Dialogi

Kirjoittaja: Matias Alsio

2 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito

Lähdeteoksen kirjoittaja: William Isaacs

Teoriapisteet: 3

Peruselementit toimivalle kommunikaatiolle

Kun tiimit oli jaettu ja astuimme piippukadulle ensimmäisiä kertoja tuli vastaan itselle täysin tuntematon termi ”dialogi”. Ihmiset puhuivat esimerkiksi dialogi ringistä ja en ymmärtänyt yhtään mitä ihmettä me ollaan tekemässä. Ei mennyt kauaakaan kun pikkuhiljaa aloin ymmärtämään sanan dialogi merkityksen. Tiesin mitä hyvä keskustelu on, mitä hyvä keskustelu sisältää. Keskustellessa on aina tärkeää, kuunnella, kunnioittaa, odottaa ja puhua suoraan. Akatemian dialogi ringit kuitenkin erosi itselle normaalista keskustelusta ihan täysin, emme tuntenut toisiamme, emme tienneet mitä ihmettä meidän pitää tehdä tai mistä puhua. Ajan kuluessa ei enää ole epäselkeyttä dialogin merkityksestä ja sen tuomasta hyödystä.

Mitä on hyvä keskustelu? Itselle hyvässä keskustelussa tulee uusia oivalluksia, tuntee olonsa kuulluksi, herättää mielenkiintoa keskusteltuun aiheeseen, joutuu pohtimaan omia ajatuksia tai arvoja, oppii uutta, tai saa suuremman ymmärryksen toisen ihmisen näkökulmasta ja sen taustoista.

”We have two ears and one mouth so that we can listen twice as much as we speak.” – Epictetus

Lähes jokainen kuvittelee olevansa hyvä kuuntelija.

Eihän kuunteleminen ole muuta kuin toisen sanojen kuuntelemista keskustelun yhteydessä. Ei se kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Kuulemisen ja kuuntelemisen välissä on iso ero. Kuuntelemisen ja kuuntelemisen välillä on myös ero. Voit kuunnella toista koska toinen puhuu ja silti miettiä vaikka omaa vastaustasi tai voit kuunnella toista hyvin, tarkoituksena oppia toisen sanoista mahdollisimman paljon, tämä on hyvää kuuntelemista.

Kuunteleminen ei ole suorittamista, ei ainakaan hyvä kuunteleminen. Keskusteluun liittyminen oman päämäärän kanssa ei tuota hyvää tulosta. Meidän tiimissä on paljon asioita joita voitaisiin tehdä toisin että saataisiin kuuntelemisesta parempaa. Unhotamalla vaikkapa oman äänen kuuluville saaminen, pystymme kuulemaan mitä muut puhuvat. Mielestäni hyvä kuuntelija kuulee myös äänettömän kommunikoinnin. Ohjaamalla puheenvuoron toiselle pystyy muuttamaan keskustelun kulkua. Se, että jokainen saa puheenvuroon mahdollistaa tiimin sisäisen yhteisymmärryksen. Meidän tiimissä kommunikoinnin osalta on myös harhakuva siitä, kuinka saada toiset kuulemaan mitä sinulla on sanottavaa. Kun itse mietin miten huomioni saa parhaiten, miten minut saa kuuntelemaan parhaiten rauhallisuuden ja hiljaisuuden olevan isoja tekijöitä. En tarkoita hiljaisuudella sitä, ettei kukaan puhuisi vaan sitä, että puheenvuoron aikana äänen koventamisen sijaan laskee omaa äänenvoimakkuutta. Tälläinen pieni muutos vaikuttaa ainakin itsellä tosi paljon omaan mieleen ja kiinnostukseen. Hiljainen puhuminen saa ihmiset kuuntelemaan tarkasti, jotta he eivät missää mitään. Mietinkin että voisiko meidän tiimissä tälläistä hyödyntää dialogissa. Itse ainakin koitan jatkossa kokeilla oman äänen rauhoittamista ja äänenvoimakkuuden laskemista ja katson miten ihmiset reagoivat dialogi ringissä.      

Kuuntelemalla muita saat myös itsesi kuulluksi. Kun on ymmärtänyt pointin, on paljon helpompi jatkaa keskustelua terveellisellä tavalla. Tämä jo itsessään antaa jokaiselle keskustelussa mukana oleville turvallisemman olon ilmaista mielipiteensä. Kuunteleminen on yksi elämän arvokkaimmista taidoista. Ihminen joka kuuntelee on ihmismagneetti, kuka ei tykkäisi tulla kuulluksi ja käydä hyvää keskustelua. Itse olen panostanut kuuntelemiseen paljon ja olen huomannut sen helpottavan elämää huomattavasti. Keskustelun aikana koitan tehdä katsekontaktia, olla keskeyttämättä toista, kuunnella aktiivisesti ymmärtääkseni, ilmaisen ymmärrystä, kuuntelen tuomitsematta, kuuntelen ajattelematta omaa vastausta, huomioimalla kehonkieltä, tarkkailemalla ihmisiä keskustelun aikana ja laitan kaikki älylaitteet ja muut häiritsevät asiat pois häiritsemästä. Kokeilen aina olla mahdollisimman paljon mukana keskustelussa kuuntelemalla, tämä onnistuu helpommin kaksinkeskeisissä keskusteluissa kuin kymmenen hengen dialogi ringissä, mutta eihän missään kehity ilman harjoittelua.

“Without feelings of respect, what is there to distinguish men from beasts?” – Confucius

Heti ensimmäiseksi tulee mieleen miten lapsia kasvatetaan. Vaikuisilla on jokin ihmeellinen tarve puhua lapsille ilman kunnioitusta lapsen kykyyn ymmärtää asioita. Lapsien kanssa kommunikoidessa tuntuu että aikuisilta ihmisiltä puuttuu kunnioitus, lapsille puhutaan ”lapsi äänellä” ja heitä ei oteta vakavissaan. Sana: Patronise (treat in a way that is apparently kind or helpful but that betrays a feeling of superiority.) kuvaa täysin sitä mitä tarkoitan, lapsia ei pidetä saman arvoisina, heitä ei arvosteta ja heidän tärkeyttä ei arvosteta. Kommunikoinnissa lasten kanssa on tärkeä huomioida miten oma käytös ja kommunikointi tapahtuu, saman asian sanominen eri äänen painolla voi viestiä aivan eri asiaa. Mielestäni lapsille pitäisi puhua samalla tavalla kuin aikuisille, kunhan tietenkin huomioi, ettei lapsien sanavarastoon usein kuulu hienoja sivistyssanoja. Kunnioittavaan kommunikointiin tulee ottaa huomioon että puhuu ymmärrettävää kieltä, tällä meinaan sitä että ottaa huomioon yleisön ymmärryksen kyseistä aihetta kohtaan, ei siis puhuta liian monimutkaisesti.   On kyse sitten lapsista tai aikuisista, tulee kommunikoinnissa kunnioittaa kaikkia osapuolia. Lapsien kohtelu kommunikoinnissa näyttää hyvää esimerkkiä miten ei tehdä. Miten kommunikoida kunnioittaen? Hyvässä keskustelussa kuunnellaan toisen mielipide, vaikka olisit itse erimieltä, tulee toisen mielipidettä arvostaa.. ei kuitenkaan ymmärtää tai olla samaa mieltä. Tärkeintä on koittaa nähdä miksi toinen ihminen on sitä mieltä, on mielipide mikä tahansa tulee toisen sanoja pitää tärkeinä jos ne tulee suusta ulos. Kunnioituksen osoitus tapahtuu tarkkaan kuuntelemalla ja vastaamalla heille kunnioittaen vaikka ei asiasta ajattelisi ollenkaan samalla tavalla. Kunnioittavaan kommunikaatioon kuuluu myös asioista suoraanpuhuminen josta päästäänkin seuraavaan aiheeseen.

Itselle haastavimpana näistä koen suoraan puhumisen, lapsuudesta lähtien olen oppinut kommunikoimaan paradoksaalisesti. Kannattaa lukea artikkeli että ymmärtää paremmin mistä puhun https://mielenihmeet.fi/paradoksaalinen-kommunikointi-6-vinkkia/. Omassa mielessäni erehdyn usein olettamaan toisen ymmärtävän mitä sanon sanomatta mitään. Haastaviin tilanteisiin päädynkin usein kun tuon esille sanoneeni jotain ja toinen henkilö ei ole koskaan kuullut minun sanoneeni sitä mitä sanon sanoneeni. Tulipas vaikea lause :D. Vielä tänäkin päivänä taidan hyvin paradoksaalisen kommunikoinnin erittäin hyvin. Ihmiset jotka ymmärtävät tälläistä kommunikointia pystyvät kommunikoimaan asiasta sanomatta asiasta kuitenkaan mitään, käydä jopa lyhyitä keskusteluja näin. En tiedä onko olemassakaan epäsuorempaa tapaa kommunikoida kuin tämä. Jos Sanonta ”vittuilu on välittämistä” tulee varmaankin osittain tästä. Kun pohtii tätä niin en tosiaan tiedä miksi lapsuudessa ja vanhoissa ystävä piireissäni on kommunikoitu tälläin, se on loppupeleissä tosi epäterveellinen tapa keskustella ja näyttää tunteita. Olen hyvä lukemaan rivien välistä, kääntöpuolena on se, että oletan välillä että omia sanojanikin luetaan rivien välistä ja tälläinen epäsuora viestintä johtaa vain riitoihin ja epäselvyyksiin. Helpostihan voi ymmärtää sen mitä kuulee ja olla huomioimatta tätä äänetöntä viestintä muotoa. Tulevaisuudessa toivonkin että pääsen tästä täysin eroon, opin puhumaan suoraan asioista ilman että jätän asioita tulkinnan varaan.                            

Toinen haitallinen asia itselläni on ajattelu, huomaan että välillä olen käynyt keskustelun mielessäni ja kun tuon asian esille niin sitä on vaikea ymmärtää ja siitä tulee väärinymmärryksiä. Koitankin tuoda asian esille suoraan ja käydä keskustelun muiden ihmisten kanssa sen sijaan että oletan miten tilanne voi mennä omassa päässäni. Vielä on paljon opeteltavaa suoraan puhumisesta, onneksi dialogi rinki on hyvä paikka harjoitella sitä ja harjoitella olemaan mahdollisimman suora tietenkin kunnioittaen muita henkilöitä keskustelussa.

“There is a difference between listening and waiting for your turn to speak.” – Simon Sinek

Kärsivällisyys. Onko odottaminen oikeasti niin vaikeaa? Mihin meillä on kiire keskustellessa, oman vuoron odottaminen kuulostaa yksinkertaiselta asialta ja sitähän se onkin. Tähän käy hyvin sanonta helpommin sanottu kuin tehty. Itsellä on kärsivällisyyden kanssa suuria haasteita, ei kommunikoidessa mutta odottaessa. Voisi kuvitella että nämä menevät käsi kädessäm utta en ainakaan itse näiän koe tapahtuvan. Pystyn kuunnella toista ja odottaa omaa vuoroani, toki kaikilta se välillä unohtuu. Itse pidän isossa arvossa ihmistä joka odottaa omaa vuoroaan dialogissa. Harva asia saa niin pahasti ärsyyntymään kuin ihminen joka puhuu päälle. Meidän tiimissä huomaa ainakin välillä innostuessa ettei dialogin säännöistä mikään päde. Se ei kuitenkaan ole sellainen kaoottinen kaaos vaan pysyy hyvin kasassa siitä huolimatta. Varsinkin palavereissa olen huomannut että saattaa olla parikin keskustelua käynnissä samaa aikaa ja silloin on hieman haastavaa pysyä mukana mutta itse siis nautin tälläisestä kaoottisesta keskustelusta kun tuntuu että silloin ihmiset puhuvat suoraan ja ovat täysillä mukana keskustelussa.                 

Pidin pienen paussin ja oikeasti ajattelin mikä meidän tiimissä on isoin haaste odottamisessa. Tulin siihen tulokseen että ajan puute, meillä ei vaan yksinkertaisesti oo tarpeeks aikaa varattu yhdessä olemiselle. Aina tuntuu olevan asioita mille ei riitä aikaa, uskon että meidän viikkopalaverin lisääminen tulee helpottamaan odottamista. Viikkiksessä saa ”rauhassa” keskustella asiat läpi, sen jälkeen on tunnin mittainen ruokailu tauko ja sitten alkaa treenit. Heti maanantaina tuun kiinnittämään paljon huomiota siihen, miten paljon meidän viikkis ja yhteinen aika jauhamiselle vaikuttaa treeneissä dialogiin… Nyt kun mietin niin se saattaa myös tehä dialogista hankalampaa jos jää jotain palavia puheen aiheita kesken niinkun maanantai aamuna tuleva kassa keskustelu. Kommunikoinnissa tulen huomioimaan omalla osallani sitä että odotan omaa vuoroani ja kun saan vuoron puhua, olen hoitanut hyvän dialogin muutkin osa-alueet hyvin!

”To lose patience is to lose the battle.” – Mahatma Gandhi

Vaikka ei kiinnosta, osoita kunnioitusta ja kuuntele

Kun on palava halu tuoda oma näkökulma esille, odota vuoroasi

Epäselvyyksien ja riitojen välttämiseksi puhu suoraan

Tiiminä ehkä hankalinta välillä muistaa on se, että me ollaan tiimi, meillä on yhteinen tavoite ja me halutaan kaikki suoriutua tiimiakatemialta omalla tavallamme mutta silti mahdollisimman hyvin. Kaukan sisällä tulee liian helposti kahtia jakoa. Tästä puhuttiinkin Faktojen Maailma kirjan alussa, ajattelen itsekin välillä meidän tiimin kyvykkyydet liian ylidramaattisesti ja pessimistisesti. Meidän tiimin sisällä olevat erimielisyydet pitää selvittää yhtenä porukkana, yhtenä tiiminä. Ajatus vähän poukkoili suunnasta toiseen kun on kello jo näin paljon, tähän onkin hyvä lopettaa.

Muistutuksena vielä mitä tulee muistaa, Kuuntele, Kunnioita, Odota ja Puhu Suoraan!

Matias Alsio

You May Also Like…

Brändin kirkastamisen hyödyt

Brändi on kaikkea mitä henkilö kokee ja ajattelee yrityksestä. Se on visuaalisen ilmeen lisäksi kaikkea mitä...

Sivubisnes

Luin Marianne Lehkoisen kirjoittaman kirjan Sivubisnes. Kirja kertoi siitä kuinka perustaa oma sivubisnes vaihe...

Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointi on termi, jota moni ei varmasti edelleenkään ota tosissaan. Monelle ajatus siitä, että jotkut...

0 kommenttia

Lähetä kommentti