Miten ilmiö oikein rakennetaan ja miksi ilmiö on trendi juuri nyt? Sosiaalisessa mediassa tuotteesta on nykypäivänä hyvin helppoa tehdä ilmiö. Tai siltä ainakin tuntuu selatessa TikTokin ihmeellistä maailmaa. Tiedän, että oikeanlaisella sisältömarkkinoinnilla voi vaikuttaa todella suuresti. Ilmiö kuitenkin on paljon enemmän kuin sosiaalisen median hypetys tai kampanja. Miten sitten oikein rakennetaan menestysresepti toimivaan ilmiöön? 

Mikä on ilmiö? 

Ilmiö syntyy erilaisista tarinoista, jotka tempaisevat lukijan mukaansa. Ne herättävät tunteita ja kiinnostusta tuotetta tai palvelua kohtaan. Tai mikä ikinä halutaankaan saada ilmiöksi. Luonnollisesti ilmiö rakennetaan kirjan mukaan markkinoinnin ympärille.  Minun mielestäni taas ilmiö ja brändi ovat keskenään verrattavissa olevia elementtejä. Niin kuin ilmiölle, niin brändillekin rakennetaan tarina, joka herättää tunteita sekä sen myötä toivottuja jatkotoimenpiteitä. Tosin ilmiö on kestoltaan lyhyt aikaisempi, kun taas brändejä rakennetaan pitkäjänteisesti. Markkinointi on osana prosessia, mutta brändi ohjaa mielestäni punaista lankaa. 

Ilmiö rakentuu kuitenkin 3 keskeiseen ominaisuuteen:

1. Sosiaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan
2. Kiinnostava ja leviävä tarina
3. Lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan ilmiöön

Ilmiön ympärille voi rakentua ikään kuin eräänlainen yhteisö, jossa ihmiset haluavat olla mukana. Parasta kyseisessä tapahtuma ketjussa on se, että parhaimpana markkinointikanavana ilmiölle oman kokemukseni mukaan toimii perinteinen puskaradio. Toisaalta se toimii kumpaankin suuntaan niin hyvässä ja pahassa. Siksi on pohtia mielestäni tarkkaan MIKSI ja MITEN ilmiö halutaan rakentaa. Halutaanko ilmiön myötä kaupallista hyötyä vai vaikuttaa johonkin?

Mihin ilmiötä tarvitaan?

Ilmiö mielletään perinteisesti myyntiä sekä näkyvyyttä hyödyttäväksi tekijäksi eli kaupalliseksi hyödyksi. Itse kuitenkin näen ilmiön hyödyt enemmänkin tehokkaaksi muistijäljen jättämisen työkaluksi (tavoitteet) ja edellä mainitut tekijät sen (avaintulokset) tulokseksi hyödyntäen esimerkiksi rakentamisessa ORK-strategiamallin tavoite ja avaintulos metodia. Voimme myös rakentaa ilmiöstä tavan vaikuttaa tai luoda muutosta, kuten esimerkiksi Ylen Nenäpäivä tai muu vastaava kampanja. Mielestäni Nenäpäivä on loistava esimerkki pitkäkestoisesta ilmiöstä, jonka hyödyt ovat selkeästi tarkasteltavissa myös kuluttajille. Tuntuu, että tämän päivän kampanjat sekä ilmiöt rakennetaan hyvin lyhyt kestoisiksi. Tällaisista esimerkkinä toimii moni TikTokissa ilmiöksi noussut tuote, jonka niin sanottu hype kantaisi vuotta pidemmälle. Tällaisten ilmiöiden massasta on myös yhä vaikeampi erottautua aidosti, sillä samankaltaisia tuotteita esimerkiksi kosmetiikan parissa on monia kymmeniä. Toisaalta kyseinen ilmiö palauttaa kyseiset brändit uudelleen perus kysymyksien äärelle pohtimaan todellista olemassaolonsa merkitystä sekä erottuvuustekijöitä. 

Tarinat

Rakastan luoda erilaisia tarinoita brändeille sekä markkinoinnin pariin. Jokin niiden luomisessa herättää minussa kipinän. On mielenkiintoista luoda brändeistä kokonaisuuksia, jossa yhdistyy kirjoitetut viestit ja visuaalinen tarinankerronta. Ilmiön rakentamisessa tarinat ovat myös yhtä tärkeitä. Ilmiön tarinassa on lupauksia, jotka innostavat osallistumaan ja ohjaamaan toimintaa. Omissa projekteissani voin hyödyntää ilmiön kaavaa ja tarinallisuuden rakennetta mm. kampanjoiden parissa, sillä ne omalla tavallaan kulkevat käsikädessä. 

‘’Jos historiaa opetettaisiin tarinoiden muodossa, sitä ei koskaan unohdettaisi ‘’ – Rudyard Kipling

Tarinoiden vaikuttavuus perustuu ihmismielemme rakenteisiin. Toisaalta se voi olla myös lapsuudesta opittu tapa, miten omaksua ja ymmärtää asioita paremmin. Tarinat luovat merkityksen, joka on helpompi omaksua. Sen vuoksi ilmiöt ja myös brändit tarvitsevat vahvan tarinan ympärilleen herättämään tunteita ja mielenkiintoa. Kirjan mukaan tuttavan kertoma suullinen suositus on mainontaa viisi kertaa voimakkaampi vaikuttamisen keino. Miksi kaikki brändit eivät siis kiinnitä tähän tarpeeksi huomiota? Olen huomannut, että useammista brändeistä tai ilmiötä muistuttavista tekijöistä puutuu täysin punainen lanka, ehkä myös tarinan ydin. Palvelun tai tuotteen loppukäyttäjän on helpompi levittää tarinaa, kun se on johdonmukainen ja mukaansa tempaava. Esimerkkinä omasta kokemuksestani voin kertoa Silja Linen olleen sellainen brändi, joka on mielestäni onnistunut erinomaisesti oman tarinansa rakentamisessa. Ehkä nyt muistat, miten brändi on luonut sinulle mielikuvan meren aalloilla seikkailemisesta sekä hyvästä ruuasta.

Olemme LYS studiosilla ottaneet tulokulman brändien tarinoiden rakentamiseen, joka on tuonut meidän tekemiseemme enemmän merkityksellisyyttä. LYS studiosin oma tarina on ollut pitkä polku tähän saakka, mutta sitäkin opettavaisempi. Tuntuu, että tarinastamme on tämän kevään aikana enemmän muovautunut sellainen, kun sen haluamme olevan. Brändiä on huomattavasti johdonmokaisempi johtaa sekä viedä eteenpäin.  Nyt odotan innolla, mitä tulevaisuus pitää sisällään.

Lopuksi

Yhteenvetona voin todeta, että ilmiöiden rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja vahvaa tarinankerrontaa. Kun nämä elementit kohtaavat, syntyy jotain ainutlaatuista ja merkittävää, mikä jää ihmisten mieleen vielä vuosienkin päähän. Ilmiössä korostuu ymmärrys siitä, että sen rakentaminen on paljon muutakin kuin sosiaalisen median hypetys tai lyhytaikainen trendi. Ilmiön ympärille rakennettu tarina herättää tunteita ja kiinnostusta, luoden samalla sitoutuneen yhteisön. Seuraava askel suomalaisessa liiketoiminta maailmassa voisi olla ilmiö, mikä muistuttaa Nokian tai tiskikaappien tapaisen kehityksen piirteitä. Jään siis innolla odottamaan tulevaa.