunut. Hyvään keskittymällä luot itsellesi positiivisen oravanpyörän. Aloittaminen on usein haastavaa. Vaikka tehtävä ei olisi valmis, pelkän aloittamisen voi nähdä onnistumisena, jolloin saa uutta innostusta tekemiseen ja siitä voi taas tuntea onnistumista. Oravanpyörä on valmis.

Pihlajan useista hyvistä esimerkeistä koin itse parhaana 15 minuutin säännön. Jos päätät, että teet jotain asiaa päivässä vain 15 minuuttia, aloittaminen on huomattavasti helpompaa. Vaikka sitoudut tekemään vain vartin, luultavasti alkuun päästyäsi innostut tekemään sitä vielä pidempään.

Tavoitteiden saavuttamisista ja onnistumisista kannattaa palkita itsensä. Palkkio voi olla itselleen oman ajan antamista tai yhteistä tekemistä kaveriporukalla. Palkitseminen lisää positiivisia mielikuvia tavoitteesta ja siten madaltaa taas kynnystä aloittaa vastaavanlaisia tehtäviä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa myös kysyä ja antaa apua. Auttaminen tuottaa molemmille osapuolille hyvää mieltä ja kehittää sosiaalisia suhteita. Auttaminenkin siis palkitsee.

Onnistuminen motivoi. Konkreettista onnistumisen tunnetta voi kokea parhaimmillaan flow-tilassa. Flow-tilaan pääseminen vaatii sen, että työ on sopivan haastavaa. Hyvässä flowssa tehtävä ei ole suorittamista, vaan ihminen tunnistaa oman osaamisensa ja tuntee siitä onnistumista. Silloin suorittamisen sijaan on halu tehdä, tuottaa osaamistaan ja oppia lisää. Flow-tila on optimaalisin ja innostavin tila työskentelylle. Flow-tilaan pääsemiseksi kannattaa ylimääräiset tehtävät ja viestimet jättää sivuun. Esimerkiksi kesken työn saapuva mielenkiintoinen viesti kannattaa jättää tauolle, jolloin se ei keskeytä flowta ja viestin ehtii nautiskella rauhassa tauon lomassa.

Halua olla ammattilainen!

Pihlajan kirja tarjoaa paljon konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja aikaansaamisen kehittämiseen, sekä tarjoaa kysymyksiä omien tavoitteiden miettimiseen. Oma mieli on portti aikaansaamiselle ja itsensä ymmärtäminen on itsensä johtamista. Jos ongelmaan ei keksi ratkaisua, voit kysyä neuvoa itseltäsi ja pohtia, kuinka vastaisit neuvoon. Omaa mieltä voi ohjata asettamalla konkreettisia tavoitteita, joihin on helppo tähdätä. Onnistumisista saa uutta energiaa ja positiivisella ajattelutavalla voi luoda itselleen positiivisen oravanpyörän, joka taas tekee tavoitteellisesta tekemisestä tuottoisaa.

Loppujen lopuksi kyse on suhtautumisesta. Maailma ei kaadu pieniin, eikä vielä isoihinkaan virheisiin. Halua olla ammattilainen! Jos pyrit olemaan alasi ammattilainen, haluat ottaa uusia haasteita ja saavuttaa päämääriä tavoitteiden avulla. Pihlajan kirja auttaa seisomaan selkä suorana omien tavoitteiden takana ja parhaimmillaan maa jalkojen alla voi tuntua varmemmalta, kun tunnet oman paikkasi tavoitteinesi.