Lähdin taas vaihteeksi lukemaan kestävyys ja vastuullisuusaiheista kirjaa. Tätä ennen kaksi aikaisempaa kirjaa ovat osuneet samaan aihealueeseen, miten se menee ei kahta ilman kolmatta. Tällä kertaa kirjaksi valikoitui Terhi Koipijärven ja Sari Kuvajan – Yritysvastuu 2.0 teos. Kirja oli kattava ja erittäin kompakti täynnä asiaa.  

Mitä onkaan sitten tämä yritysvastuu. Yritysvastuu on liiketoiminnan käytäntö, jossa yritykset ottavat huomioon sosiaaliset, ympäristölliset sekä eettiset näkökulmat osana toimintaansa sekä liiketoimintapäätöksiä. Kaikki kolme ovat keskeisessä osiossa, kun puhutaan yrityksen vastuullisuudesta. Kävin viime keväänä Tiimiakatemialla alumnitreeneissä, joissa oli aiheena vastuullisuus yrittäjyydessä. Näistä treeneistä sain pohjustusta näiden aiheiden pariin, sillä en ollut osannut ajatella kaiken tämän kuuluvan vastuullisuuteen, olin vain aina miettinyt ympäristöasioita. On ollut mielenkiintoista pureutua aiheen äärelle nyt enemmän ja viisastua matkalla.  

Mitä yritysvastuu sitten pitää sisällään? Yritysvastuussa on laaja käsite ja kun siitä puhutaan, on kyse mitä ilmeisimmin kestävästä kehityksestä, sidosryhmien osallistamisesta, vastuullisista toimitusketjuista, eettisistä liiketoimintakäytännöistä, yrityksen brändistä ja maineesta, vastuullisesta sijoittamisesta, digitalisaatiosta sekä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Lähdin itse pohtimaan, kuinka yritysvastuu sitten näkyy ja mitä ajatuksia se herättää itsessäni osana omaa Tiimiakatemian arkea.  

Kestävä kehitys on keskiössä, kun puhumme yritysvastuusta. Kestävä kehitys on noussut suureksi puheenaiheeksi ja trendiksi ja siihen panostetaan entistäkin enemmän, kun halutaan luoda parempaa ja pitkäaikaista liiketoimintaa. Nykyaikaiset standardit luovat painetta varsinkin suurissa yrityksissä siihen, että toiminta on läpinäkyvää eikä kuluteta luontoa tarpeettomasti. Yritykset pyrkivät minimoimaan negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaamme. 

 Kuinka sitten pyrimme Tiimiakatemialla toimimaan kestävästi? On ollut hienoa huomata, että Tiimiakatemialaisetkin ovat lähteneet luomaan ja edistämään kestävää kehitystä erilaisten projektien valossa. Olemme lähteneet miettimään sitä, kuinka meidän omista projekteistamme voisi tuoda ilmi ilmastovaikutuksia. Puhuimme tästä myös vähän aikaa sitten joka kuukausijärjestettävässä Battleteam tapahtumassa. Emme ole vielä ratkaissut tätä yhdessä akatemiana, mutta olisi hienoa saada ymmärrystä siitä, että millaista hiilijalanjälkeä jätämme projekteistamme.  

Olen ollut tekemässä tiimiläiseni kanssa 1501 Vintage projektia pian vuoden ajan, toki tällä hetkellä olemme pienellä tauolla projektin suhteen. Projektissa olemme pyrkineet panostamaan kestävään kehitykseen siltä osin, että ihmisten ei tarvitsisi ostaa aina uusia vaatteita vaan myymme käytettyä, mutta tyylikästä vaatetta ihmisille mysteryboxien muodossa. Projektimme kuulostaa hyvinkin kestävältä, mutta meillä on vielä paljon kehitettävää ja mietittävää, kuinka voisimme olla entistäkin kestävämpiä. Esimerkiksi pohdittavanamme on se, että emme saa vintage vaatteita suomesta, joten ne on tilattava ulkomailta. Ulkomailta tilatut tuotteet tulevat lentorahtina ja lentoliikenne aiheuttaa päästöjä. Toimitusketjumme siis ei ole vielä vastuullisimmasta päästä. Vaatteita tilatessa isommilta toimijoilta joukkoon mahtuu aina myös hävikkiä, jota emme voi myydä asiakkaillemme. Olemme pohdiskelleet myös eri vaihtoehtoja tälle niin sanotulle hävikkivaate osalle, jotta sekin menisi kuitenkin vielä käyttöön. Yhtenä ajatuksenamme on ollut vaatteiden tuunaaminen eri vaatteiden osia yhdistelemällä, mutta emme vielä ainakaan ole tätä kokeillut.  

1501 Vintagella olemme pyrkineet luomaan brändiämme tunnetuksi ja pitämään maineemme hyvänä panostamalla mysteryboxien vaatteiden laatuun. Tajusimme vähän aikaa sitten, että emme mainitse myöskään verkkokaupassamme mitään liiketoimintamme vastuullisuudesta. Verkkokauppaamme on tulossa mahdollisesti hieman muutoksia, jolloin lisäämme sinne lisää vastuullisuusasioita, jolloin lisäämme asiakkaiden tietoisuutta. Nyt olemme etsinyt mahdollisia uusia vaatetukkuja, josta olisimme tilaamassa lisää vaatetta varastoomme ja olemmekin ollut entistäkin tarkempia tuotteiden materiaaleista sekä miettinyt, millaista vaatetta ihmiset tällä hetkellä haluavat. Olemme lähtenyt luomaan markkinointimateriaalia sosiaalisen median kanaviin muovaten sisältöä sen toimivuuden mukaan. Pyrimme materiaaleissamme eettisyyteen siinä, että emme johda asiakkaitamme harhaan valheellisilla tiedoilla, kuvilla tai videoilla.  

Olin muutama viikko takaperin Marokossa ja olin ennen reissuani tutustunut erääseen brändiin, joka herätti mielenkiintoni, sillä huomasin sen valmistavan vaatteita juuttisäkeistä. Lähdimme käymään kyseisen yrittäjän luona asiakaskäynnillä juttelemassa hänen vaatebisneksestään ja vastuullisuudesta. Oli hienoa huomata, kuinka bisnesideassa oli huomioitu kestävä kehitys, vastuulliset toimintaketjut, brändin ja maineen luonti yritysvastuun mukaisesti. Hänen vaatebisneksensä hyödynsi juuttisäkkejä, joita hän sai hankittua marokkolaisista kahviloista. Juuttisäkkejä käytetään logistiikassa kahvipapujen kuljetukseen ja hän antaa säkeille uuden elämän ompelemalla niistä uusia vaatteita, jolloin juuttisäkkien käyttöikä pitenee.  

Mielestäni oli hienoa huomata, että myös maassa, jossa kiertotalous ei ainakaan omaan silmääni muuten näyttänyt kovin hyvin toteutuvan, oli edes joku toimija, joka on ottanut agendakseen vastuullisuuden. Hänen brändinsä sai omia ajatuksiani liikkeelle siitä, voisiko suomesta löytyä jotain vastaavia mahdollisuuksia, joita voisi toteuttaa samantyylisesti.  

Yritysvastuu 2.0 kirja oli mielestäni hyvä ja täynnä asiaa, mutta hyvinkin haasteellinen reflektoitava, joten lähdin reflektoimaan kirjaa enemmän yritysvastuusta kokonaisuudessaan, kuin että olisin keskittynyt spesifeihin detaljeihin. Suosittelen kirjaa kaikille luettavaksi, mutta siihen kannattaa varata aikaa hyvin, jotta kerkeää myös ajattelemaan asioita tarkemmin.