Mikko Leskelän ”Bisnesantropologia” on kirja, joka sukeltaa syvälle ihmistieteiden maailmaan ja niiden soveltamiseen liiketoiminnassa. Kirja tarjoaa kattavan katsauksen siitä, miten erilaisia ihmistieteitä, kuten antropologiaa, sosiologiaa, kulttuurintutkimusta ja psykologiaa, voidaan hyödyntää strategiatyössä ja liiketoiminnan kehittämisessä. Mikko Leskelä, kirjan kirjoittaja, on antropologi ja liiketoimintakonsultti, joka tuo omat kokemuksensa ja näkemyksensä teokseen.

Bisnesantropologia on käsite, joka yhdistää antropologian tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja liiketoiminnan maailmaan. Se keskittyy ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä, kulttuureja ja arvoja organisaatioissa ja markkinoilla. Bisnesantropologia pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, miten ihmisten vuorovaikutus vaikuttaa liiketoiminnan dynamiikkaan, miten organisaatiokulttuuri vaikuttaa työntekijöiden toimintaan ja sitoutumiseen, sekä miten yritykset voivat paremmin ymmärtää ja palvella asiakkaitaan. Antropologian tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja sovelletaan organisaatioiden sisäiseen ja ulkoiseen tutkimukseen. Sisäisessä tutkimuksessa bisnesantropologit voivat esimerkiksi tutkia organisaatiokulttuuria, hierarkiaa, vuorovaikutusta ja työntekijöiden käyttäytymistä. Tavoitteena on löytää keinoja parantaa organisaation toimintaa ja työhyvinvointia.

Ulkoisessa tutkimuksessa bisnesantropologit voivat keskittyä esimerkiksi asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtämiseen, markkinoiden kulttuurisiin eroihin ja kilpailijoiden toimintatapoihin. He voivat käyttää antropologisia tutkimusmenetelmiä, kuten etnografiaa, haastatteluja ja havainnointia, saadakseen syvempää tietoa markkinoista ja asiakaskunnasta. Bisnesantropologian avulla yritykset voivat saada uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen ja markkinoinnin suunnitteluun. Se voi auttaa yrityksiä tunnistamaan markkinoiden trendejä ja muutoksia sekä reagoimaan niihin nopeasti ja joustavasti. Lisäksi se voi auttaa yrityksiä luomaan parempia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin

Kirja esittelee ihmistieteitä ja niiden roolia strategiatyössä. Kirjassa tarkastellaan muun muassa sosiologian merkitystä organisaatiokulttuurin ja yhteisöjen dynamiikan ymmärtämisessä, kulttuurintutkimuksen roolia brändin rakentamisessa ja markkinoinnissa sekä psykologian merkitystä kuluttajien käyttäytymisen ja päätöksenteon ymmärtämisessä. Kulttuurintutkimus paljastaa brändin rakentamisen ja markkinoinnin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Kirjassa käsitellään, miten kulttuurintutkimuksen avulla voidaan syventää brändin ymmärrystä ja luoda brändi, joka resonoi kohdeyleisön kanssa.

Kirjan keskeisistä teemoista on ihmiskeskeinen lähestymistapa liiketoiminnassa. Kirjassa korostetaan, että menestyksekkään liiketoiminnan perusta on syvä ymmärrys ihmisistä ja heidän tarpeistaan. Strategiatyössä on tärkeää kuunnella ja ymmärtää niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin muiden sidosryhmienkin näkökulmia ja odotuksia. Kirja tarjoaa käytännön esimerkkejä ja case-analyyseja siitä, miten ihmistieteitä voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja menestyksen avaimien löytämisessä.

Yksi kirjan esimerkeistä liittyy suuren vähittäiskauppaketjun strategisen suunnittelun prosessiin. Yritys oli kohdannut haasteita asiakastyytyväisyyden ja myynnin kasvattamisessa, ja he päättivät ottaa käyttöön ihmiskeskeisen lähestymistavan ongelmien ratkaisemiseksi. Ennen uusien strategioiden suunnittelua ja toteuttamista yritys päätti tehdä perusteellisen tutkimuksen asiakkaiden tarpeista ja odotuksista.

Tutkimuksen avulla yritys keräsi arvokasta tietoa asiakkaiden ostokäyttäytymisestä, mieltymyksistä ja tarpeista. He analysoivat asiakkaiden antamia palautteita ja suorittivat laajoja markkinatutkimuksia saadakseen selville, mitä asiakkaat todella haluavat ja odottavat vähittäiskaupan kokemukselta. Tämän tiedon perusteella yritys pystyi kehittämään strategioita ja toimenpiteitä, jotka vastasivat paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin.

Esimerkki osoittaa, miten ihmistieteitä voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja menestyksen saavuttamisessa. Kuuntelemalla asiakkaita ja ymmärtämällä heidän tarpeitaan yritys pystyi kehittämään parempia palveluja ja tuotteita, mikä puolestaan johti asiakastyytyväisyyden ja myynnin kasvuun. Tämä esimerkki korostaa ihmiskeskeisen lähestymistavan merkitystä strategiatyössä ja sen vaikutusta liiketoiminnan menestykseen.

Mielenkiintoinen osuus kirjassa on Leskelän esittelemä ”kulttuurinen käänteinen etnografia” -menetelmä. Tämä menetelmä perustuu antropologiseen tutkimukseen, jossa tutkija upottautuu kohdekulttuuriin ja pyrkii ymmärtämään sen jäsenten ajattelua, arvoja ja käyttäytymistä. Kulttuurinen käänteinen etnografia soveltuu erityisesti markkinatutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun halutaan saada syvempää tietoa kohdeyleisön tarpeista ja toiveista.

Monikulttuurisuus liiketoiminnassa voi luoda monia etuja, kuten uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Erilaiset kulttuuriset näkökulmat voivat tuoda innovatiivisia ideoita ja lähestymistapoja liiketoiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi kansainvälisessä tiimissä työskentely voi tarjota erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin, mikä edistää luovuutta ja innovaatiota. Toisaalta monikulttuurisuus voi myös tuoda haasteita liiketoimintaan. Kulttuuriset erot voivat aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia ja väärinkäsityksiä, mikä vaikeuttaa tehokasta yhteistyötä ja päätöksentekoa. Lisäksi kulttuuriset erot voivat vaikuttaa esimerkiksi neuvotteluihin, johtamiskäytäntöihin ja asiakassuhteisiin, mikä edellyttää yrityksiltä kulttuurista herkkyyttä ja sopeutumiskykyä.

Kirjassa korostetaan, että menestyksekkäässä kansainvälisessä liiketoiminnassa on tärkeää ymmärtää eri kulttuurien normeja, arvoja ja odotuksia. Kulttuurinen herkkyys auttaa yrityksiä tunnistamaan ja kunnioittamaan kulttuurisia eroja sekä sopeuttamaan liiketoimintastrategiansa ja käytäntöjä vastaamaan eri markkinoiden tarpeita.

Kirjassa esitetään esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat onnistuneet hyödyntämään monikulttuurisuutta kilpailuetuna. Esimerkiksi kansainväliset brändit ovat usein mukauttaneet tuotteitaan ja markkinointiviestintäänsä paikallisiin kulttuurisiin preferensseihin, mikä on auttanut niitä menestymään eri markkinoilla. Lisäksi yritykset, jotka ovat panostaneet monikulttuuriseen johtamiseen ja työvoiman monimuotoisuuteen, ovat usein saavuttaneet parempia tuloksia ja vahvempaa kilpailukykyä globaalilla tasolla.

Kirjan vahvuuksena on ehdottomasti sen konkreettiset esimerkit. Kirja ei jää vain teorian tasolle, vaan tarjoaa käytännön työkaluja ja neuvoja siitä, miten ihmistieteitä voidaan hyödyntää käytännön liiketoiminnassa. Kirja sisältää myös haastatteluita ja case-tutkimuksia, jotka havainnollistavat ihmistieteiden soveltamista erilaisissa liiketoimintaympäristöissä. Kaiken kaikkiaan kirja on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä teos, vaikkakin kirjan sanasto ei ole mitään helpointa ymmärrettävää. kirja kannustaa lukijoitaan laajentamaan ajatteluaan ja ottamaan ihmistieteet vakavasti liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa.